Maanaa Haalaaji Tiiɗuɗi
Alhuudiyankooɓe Ɗo njiiɗon «Alhuudiyankooɓe» ina winndaa fuu, ina waawi hollitinde lenyol Israa'iila ngool fuu, naa du ina waawi hollitinde hooreeɓe lenyol ɓeen tan.
E jamaanu Muusaa yimɓe lenyol ngool njalti leydi Misira, ndaɗi e junngo Fira'awna. Muusaa yaari ɓe to leydi Israa'iila. Wakkati seeɗa ɓe ndewi Laamɗo, ammaa caggal ɗuum ɓe njoppii jamirooje Joomiraaɗo, ɓe ndewii tooruuji. Laamɗo neli annabaaɓe ley maɓɓe, de heewɓe maɓɓe keddii ley oonyaare. Ɗum waɗi de Laamɗo jukkii ɓe. Tampiriiji ɗi waddi e maɓɓe ɗiin ngartirannoo hakkillooji maɓɓe e muuɗum.
E jamaanu Iisaa, Alhuudiyankooɓe ina njannga Tawreeta, ina njokka sariyaaji muuɗum. Iɓe anndi Laamɗo wo gooto, ɓe njarnataa tooruuji. Ɓiɓɓe maɓɓe worɓe fuu ina taadee. Ɓe nyaamdataa e yimɓe lenyi goɗɗi, ɓe njahataa galleeji muɓɓen, sabo iɓe mbi'a ɓeen wo tuunɓe.
Almaami E ley amaana kiiɗɗo, Laamɗo darnii almaami'en faa laatoo surooɓe hakkunde muuɗum e yimɓe. Sanaa yimɓe ngadda daabaaji muɓɓen to almaami faa yottinana ɗum'en to Laamɗo. Si almaami oon hollii Laamɗo ƴiiƴam sadaka ɗaam fu, Laamɗo yaafoto lutti yimɓe ɓeen. Almaami'en ɓeen ina cuɓee e ƴuwdi Haaruuna, mawnoo Muusaa oon. Kam'en ngonnoo almaami'en. E jamaanu Iisaa, almaami'en ina ngollannoo ley suudu dewal mawndu. Wo mawɗo almaami'en tan waawnoo naatude Nokkuure Ɓurnde Fuu Senaade ley suudu dewal nduun, waɗa kirsamaari saabe hakkeeji muuɗum e hakkeeji yimɓe.
Almasiihu, Taan Daawda Almasiihu wo konngol arabiyankoore e ibraninkoore. Ingol fiirta mo Laamɗo suɓii, hokki baawɗe de nuli faa golla muuyɗe muuɗum. Arande, annabaaɓe njooran nebbam dow hoore mo Laamɗo suɓii oon faa holla wo cuɓaaɗo. Ley dewte amaana kiiɗɗo, annabaaɓe cappake garol neɗɗo ƴuuroowo e Daawda, kisinoowo yimɓe adunaaru. Ɓe inndiri ɗum Almasiihu. Alhuudiyankooɓe miilii si Almasiihu warii fu, rimɗinan ɗum'en, ittan ɗum'en e maccungaaku. Ɓe miilii o laatanto ɓe kaananke hono no Daawda worrunoo ni. Ammaa ɓe paamaay ko Almasiihu woni jaati. Almasiihu wo Cuɓaaɗo Laamɗo, nulaaɗo faa jaaloo baawɗe hakke, faa jaaloo Ibiliisa jogiiɗo baawɗe maayde oon, de rimɗinira yimɓe ɓe kulol maayde haɓɓunoo ɓeen. Oon woni Iisaa Almasiihu.
Almasiyankooɓe Goonɗinɗo Almasiihu, jokkuɗo ko wi'i ɗuum, kam woni Almasiiyanke. Wo goonɗinɓe wonɓe ngalluure Antiyoki ɓeen artii fuu wi'eede Almasiiyankooɓe (Golle Nulaaɓe 11:26).
Amaana, Aadi Nde ilam tuufaandu timmunoo ndeen, Laamɗo wi'ii waɗan amaana hakkunde muuɗum e Nuuhu e kulle buurɗe fuu, wi'ii ilam tuufaandu waɗataa katin dow leydi. Caggal muuɗum, Laamɗo waɗi amaana hakkunde muuɗum e Ibrahiima, wi'ii ɗum: «A laatoto baaba lenyi keewɗi… Mi laatoto Laamɗo maa, aan e ƴuwdi maa caggal maa.» (Fuɗɗoode 17:2-7).
E jamaanu Muusaa, Laamɗo waɗii amaana (aadi) e Israa'iilankooɓe. O yaltini ɓe e maccungaaku leydi Misira. O fodanii ɓe si ɓe njaɓii konngol makko, ɓe njokkii jamirooje makko fu, ɓe laatoto yimɓe makko seniiɓe. De si goonga, Israa'iilankooɓe ndonkii jokkude amaana oon. Hannden amaana oon ina wi'ee amaana kiiɗɗo.
Joonin kaa Laamɗo waɗi amaana keso hakkunde muuɗum e yimɓe. Annabaaɓe cappake tabitingol amaana keso oon ko ɓooyi. Amaana keso woni ko Almasiihu moƴƴini hakkunde yimɓe e Laamɗo (Matta 26:27). Laamɗo wi'ii si neɗɗo jaɓii Iisaa Almasiihu, de goonɗinii ɗum fu, ndaardan ɗum dartiiɗo, laaɓuɗo. Yaafaneede hakkeeji ina waawi heɓeede saabe ƴiiƴam Iisaa njuppiiɗam. Ko yimɓe njamiraa e ley amaana keso wo hoolaade Iisaa Almasiihu, Laamɗo du waɗan ɗum'en seniiɓe. Amaana oon heddoto faa abada.
Baaba, Baabiiwo Ɗo njiiɗon Baaba ina winndiraa e B mawɗo fuu, anndon iɗum maandina innde Laamɗo. Innde ndeen ina hollita Laamɗo ina hilnii yimɓe, ina hakkilana ɗum'en. Ɗo adunaaru ɗo, baaba ina waɗana ɓiyum ko waawi. Baaba meeɗen mawɗo gonɗo dow oon ina jogii baawɗe fuu. Ŋaariiɗo mo fuu, imo hokka ɗum ko wooɗi (Matta 7:11).
Baabiila Baabiila wo innde ngalluure mawnde. Arande yimɓe leydi ndiin njaalake yimɓe Israa'iila. Ndeen ɓe njaari ɗum'en leydi maɓɓe, ɓe ngaɗi ɗum'en maccuɓe. Yimɓe Israa'iila ngoni toon haddi duuɓi capanɗe jeɗɗi (Matta 1:11-12; Golle Nulaaɓe 7:43).
Ba'al Ba'al wo innde tooru. Fadde Israa'iilankooɓe e naatude leydi Kanaana, woɓɓe wonɓe ɗoon ina teddina tooru wi'eteendu Ba'al. Nde yimɓe Israa'iila naatunoo leydi ndiin fu, woɓɓe muɓɓen puɗɗi teddinde tooru nduun hono no lenyi tawaaɗi toon ɗiin ngaɗirannoo noon. Si ɓe ngaɗi ɗum fu, Laamɗo ina tikkana ɓe.
Banndol Banndol wo haala kippaaka. Nde Iisaa jannginannoo yimɓe ndeen, imo filloo fillaaji kulle ɗe yimɓe anndi, hono sifa duroowo naa demoowo e ko nanndi e muuɗum. Iisaa waɗi noon faa maandina goonga gonɗo e haala laamu Laamɗo. Si taalibaaɓe makko paamaay maanaa banndol fuu, ƴaman mo, de o faamina ɗum'en ko ngol yiɗi wi'ude.
