Yoꞌoꞌ kaꞌán tiakú Isaías xaꞌa̱ꞌ i̱i̱n rey, te̱ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ nda̱ku nuu̱ꞌ kuꞌu̱n e̱ꞌ
32
Ko̱to̱ ndo̱ꞌ,
xaa̱ i̱i̱n kivi̱ꞌ kii̱ꞌ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ nda̱ku va̱ i̱i̱n rey,
te̱ te̱ kuuꞌ nu̱uꞌ sa̱tyuunꞌ nda̱ku ku̱ndi̱e̱e̱ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ kii̱ꞌ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ.
2 Te̱ i̱ꞌi̱n te̱ kuuꞌ nu̱uꞌ ja̱a̱nꞌ ku̱ndu̱u̱ nde̱e̱ naa vi̱ꞌe̱ miiꞌ ku̱vi̱ kaku̱ ne̱ yivi̱ꞌ kii̱ꞌ ndi̱e̱eꞌ xikaꞌ tatyi̱ꞌ.
Te̱ ku̱ndu̱u̱ tu̱ ra̱ nde̱e̱ naa miiꞌ ku̱vi̱ kaku̱ ne̱ yivi̱ꞌ kii̱ꞌ ku̱u̱n kuiꞌe̱ savi̱ꞌ,
te̱ ku̱ndu̱u̱ tu̱ ra̱ nde̱e̱ naa tyi̱tyi̱ miiꞌ kuaꞌa̱n ti̱kui,
te̱ kosó ne̱ yivi̱ꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ i̱tyi va̱ kaaꞌ,
te̱ ku̱ndu̱u̱ tu̱ ra̱ nde̱e̱ naa ka̱tiꞌ ti̱xi̱n i̱i̱n ka̱va̱ꞌ tyiee̱ ña̱ ndieeꞌ miiꞌ i̱tyi kaaꞌ.
3 Ne̱ tuviꞌ ndu̱tyiꞌ nuu̱ꞌ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
ku̱vi̱ ku̱ni̱ ni̱a̱ ndee ña̱ nduuꞌ ña̱ nda̱ku,
te̱ ku̱vi̱ tu̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ ne̱ yoo so̱ꞌo̱ ña̱ nda̱ku ja̱a̱nꞌ.
4 Te̱ ne̱ küuꞌ kaxiꞌ ndii,
ku̱nda̱ni̱ ni̱a̱ xiinꞌ nimá ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ndi̱xa̱,
te̱ ne̱ kü̱vi̱ nda̱tuꞌunꞌ ndii,
ku̱vi̱ nda̱