Batisima, Batiseede Neɗɗo fuu jokkuɗo Iisaa ina haani looteede lootogal batisima. Lootogal ngaal wanaa faa itta tuundi terɗe de wo faa holla joomum ina haɓɓii e maayde Almasiihu e iirtagol muuɗum, ina wuura nguurndam kesam saabe baawɗe Laamɗo (Romankooɓe 6:3-4).
Ley dewtere Holleede Yuhanna innde «Baabiila» na maandina ngalluure e yimɓe luttooɓe Joomiraaɗo, jogiiɓe baawɗe, wosinɓe woɓɓe e laawol Laamɗo.
Bimmbeere teddinirde Wo alhaali hayre sehande ko teddinirte tooruuji. Iɗum woodi binndi maa sifa nate goɗɗum.
Ɓii Laamɗo, Bajjo Inɗe ɗiɗi ɗe fuu wo inɗe Iisaa. Ko Iisaa wi'aa Bajjo de Laamɗo wi'aa Baaba makko ɗuum, taa miilen Laamɗo rimi mo hono no enen yimɓe ndimiraɗen ni. Laamɗo wo Ruuhu, waldaa e tomottaaku. Iisaa wo Konngol makko, garngol ley adunaaru de laatii neɗɗo. Aadama le, wo e leydi tagiraa, kanko woni maama meeɗen. En fuu, debbo e gorko ndimi en. Wo e leydi ƴuuruɗen. De Iisaa le, wo to Laamɗo ƴuuri (Ibraninkooɓe 1:3). Imo noddiree Konngol Laamɗo (Yuhanna 1:1), imo noddiree Bajjo, e Ɓii Laamɗo (Yuhanna 3:16).
Ɓii Neɗɗo Iisaa innirii hoore muuɗum «Ɓii Neɗɗo» hono kile capanɗe jeetati ley Linjiila. Innde ndeen ina holla wo «Aadama cakitiiɗo» maa «Aadama ɗiɗaɓo», garɗo faa waylita hakke e bonanda mo Aadama arandeejo waɗunoo (Romankooɓe 5:12-21). Innde nde ina maandina Iisaa wo laatiiɗo neɗɗo jaati nde ƴuurnoo dow kammu de wari e leydi ndeen. O meeɗii tampiriiji ɓiɓɓe-Aadama no winndiraa e Matta 8:20 ni: «Baagaaji ina njogii gayɗe, pooli du ina njogii cuuɗi, ammaa Ɓii Neɗɗo walaa fay nokku ɗo fukkina hoore muuɗum fowta.» Innde «Ɓii Neɗɗo» ndeen ina maandina katin Iisaa wo Konngol Laamɗo ƴuurungol dow. Wakkati darngal, «maande Ɓii Neɗɗo oon ɓangan dow kammu, lenyi adunaaru ɗiin fuu mboyan mettorgal. Ɓe nji'an Ɓii Neɗɗo oon ina wara e duule, ina warda e baawɗe e teddeengal manngal» (Matta 24:30).
Arande annabi Daniyiila haalii haala Ɓii Neɗɗo. Oon Laamɗo hokkata dawrangol e teddeengal e laamu keddotoongu, ngu timmataa abada. Lenyi e leyɗe e ɗemle fuu ɗowtanto ɗum (Daniyiila 7:13).
Cabiihi, Cabijam Ɗo njiiɗon «cabiije» na winndaa fuu, ina hollita ɓiɓɓe leɗɗe leydi Israa'iila. Leɗɗe ɗeen ina ndaɓɓiɗi, ina mbi'ee e faransiire «resen». Alhaali ɓiɓɓe ɓeen e ndakam muɓɓen fuu seedaay e ko fulfulde wi'ata «cabiije» naa «falfaaje» ɗuum sanne. Alhuudiyankooɓe ina ndema ɗe sanne.
Ceppam wo nyawu ɓanndu. Iɗum waawi taƴude terɗe mo ɗum hewti. Ceppinɗo na ndaarde hono neɗɗo tuunɗo mo laaɓanaa diina.
Coortaaɗo Coortaaɗo wo gorko mo semmbe ngorgu muuɗum ittaa. Arande, kaanankooɓe woɓɓe na kooƴa soortaaɓe faa ngaɗa ɗum'en gollooɓe ley laamordu muɓɓen. Woɓɓe maɓɓe na kaybana rewɓe kaananke. Woɓɓe maɓɓe du, na laatii tedduɓe, hono kayboowo keesuwal ceede kaananke leydi Etiyopi mo Filipu hawri ley Golle Nulaaɓe 8:27.
Cumnal wo ko waɗirtee ndaarngal faa faame ko laatoto. Woɓɓe na ndaarnira tete, woɓɓe e ceede daneeje. Cumnal wo ko suɓortee ley ngakkiiji feere feere.
Misaalu: en ngaɗa cumnal faa paamen yalla nagge nge wo ngaari rimata naa wo nyalohol. Cumnal na waawi waɗeede faa faame wakkati mo goɗɗum heɓata daliili waɗeede (Haman ley dewtere Ester) maa si ngeɗu na tiiɗi waɗude hakkunde yimɓe, cumnal na yaawi waɗeede.
Du'aare Ɗo njiiɗon «du'aare» fuu, ina saawi maandeeji sowre. Iɗum waawi hollude yettugol Laamɗo, ina waawi hollude ŋaaraade Laamɗo. Katin du, si won ko wemmbi du'otooɗo oon, imo haani hollude ɗum Laamɗo. Si won ko o waɗi du, imo haani yaadirde boofi makko faa ɗi njaafee. Ndelle, nde neɗɗo haaldata e Laamɗo fuu ina wi'ee du'aare, no haala kaan wardi fuu.
Esaaya Esaaya wo annabaajo ɓooyɗo. O wuurii duuɓi keme jeɗɗi gilla Iisaa Almasiihu rimaaka. E ley dewtere makko ndeen ina winndii Almasiihu munyan torraaji mawɗi faa hisina yimɓe. Kam du winndi Almasiihu ƴuuran e ƴuwdi Daawda.
Farisa'en Farisa'en wo waalde ley diina Alhuudiyankooɓe. Iɓe ngoonɗinnoo Tawreeta, iɓe anndi jamirooje gonɗe ley toon sanne. Katin du, ɓe ɓeydii dow majje sariyaaji maɓɓe goɗɗi keewɗi, iɓe njanngina ɗi yimɓe. Iɓe njeddundura e waalde wi'eteende Saduki'en sabo ɓeen mbi'ii maayɓe ummitataako. Farisa'en ina njokka jamirooje faa keewi. Saabe majjum iɓe miiloo iɓe ɓuri woɓɓe. Heewɓe maɓɓe wo filotooɓe teddineede yeeso yimɓe, tawi njeebake yiɗude Laamɗo.
Fira'awna Fira'awna wo innde kaananke Misira. Kaananke Misira fuu, wo Fira'awna wi'etee.
Haabiila Haabiila wo minyoo Kayiinu, wo duroowo, wo neɗɗo dartiiɗo du. Nde Haabiila waɗunoo kirsamaari saabe Laamɗo fu, Laamɗo jaɓanii ɗum (Fuɗɗoode 4:1-8).
Hawwaa Hawwaa wo dee Aadama. Nde Laamɗo tagunoo Aadama ndeen, ittii sawru wecco Aadama, waɗi ndu debbo. Seyɗaani hiili Hawwaa, wosii ko Laamɗo wi'i, nyaami ɓiɓɓe lekki ki Laamɗo wi'unoo taa ɓe nyaama kiin. Ndeen Aadama kam du nyaami. Gilla ndeen faa warde hannden ɓiɓɓe-Aadama fuu ina ngaɗa hakke.
Hirsirde Ibrahiima e ƴuwdi muuɗum ina kirsannoo baali e be'i e na'i e pooli faa ittana Joomiraaɗo sadakaaji. Hirsirde ndeen wo nokkuure ɗo ƴiiƴam sadaka ɗaam rufetee ɗoon. Leɗɗe kuɓɓee dow hirsirde ndeen tafon, de teewu daaba oon e ɓellere muuɗum njowee dow yiite ngeen faa mbulee. E wakkati Iisaa, hirsirde wootere tan woodannoo Joomiraaɗo. Inde wonnoo Urusaliima ley suudu dewal mawndu. Hirsirde fuu heddaaki hannden, sabo Iisaa Almasiihu laatake sadaka kiɓɓuɗo keƴoowo yimɓe jamaanuuji fuu (Ibraninkooɓe 9:12).
Hirudus, Agirippa Hirudus wo innde kaanankooɓe nayo.
Hirudus Agirippa arano wo ɓii Hirudus Antipas. Oon wari Yaakuuba taalibbo Iisaa, uddi Piyeer e kasu du.
Hirudus Agirippa ɗiɗaɓo wo ɓii Hirudus Agirippa arano oon. Oon nani waaju Pool no winndorii e Golle Nulaaɓe suura 25 e 26 ni. Hirudus Antipas wo ɓii Hirudus mawɗo oon. Oon yamiri hoore Yaayaa ittee, yardii tonteede Iisaa du.
Hirudus mawɗo wo kaananke leydi Yahuudiya wakkati rimeede Iisaa. Oon filii Iisaa waree gilla wo suka.
Hisopi Wo sii lekki ki haako ɗeppo na rima iri haabu. Iki nanndi e ko Fulɓe Burkina mbi'ata gite-ngaari.
Hitaande Hokkitingol Wo hitaande yaafa e yoppeede yamiraande ley Tawreeta (Lewinkooɓe 25:8-55). Ley duuɗi 50 fuu hitaande cappanɗe joyaɓerde ndeen wo Hitaande Hokkitingol. Israa'iilankooɓe sonnunooɓe ko'e muɓɓen saabe talkaaku fuu njoppete. Si Israa'iilanke sonniino ko ƴuuri e ndongu muuɗum fu, hokkitete ko sonnunoo ɗuum. Wo noon Laamɗo hokkiri talkaaɓe laawol faa ceeda e talkaaku.
Hukum Ceniiɗo, Hukum Joomiraaɗo, Hukum keesuwal Amaana, Hukum Seedaku E ley wakkati Muusaa, yimɓe Laamɗo ina ngaɗa egga-hoɗa ley ladde. Laamɗo yamiri ɓe ɓe moƴƴina hukum mawɗo baawɗo yaareede ɗo ɓe njahata fuu. E ley hukum oon, almaami'en yottinooɓe sadaka ɓeen ngaddannoo ƴiiƴam kirsamaaji, ina ndewa Laamɗo. Ley hukum oon ɓe ngatti keesuwal Amaana. Hukum oon ina heddinoo faa nde Suleymaana mahunoo suudu Dewal Mawndu ndeen.
Ibiliisa, Beeljebul , Seyɗaani, Ginnaaru, Gonduɗo e ginnaaru Ibiliisa wo ganyo Laamɗo e yimɓe. Oon woni mboddi arandeeri mbi'eteendi Ibiliisa naa Seyɗaani, njarribotoondi adunaaru fuu (Holleede 12:9-10). Goonga walaa e makko, wo o penoowo (Yuhanna 8:44). Imo filoo nannude yimɓe e ley pene. Ginnaaji du noon ngorri. Ibiliisa e ginnaaji fuu ngalaa teewu, ngalaa ƴiiƴam, nji'ataake. Hannden, si tawii neɗɗo ina nawtoroo dabarankaaku, naa fiide ceede, naa huunde fuu ko wondi e pene, joomum udditanii ginnaaji dammbugal. Katin du, si ginnaaji jaalake neɗɗo faa timmi, ina waawi haalirde haala muuɗum e hunnduko neɗɗo oon, no waɗiri e gorko mo kabaaru muuɗum winndaa e Linjiila Lukka 8:7 ni.
Iisaa warii faa halka golleeji Ibiliisa. O jaalorii Ibiliisa maayde makko. Ammaa Ibiliisa faɗɗaaka e yiite tafon. Imo waɗa yaha-warta no laddeeru yolbundu nii, ina filoo mo nyaama (1 Piyeer 5:8). Ammaa Laamɗo hokkii goonɗinɓe kaɓorɗe faa ɓe mbaawa daraade, faa ɓe cakkoo dabareeji Ibiliisa ɗiin. Kaɓorɗe ɗeen mbinndaama e Efeesunkooɓe 6:13-18.
Ibrahiima Ibrahiima kam woni fuɗɗoode yimɓe Israa'iila. Laamɗo wi'ii ɗum dilla leydi muuɗum, yaha leydi ngonndi faa jogoo ndi, kam e ƴuwdi muuɗum. Laamɗo aadanii Ibrahiima, kam e ƴuwdi muuɗum, wo ɓe yimɓe Laamɗo si ɓe njokkii ɗum.
Dee Ibrahiima Saaratu rimaay faa naywi. Ndeen Laamɗo waɗi ko haaynii. Saaratu rimi ɓiɗɗo gorko. Ɓe inndiri ɗum Isiyaaka. Kam du mawni, ɓaŋi Rebekka, heɓi ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo funereeɓe, Isuwa e Yaakuuba.
Iidi Tawreeta yamiri Alhuudiyankooɓe ngaɗa iidiiji. Wakkati iidi fuu, yimɓe ina miccoo mbooɗirka ka Laamɗo waɗani ɗum'en.
Iidi Buuru mo Wattaaka Rabilla iidi ndiin ina fuɗɗa nyannde iidi Faltagol, ina waɗa jeɗɗiire. Ley balɗe ɗeen fuu Alhuudiyankooɓe nyaaman buuru mo wattaaka rabilla. Ɓe ittan rabilla gonɗo e ley cuuɗi maɓɓe faa laaɓa, sabo nde Joomiraaɗo wurtinannoo Alhuudiyankooɓe Misira ndeen, ɓe mbaawaay munyude faa conndi buuru ƴuufa. Wooɗi du, rabilla ina maandina hakke e ko hiiɗɗi. Iidi ndiin ina waɗee faa Alhuudiyankooɓe miccitoo ko Laamɗo waɗani maamiraaɓe muɓɓen nde yaltinnoo ɗum'en e maccungaaku ndeen (Wurtagol 12:15-20; 13:3-10).
Iidi Ɓenndal Alkama Iidi ɓenndal alkama wo iidi yettude Laamɗo caggal tayri gese. Wo wakkati mo ɓiɓɓe aawitirdi artiindi taƴetee faa cakkanee Joomiraaɗo. Innde iidi ndiin e geresankoore wo «Pentekosta». Iɗum fiirta «capanɗe joy», sabo ina waɗee balɗe 50 caggal iidi Faltagol. Garol Ruuhu Ceniiɗo ngool hawri e iidi ɓenndal alkama (Golle Nulaaɓe 2:1-4).
Iidi Faltagol Iidi Faltagol wo iidi ɓurndi fuu manngu. Wo yiitu-mawuuri nyalaande nde Laamɗo danni yimɓe Israa'iila ley leydi Misira ndeen. Wakkati oon Laamɗo neli maleyka faa halka ɓiɗɗo gorko artiiɗo rimeede ley yimɓe Misira fuu. Laamɗo wi'ii yimɓe Israa'iila suudu fuu hirsa jawgel naa damngel, mooyta ƴiiƴam ɗaam e dammbule muɓɓen. Nde maleyka ittoowo yonkiiji oon yi'unoo ƴiiƴam mooytaaɗam e dammbule ɗeen fu, faltii, acci wonɓe e suudu nduun fuu mbuuri. Nii ƴiiƴam ɗaam laatorii coottitaari ndannoori yonkiiji maɓɓe (Wurtagol 12:1-51).
Iidi Tenndeeje Wakkati iidi ndiin Alhuudiyankooɓe na moƴƴina tenndeeje faa ngona ley majje haddi jeɗɗiire. Iɓe miccitoo no maamiraaɓe maɓɓe ngorrunoo nde njiiltotonoo ley ladde duuɓi capanɗe nay fadde muɓɓen e naatude leydi Kanaana. (Lewinkooɓe 23:33-44, Fillitagol 16:13-17).
Iidi miccinoowo laamnugol suudu Dewal Mawndu Ley iidi oon Alhuudiyankooɓe ina miccoo ko waɗunoo nde Yahuuda Makabayus seninnoo suudu Laamɗo ndeen. O waɗii ɗum sabo wanyuɓe Alhuudiyankooɓe naatii ley mayru, mbonni ndu (Yuhanna 10:22).
Iidi ndiin ina wi'ee «iidi annooraaji». Almasiihu wi'ii wakkati iidi ndiin, «Miin woni annoora adunaaru» (Yuhanna 9:5).
Iidi Mooytugol Hakkeeji Wo iidi tedduɗo sanne. Wo nyannde ndeen almaami mawɗo naatata faa ley Nokkuure Ɓurnde Senaade de hirsa kirsamaari dow sakkirde, misa ƴiiyam dow ommboode keesuwal Amaana. Caggal ɗuum o ɓanna ndamndi gonɗi, o haalta hakkeeji Israa'iilankooɓe fuu de njowa juuɗe muɓɓen dow hoore mayri, ndeen ndi riiwiree ladde (Lewinkooɓe 16). Iidi oon na waɗee nde wootere ley hitaande fuu.
Iisaa Innde Iisaa ley Ibraninkoore wo Yoosuwa. Inde fiirta «Joomiraaɗo wo kisinoowo.» Ɗum waɗi de maleyka wi'ii gilla Iisaa rimaaka, ɓe inndira ɗum Iisaa, sabo hisinan yimɓe muuɗum e hakkeeji muɓɓen (Matta 1:21).
Israa'iila, Galili, Yahuudiya Arande, Laamɗo hokkii ƴuwdi Yaakuuba, taan Ibrahiima oon, leydi mbi'eteendi Israa'iila. Ɗoon woni leydi ndi Daawda laaminoo ndiin. E jamaanu Iisaa, leydi keedundi soɓɓirre ndiin ina wi'ee Galili, leydi keedundi horɗoore ndiin ina wi'ee Yahuudiya. Wakkati oon Israa'iila jeyaa hoore muuɗum, sabo kaananke Roma mawɗo oon laamii leydi ndiin fuu.
Israa'iila, Israa'iilankooɓe Israa'iila woni innde nde Laamɗo hokkii Yaakuuba, ɓii Isiyaaka oon. Yaakuuba, noddirteeɗo Israa'iila oon rimi ɓiɓɓe worɓe sappo e ɗiɗo. Ndelle, lenyol ngool ina saawi cuuɗi baaba sappo e ɗiɗi, sabo Yaakuuba heɓii ɓiɓɓe worɓe sappo e ɗiɗo. Muusaa e Daawda e Suleymaana e Iisaa, ɓe fuu e lenyol Israa'iila ɓe ƴuuri. Lenyol ngool ina wi'ee Alhuudiyankooɓe du.
Jabuura Jabuura wo dewtere jimi teddinooji Laamɗo ɗi Daawda e woɓɓe mbinndi. Jimi ɗiin na kolla ko neɗɗo waawi maatude ley ɓernde muuɗum fuu - tuubugol, sikkitaare, annditingol, yettoore, mettorgal dow torra. E ley ɗum fuu, winndooɓe ɓeen ina kalfina Laamɗo ko'e muɓɓen, ina koolii ɗum, ina njetta ɗum.
Jakka Jakka Alhuudiyankooɓe wo sappoɓerde ko neɗɗo woodi fuu.
Jannginooɓe Tawreeta E jamaanu Iisaa, jannguɓe Tawreeta ina njanngina yimɓe jamirooje ɗe Laamɗo hokki Muusaa gonɗe ley Tawreeta, ina anndina yimɓe ko dagii e ko dagaaki. Iisaa felii ɓe sabo ɓe njoppii ko teddi e jamirooje Laamɗo, de ɓe njokki al'aadaaji yimɓe e finaatawaa maamiraaɓe maɓɓe (Marku 7:8-9).
Jawgel Yaayaa inndiri Iisaa «jawgel Laamɗo donndotoongel hakkeeji adunaaru» (Yuhanna 1:29, 36). Alhuudiyankooɓe ina mboownoo hirsude ɓiɓɓe baali faa Laamɗo yaafoo hakkeeji muɓɓen. Jawgel ngeel ina loomtana neɗɗo gaɗuɗo hakkeeji e maayde. Ƴiiƴam maggel dufaaɗam sappinoo kisinoowo garoowo. Iisaa Almasiihu ina wi'ee jawgel Laamɗo. Kam hokki hoore muuɗum laatii kirsamaari faa hakkeeji njaafee.
Kabaaru Lobbo Iisaa waddani yimɓe adunaaru fuu Kabaaru Lobbo, ɗum woni: eɗen mbaawi heɓude moƴƴere Laamɗo, laatoo nguurndam ngoongalajam nduumiiɗam, saabe Iisaa Almasiihu. Inan no Pool haaliri dow kabaaru o: Mi yottinanii on kabaaru mo keɓumi, ɓurɗo huunde fuu oon. Ɗum woni: Almasiihu maayii saabe hakkeeji meeɗen, no Binndi ɗiin mbiiri ni. O wattaama ley saabeere. O iirtake e nyalooma tataɓo, no Binndi ɗiin mbiiri ni (1 Korintunkooɓe 15:3-4).
Kayiinu Kayiinu wo ɓii Aadama e Hawwaa. O ɓernanii minyiiko Haabiila sabo Laamɗo jaɓii kirsamaari muuɗum de jaɓaay dokkal makko. Kayiinu wari Haabiila (Fuɗɗoode 4:1-16).
Keesuwal Amaana Ley jamaanuuji ɗi suudu dewal nyiɓaaka ɗiin, keesuwal ceniingal ngaal ina resanoo ley Hukum Ceniiɗo oon. Keesuwal ngaal wo maande holloore Laamɗo ina woni hakkunde yimɓe muuɗum, holoore amaana hakkunde muɓɓen e Laamɗo. Kaaƴe mawɗe ɗiɗi ɗe Laamɗo winndi jamirooje muuɗum sappo ɗeen ina ndesi ley maggal (Wurtagol 25:10-22; 37:1-9).
Keruba'en Wo malaykaaɓe konu. Nder dewtere 1 Kaanankooɓe, Suleymaana waɗii alhaali Keruba'en ɗiɗo na ndarii nano e nyaamo na jiima Kesuwal Amaana Joomiraaɗo.
Laakara maa Laahara wo nokkuure to maayɓe njahata. Yimɓe na miila wo toon aljenna e bunndu yiite fuu ngoni.
Laamu Laamɗo Nde Iisaa warnoo ley adunaaru ndeen, hollii jaalake Ibiliisa e golle muuɗum fuu, hono no jaalorii nyawu e maayde ni (Golle Nulaaɓe 10:38). Ɗum waɗi de o waajii yimɓe laamu Laamɗo ɓadake. Si darngal darake fu, laamu Laamɗo wardan e baawɗe mawɗe (Holleede 11:15).
Yimɓe goonɗinɓe Iisaa ɓeen wo naatuɓe e laamu Laamɗo. Laamu nguun waldaa e laamuuji adunaaru ɗi. Si goonga, laamu leydi ina laamoo leydi ngootiri tan. De laamu Laamɗo kaa ina laamii nokku fuu ɗo yimɓe leeƴini ko'e muɓɓen ley haala Laamɗo, ina woodi to dow kammu toon, ina woodi to dow leydi ga.
Leeɓi baali Leyɗe goɗɗe na ngoodi sii baali (baali kundooji) ɗi leeɓi juutuɗi. Ɗiin baali, leeɓi muɓɓem na kesee na ngaɗee kaddule. Kaddule ɗeen na mbi'ee kaasa.
Leggal palaangal Wakkati laamu Roma, jukkungo ɓurngo naawde woni wareede dow leggal palaangal yeeso yimɓe fuu. Yimɓe Roma ɓeen kooƴannoo leɗɗe ɗiɗi, ngaɗa leggal palaangal, de tonta neɗɗo dow maggal, ndarna ngal, njoppa ina ɓilii ɗoon faa ɗo maayi. Neɗɗo tontaaɗo oon ɗomɗan, foofaango muuɗum tiiɗan sanne. Woɓɓe nyallan ina naawaa tawa maayaay. Ammaa si sordaasi'en kelii koyɗe joomum fu, ronkan foofude de maaya wakkati oon. Iisaa Almasiihu yardake maayde bonnde ndeen faa hisina yimɓe.
Lewi Lewi wo gooto e ley ɓiɓɓe Yaakuuba worɓe sappo e ɗiɗo ɓeen. Laamɗo wi'ii ƴuuruɓe e Lewi, kam'en ngollata gollal suudu dewal.
Ina woodi ley taalibaaɓe Iisaa goɗɗo ina wi'ee Lewi. Lewi oon ina wi'ee Matta du (Matta 9:9-13).
Linjiila Woɓɓe ina inndira dewte amaana keso ɗe fuu «Linjiila». De konngol «Linjiila» ngool ƴuwi e geresankoore «euaggelion». Maanaa maggol wo «Kabaaru Lobbo». Ley amaana keso Matta e Marku e Lukka e Yuhanna fuu mbinndi Kabaaru Lobbo oon.
Lootude koyɗe E ley al'aada Alhuudiyankooɓe wakkati Iisaa, si yimɓe naatii suudu faa nyaama fu, jippinɗo ɓe oon ina haani hokkude ɓe ndiyam faa ɓe lootoo. Si tawii ina jogii golloowo ley galle muuɗum du, wi'an golloowo oon wadda ndiyam loota koyɗe maɓɓe.
Maleyka Laamɗo tagii maleyka'en faa ɓe laatoo gollooɓe muuɗum, nelaaɓe muuɗum. Maleyka'en wo tagaaɓe kammunkooɓe, ɓe ngalaa teewu e ƴiiƴam. Ɓe nji'ataake si wanaa nde ɓe ɓangi e neɗɗo, hono no Jibiriilu ɓangiri e Mariyama inna Iisaa ni. Laamɗo ina nela ɓe ley adunaaru faa ɓe mballa jokkuɓe ɗum (Golle Nulaaɓe 12:6-11), faa ɓe ngolla golleeji nafooji (Ibraninkooɓe 1:14). Mawɗo maleyka'en ina wi'ee Miikaa'iilu. Maleyka'en woɓɓe muurtiri Laamɗo, njokki Ibiliisa (Holleede 12:9).
Malkisedek E ley jamaanu Ibrahiima, Malkisedek wo almaami mo Ibrahiima hokki jakka (Fuɗɗoode 14:18-20). Tawii Ibrahiima haɓiino e nanngunooɓe ɓii sakiike muuɗum bi'eteeɗo Luudu. O haɓii e yimɓe ɓeen, o jaalii ɗum'en, de wakkati oon fu, o hawri e Malkisedek dow laawol. Malkisedek barkini Ibrahiima, ŋaarii Laamɗo waɗana ɗum moƴƴere. Ndeen Ibrahiima hokki Malkisedek sappoɓerde huunde fuu ko heɓi ley wolde ndeen, no Israa'iilankooɓe kokkirta almaami'en muɓɓen. Ley dewtere Ibraninkoore suuraaji 5 faa 7 ina wi'ee almaamaaku Almasiihu na nanndi e almaamaaku Malkisedek.
Manna Nde yimɓe Israa'iila njaltunoo leydi Misira ndeen, njiiltake ley ladde haddi duuɓi capanɗe nay. Laamɗo ina jippinana ɓe nyaamdu wi'eteendu manna, ina ƴuura e kammu, ina jippoo e leydi nyannde fuu, si wanaa nyannde fowteteende. Wo ɗum kujje cewɗe nannduɗe e mbakkoy pamaroy (Wurtagol 16:13-36).
Mariyama Ley Linjiila, rewɓe sowre ina mbi'ee Mariyama.
1 Mariyama inna Iisaa Almasiihu.
2 Mariyama jeyaaɗo wuro Magdala. Iisaa wurtinii ginnaaji jeɗɗi e makko, de o jokki ɗum (Matta 27:55-56).
4 Mariyama inna Yaakuuba e Yuusufi.
5 Mariyama inna Yuhanna bi'eteeɗo Marku (Golle Nulaaɓe 12:12).
Muusaa Nde Israa'iilankooɓe laatinoo maccuɓe ley leydi Misira ndeen, Laamɗo suɓake Muusaa ardoo ɓe, faa ɓe mburtoo toon, ɓe naata leydi ndi o hokki ɓe. Laamɗo hokki Muusaa waɗude kaayeefiiji yeeso Fira'awna laamiiɗo Misira. Nde yimɓe Israa'iila mburtinoo Misira ina ndogga ndeen, inani maayo manngo yeeso maɓɓe. Muusaa foorti sawru, de Laamɗo wifini henndu faa ndiyam maayo ngoon feccii, de yimɓe Israa'iila keɓi peƴƴiti maayo ngoon dow leydi njoorndi. Nde yimɓe Misira tewnitinnoo ɓe ndeen du, Laamɗo hawrunduri ndiyam ɗaam, yooli ɗum'en.
Ley ladde toon, Muusaa ƴeeŋi waamnde Sinay, de Laamɗo hokki ɗum jamirooje sappo na mbinndaa e kaaƴe ɗiɗi.
Nanngooɓe lampo Hitaande 170 fadde Iisaa Almasiihu e rimeede, kaananke Roma honiino leydi Alhuudiyankooɓe, laamii ndi laamu mboɗeewu. Gilla ndeen Alhuudiyankooɓe mbanyi laamu nguun, mbanyi Romankooɓe du sabo ɓeen wo heeferɓe. Ammaa Alhuudiyankooɓe seeɗa njaɓii naatude e sarwiisi laamu Roma faa keɓa ceede. Ɓeen ngoni wi'eteeɓe nanngooɓe lampo. Ɓe teetii ɓiɓɓe leydi maɓɓe jawdi keewndi. Ɗum saabii de yimɓe jamaanu oon mbi'ii nanngooɓe lampo ɓuri yimɓe heewɓe heewude junuubaaji.
Yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe\bd , Lenyi goɗɗi E jamaanu Iisaa, ko ɓuri heewude e lenyi wo rewooɓe tooruuji si wanaa Alhuudiyankooɓe. Ngalluure fuu ina jogii suudu tooru. Woɓɓe maɓɓe njardake sii njaahilaaku fuu. Worɓe ɓeen taadataako du.
Ɗum fuu waɗi de Alhuudiyankooɓe mbi'i lenyol muɓɓen tan waawi heɓude kisindam, mbi'i woɓɓe keɓataa. Ammaa saabe amaana keso, Laamɗo waɗii yimɓe fuu wo gootum. Fay gooto wanaa karmuɗo saabe lenyol muuɗum.
Ko Kabaaru Lobbo waajaa ɗuum, yimɓe woɓɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ngoonɗini Iisaa. Ɓe keɓii nguurndam kesam saabe baawɗe Ruuhu Ceniiɗo. Yimɓe woɓɓe mbi'ii iɓe kaani taadeede, iɓe kaani jokkude al'aadaaji Alhuudiyankooɓe, ammaa ɗum fuu wo amaana kiiɗɗo oon, wanaa amaana keso.
No neɗɗo jokkirta amaana keso ina winndii e Galaatiyankooɓe 5:16, 18: «Accee Ruuhu Ceniiɗo ɗowa on, ndeen on njokkataa muuyɗe terɗe mon… Si wo Ruuhu ɗowata on, on ngalaa e ley Tawreeta Muusaa oon katin.»
Nokkuuje Cakkirɗe Nde Israa'iila honoyno leydi Kanaana, tawi yimɓe lenyi feere feere na cakkananno allaaji muɓɓen dow baamle. Toon ɓe nyiɓani tooruuji maɓɓe cakkirɗe. Joomiraaɗo yamiri Israa'iilankooɓe pusa ɗe nder dewtere Limle 33:52 sabo nokkuure wootere tan jeyi waɗeede sakkirde (Fillitagol 12:1-7) ɗuum woni suudu Dewal Joomiraaɗo Mawndu nyiɓaandu ley Urusaliima. Ammaa fay e noon Israa'iilankooɓe keddake na ngaɗa kirsamaaji muɓɓen dow nokkuuje cakkirɗe.
Nokkuure Ɓurnde Fuu Senaade Nokkuure Ɓurnde fuu Senaade wo nokkuure ley suudu Dewal Mawndu ɗo keesuwal Laamɗo Joomiraaɗo gonndungal Amaana muuɗum joƴƴinaa de Keruba'en na jiima ɗum jemma e nyalooma. Wudere mawnde senndi nokkuure ndeen e ko heddi ley Hukum maa suudu Dewal Mawndu nduun fuu. Almaami mawɗo tan jeyno naatude ley toon nde wootere ley hitaande wakkati iidi Mooytugol Hakkeeji (Lewinkooɓe 16).
Nulaaɓe, Sappo e ɗiɗo, Sappo e go'o Yimɓe heewɓe ina njokkunoo Iisaa. Goonɗinɓe waaju muuɗum ina mbi'ee «taalibaaɓe». O suɓake ley maɓɓe sappo e ɗiɗo, o waɗi ɗum'en nulaaɓe makko. Nde Yahuuda Isikariyot jambiiɗo Iisaa oon maaynoo ndeen, ɓe laatii sappo e go'o. Caggal ko Iisaa ƴeeŋi dow kammu ɗuum, Sool bi'eteeɗo Pool e Barnabas e woɓɓe ina mbi'ee nulaaɓe sabo Almasiihu suɓii ɓe faa ɓe ngollana ɗum. Nelaaɓe ɓeen mbinndi dewtere amaana keso.
Nyalaande fowteteende Ko Laamɗo yamiri e ley Tawreeta, Alhuudiyankooɓe teddina nyalaande asaweere, taa ɓe cooda, taa ɓe conna, taa ɓe ngolla. Nyannde asaweere fuu ɓe ngaran suudu waajordu, ɓe njannga, ɓe ngaɗa du'aare. Laamɗo yamiri noon faa yimɓe keɓa powtiri no haaniri. Waalde Farisa'en ɓeydi sariyaaji goɗɗi keewɗi dow ko haɗaa e nyalaande fowteteende ɗuum, ammaa Iisaa jaɓaay ko ɓe ɓeydi ɗuum.
Persi Koores kaananke Persi, jaalti laamu Babiila hitaande 539 fadde Iisaa Almasiihu warude adunaaru de yaajiniri laamu muuɗum faro gorgal gilla leydi Tirkiya, faro soɓɓirre leydi Misira e Etiyopi faa hewti leydi Indiya faro lettugal. Caggal Koores oon, kaanankooɓe indintereeɓe hono Jerjes e Artajerjes laamake dow Persi. Wakkati oon leydi Yahuuda na hawritinno e leydi laamu Persi. Ley Amaana Kinɗo, dewte Isira e Nehemiya e Ester e tawti seeɗa ley dewtere Daniyel fuu mbinndaama wakkati majjum. Annabaaɓe Haggay e Jakariya e Malasii fuu jooɗake Persi toon.
Roma, Romanke Roma laatinoo kapital manngal gonngal Itali faa laamii leyɗe keewɗe. E jamaanu Iisaa tawii Romankooɓe njaalake yimɓe Israa'iila, na ndawrana ɗum'en. Neɗɗo fuu mo sariya hokki laataade ɓii leydi e ley laamu Roma oon, ina wi'ee wo Romanke, ko lenyol muuɗum tawaa fuu. Ko ɓuri heewde e yimɓe ngalluure Roma wo tuubaakuuɓe rewooɓe tooruuji. Romankooɓe ina ittannoo sadakaaji fay kaananke Roma du, hono wo ɗum sii alla deweteeɗo.
Ruuhu Ceniiɗo, Ruuhu Ruuhu wo konngol ibraninkoore e arabiyankoore. Ingol holla henndu naa foofaango neɗɗo naa baawɗe ɗe nji'ataake. Ruuhu binndiraaɗo R mawɗo fuu ina maandina Ruuhu Joomiraaɗo. Ruuhu Ceniiɗo woni Laamɗo garɗo e yimɓe. Henndu yi'ataake, ammaa bifi mayru ina nanee. Hono noon Ruuhu Ceniiɗo du worri: yi'ataake, ammaa golle muuɗum ina yi'ee (Yuhanna 3:8).
Saabeere Alhuudiyankooɓe ina ira maayɓe muɓɓen ley gayɗe kaaƴe. Iɓe mboowi hawrundurde sakiraaɓe ley yanaande wootere. Ɓe ngaɗan uurdi e nebbeele uurɗe faa keewa e kasanke oon.
Sadaka Ko ɓooyi, yimɓe ina itta sadakaaji faa ndewira ɗi Laamɗo. Sifaaji sadakaaji ina keewi. Ina wonnoo e Tawreeta Muusaa sadakaaji kirsamaaji faa hakkeeji njaafee. Sadakaaji kirsamaaji ɗi yimɓe nduppata faa njetta Laamɗo ina ngoodunoo. Si neɗɗo ittii sadaka gawri faa yetta Laamɗo fu, indi wi'ee sadaka conndi. Katin du yimɓe na ittannoo sadakaaji kaalisi faa mballa golle dewal Laamɗo. Ɗum du eɗen mbi'a ɗum «sadaka» e Fulfulde. Hannden, e ley amaana keso, sadakaaji kirsamaaji keddaaki. Sadaka tedduɗo mo neɗɗo waawi ittude de hokka Laamɗo woni ko winndaa e Romankooɓe 12:1: «cakkee ko'e mon laatoɗon sadaka buurɗo, ceniiɗo, belɗo Laamɗo. Ɗum woni dewal ngal kaanɗon rewrude mo ngaal.»
Sadaka buleteeɗo wo ko wuletee e yiite faa timma. Daaba oon hirsete de wulee dow sakkirde ley nokkuure seniinde. Cuurki sadaka oon na ƴeenya dow kammu. Ley Ibraninkoore, sadaka oon na inndiree sadaka ƴeenyoowo.
Sadaka conndi Wo sadaka conndi alkama maa sa'iiri maa gabbe feere. Conndi ndiin na hawrondinee e nebbam. Ndaar Lewinkooɓe 2.
Sadaka dewral Wo sadaka gaɗeteeɗo saabe potal hakkunde yimɓe e Laamɗo. Na ɗum wi'ee sadaka saabe gondal e jam. Ndaar Lewinkooɓe 3:1-17.
Sadaka njaram Wo sadaka sabijam lamminaaɗam ndufeteeɗam yeeso Joomiraaɗo. Sadaka oon na ɗowta sadakaaji goɗɗi gaddeteeɗi yeeso Joomiraaɗo (Limle 15:1-10).
Sadaka njoɓdi hakke Wo sadaka tilsuɗo waɗeede si neɗɗo waɗi hakke fay si tawi hensaaki (Lewinkooɓe 5:15).
Sadaka yaafeede Wo sadaka gaɗeteeɗo si neɗɗo woofii ɗowtanagol yamiroore. Sadaka oon na nanndi e mo njoɓdi hakke. Hakke mo neɗɗo hensii waɗi fuu yafataake.
Saduki'en Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe heewɓe naati e waalde wi'eteende Saduki'en. Ɓe njaɓanaay dewtere fuu si wanaa Tawreeta. Ɓe mbi'ii ummital maayɓe wanaa goonga, sabo ɓe nji'aay haala muuɗum e ley Tawreeta. Ɓe njaɓanaay jannde waalde Farisa'en fey.
Sa'iiri wo iri alkama ammaa gabbe muuɗum na ɓuri ɗe alkama sewude. Iɗum aawee ley gese.
Samariya Samariya wo leydi keedundi soɓɓirre Urusaliima. Yimɓe toon ina ndewa Laamɗo to nokku muɓɓen wanaa to suudu dewal mawndu. Ɗum waɗi de Alhuudiyankooɓe mbi'i diina Samariyankooɓe wooɗaa. Siyiiji ɗiɗi ɗiin ina njawunduri sanne. Mawɓe Alhuudiyankooɓe woɓɓe du mbinndi yamiroore wi'oore: Ɓii Samariyanke debbo fuu wo tuunɗo gilla e rimeede muuɗum. Fay si Alhuudiyanke woowaa haaldude e Samariyanke, Iisaa kaa haaldi e Samariyanke debbo, holli ɗum kabaaru kisindam (Yuhanna 4:4-29).
Seddere Wo lekki maawki sanne. Leɗɗe makki na ngollitoree sanne. Seddere wo leɗɗe leydi Liban.
Seniiɓe Ko senii ɗuum wo ko Laamɗo resi feere. Wo ko senndaa e ko tuuni, laaɓinaa. Ina holla ko Laamɗo jeyi. Ley amaana keso du seniiɓe wo jokkuɓe Almasiihu. Wo hono Laamɗo senndii ɓe faa taa ɓe ngollana muuyɗe adunaaru katin, de ɓe ngollana muuyɗe Laamɗo. Ndaaree 2 Timote 2:21.
Seninde Seningol Seninde wo laaɓinde huunde (diina) saabe Joomiraaɗo. Misaalu: rufude nebbam dow huunde maa senndude ɗum feere saabe innde Joomiraaɗo. Kaananke Suleymaana senini suudu Dewal Joomiraaɗo mawndu. O rufi nebbam e mayru, o waɗi sadaka kirsamaaji saabe majjum. Almaami'en e kaanankooɓe na ceninirenoo nebbam. Almaami Haaruuna e kaananke Daawda fuu nebbam ceniniraa.
Sinayi Sinayi wo innde waamnde nde Muusaa ƴeeŋi, haaldi e Laamɗo dow muuɗum, de Laamɗo hokki ɗum jamirooje. Ndaaree Wurtagol 19.
Siyona Siyona wo soowoore Urusaliima, katin du ina hollita wo nokku dewirɗo Laamɗo.
Sodoma Sodoma wo innde ngalluure nde Luudu, ɓii sakiike Ibrahiima oon wonnoo ley muuɗum. Ɗakkol Sodoma na woodi ngalluure wonnde wi'teende Gomoora. Yimɓe galluuje ɗeen na ngaɗannoo golleeji nyiddiniiɗi sanne, faa Laamɗo halkiri gure ɗeen yiite (Fuɗɗoode 19:1-29).
Suudu Dewal Mawndu Kaananke Suleymaana nyiɓi suudu Dewal Mawndu go'aɓurdu nder Urusaliima (1 Kaanankooɓe 6). Wo ɗoon Israa'iilankooɓe kawritannoo faa ndowtano Laamɗo. Ɗoon ɓe ngaɗanannoo Joomiraaɗo kirsamaaji e sadakaaji wakkati iidiiji maɓɓe fuu. Ammaa nde Baabiila'en jaaltinoo ɓe fu, halki suudu nduun de njaari ɓe maccangaaku leydi muɓɓen. Caggal duuɓi keewɗi, Alhuudiyankooɓe wonɓe keɓi laawol njeccii Urusaliima de nyiɓitii suudu nduun (Isira 3–6). Alhuudiyankooɓe tan mbaawnoo naatude ɗoon. Ley mayru na woodunoo nokkuure ɓurnde fuu senaade. Mawɗo almaami'en tan waawi naatude ley nokkuure ndeen nde wootere ley hitaande fuu. Lefol manngol na uddiraa nokkuure ndeen. Wakkati Iisaa maaynoo, lefol uddiranoongol ngool seekii gilla dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi (Matta 27:5). Noon Laamɗo holliri ko omtii laawol faa yimɓe kewta to muuɗum saabe Iisaa Almasiihu. Duuɓi 40 caggal maayde Iisaa konu waɗi hakkunde maɓɓe e Roma'en de ɓeen halkiri suudu nduun yiite.
Suudu waajordu Ngalluure Alhuudiyankooɓe fuu ina jogii suudu waajordu. Ɗoon Alhuudiyankooɓe ngarata nyannde asaweere, de njannga Binndi, ndewa Laamɗo, ndu'oo.
Taadagol, taadiiɓe, taadeede Ko ɓooyi, Laamɗo yamiri Ibrahiima juulnee, kam e ɓiɓɓe worɓe ƴuurɓe e muuɗum fuu. Noon taadagol laatorii hono maande mawnde senndoore hakkunde Israa'iilankooɓe e lenyi heeferɓe. Ammaa taadagol tilsinaaka katin nde Almasiihu tabintinnoo jamirooje gonɗe e amaana kiiɗɗo. Hannden lenyi goɗɗi ina keddii na taada ɓiɓɓe muɓɓen worɓe saabe al'aada muɓɓen naa saabe cellal ni.
Taalibaaɓe Jokkuɓe Almasiihu ina mbi'ee taalibaaɓe naa goonɗinɓe Iisaa. Ɓe kalfinii ɗum ko'e maɓɓe, iɓe njokka haala muuɗum. Ley Linjiila taalibaaɓe Iisaa sappo e ɗiɗo ɓeen ngoni jokkuɓe Iisaa ɓe o suɓii ngonda e makko. Iɓe mbi'ee nelaaɓe du.
Tawreeta Hannden ina ɓuri duuɓi ujunaaje tati (3 000) ko Laamɗo hokkiri Israa'iilankooɓe jamirooje. Nde dewtere Tawreeta winndanoo ndeen, jamirooje ngaɗaama ley toon. Saabe ɗum, yimɓe jamaanu Iisaa inndiri Tawreeta «Sariya». Golleeji bonɗi ina kaɗaa ley toon, hono «taa wujju». Sadakaaji kaanɗi hirseede ina mbinndaa, e no worɓe ƴuurɓe e Haaruuna ɓeen kaannoo yottinirde sadakaaji. Laamɗo haalani Israa'iilankooɓe ko dagii nyaameede e ko dagaaki nyaameede, haalani ɓe ko tuuninta terɗe neɗɗo. Katin du o holli no luural hakkunde yimɓe biltirtee. Laamɗo waɗi jamirooje faa yimɓe paama ko woni hakke (Romankooɓe 3:20). Jamirooje ɗeen ina paamina yimɓe ko dartii e ko dartaaki. Tawee le, jamirooje mbaawaa ittude muuyɗe yonki e ɓernde neɗɗo, ndelle mbaawaa hokkude yimɓe nguurndam nduumiiɗam. Tawreeta Muusaa ina ɗowirannoo yimɓe jamirooje muuɗum faa wakkati mo Almasiihu wari (Galaatiyankooɓe 3:24).
Teewu cakkanaangu tooruuji E leyɗe ɗe Roma laamii ɗeen tooruuji ina keewunoo faa sanne. Faa hannden cuuɗi tooruuji maɓɓe goɗɗi ina keddii. E ley dewal maɓɓe, ɓe kirsan daabaaji, ɓe nyaaman teewu e ley suudu tooru. Wakkatiiji ɓe kooƴanan ko heddii ɗuum cuuɗi maɓɓe, ɓe ngaɗa ɗum hiraande. Wakkatiiji du ɓe njaaran ko heddii ɗuum luumo faa ɓe conna. E ley nokkuuje ɗeen, ina woodi yimɓe yoppuɓe dewal tooruuji sabo ɓe ngoonɗinii Iisaa. Ko ɓe mboownoo rewde tooruuji ɗuum, ɓe kuli soodude teewu ley luumo, ɓe kuli nyaamude to cuuɗi hoddiiɓe maɓɓe. Dewtere amaana keso holliti nyaamdu fuu harmaa e hoore muuɗum, de taa neɗɗo nyaama si miilii indu harmi, naa si tawii nyaamude ndu ina torra goɗɗo (Romankooɓe 14:13-15).
Tuubude Inan maanaa tuubude: Aranel fuu, neɗɗo anndita waɗii ko boni. Ɗiɗaɓerde, neɗɗo ŋaaroo Laamɗo yaafoo golleeji muuɗum bonɗi, de halfina hoore muuɗum Laamɗo. Tataɓerde, sela waɗude ko boni de waɗa ko Laamɗo yiɗi.
Urusaliima Urusaliima wo laamorde mawnde ley leydi Israa'iila. Faa hannden Urusaliima ina heddii, wo ngalluure teddunde sanne e lenyi keewɗi. Wo toon Daawda e Suleymaana ndarni laamorɗe muɓɓen. Wo toon Suleymaana mahi suudu dewal mawndu arandeeru (1 Kaanankooɓe 6).
Waalde Saahiiɓe Waalde Saahiiɓe woni batu carotooɗo Alhuudiyankooɓe. Almaami Mawɗo oon woni mawɗo batu oon. Noddiraaɓe Waalde Saahiiɓe ɓeen wo almaami'en, e worɓe mawɓe, e jannginooɓe Tawreeta. Ɓe fuu ɓe worɓe capanɗe njeɗɗo e ngo'o.
Waɗooɓe woykuuru saabe tooruuji muɓɓen na woodunoo worɓe e rewɓe waɗannooɓe woykuraaku faa teddinira tooruuji muɓɓen. Iɓe ngaddannoo ley cuuɗi tooruuji maɓɓe ceede ɗe ɓe keɓata ley majjum faa ngollitoree. Ley maɓɓe na woodi worɓe fukkodotooɓe e worɓe. Iɗum wi'ee luudankaaku.
Wujeede nebbam uurɗam E ley al'aada Alhuudiyankooɓe, iɓe mbuja nyawɗo nebbam faa sawra nyawu. Katin du, si ɓe keɓii koɗo, si tawii iɓe njiɗi teddinde ɗum faa wooɗi, ɓe mbujan ɗum nebbam uurɗam. Maayɗo maɓɓe du si lootaama ina wujee nebbam uurɗam fadde muuɗum e waɗeede ley saabeere.
Yaayaa Yaayaa wo innde arabiyankoore nde Yuhanna gaɗannooɗo lootagal batisima inndiraa. Laamɗo neli mo e Alhuudiyankooɓe faa o segilanoo ɗum'en garol Almasiihu. Imo waajoo, imo haalana yimɓe tuuba, njoppa ko boni, de njokka Almasiihu.
Yahuuda Yahuuda wo gooto ley ɓiɓɓe Yaakuuba sappo e ɗiɗo ɓeen. Leydi ndi ƴuwdi Yahuuda woni e muuɗum ndiin ina wi'etenoo Yahuudiya. Urusaliima ina woni ley leydi ndiin. E ley ƴuwdi ndiin Iisaa Almasiihu du ƴuuri.
Yoosuwa Nde Muusaa maaynoo ndeen, Yoosuwa laatii ardiiɗo yimɓe Israa'iila. Kam nanndi e maɓɓe leydi Kanaana ndi Laamɗo aadaninoo ɓe. Yoosuwa fecci leydi ndiin, hokki cuuɗi Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin mono fuu ngeɗu muuɗum.
Yuunusa Yuunusa wo annabaajo mo Laamɗo nuli to ngalluure wi'eteende Niniwe. Yuunusa salake ko Laamɗo wi'i, naati laana maayo manngo faa doggira gere goɗɗo. Ley laana toon Laamɗo neli henndu mawndu, faa yimɓe wonɓe ley laana paami wo saabe Yuunusa de henndu mawndu nduun waɗi. Ko sakiti ɓe paɗɗi mo ley maayo faa ɓe keɓa ɓe ndaɗa. Liingu manngu moɗi Yuunusa. Imo woni ley toon balɗe tati, de liingu nguun tuuti mo, yoppi mo dow leydi. Caggal ɗuum fu, Yuunusa jaɓi ko Laamɗo wi'i, yehi Niniwe de waajowii haala tuubugol toon. (Ndaaree Dewtere Yuunusa.)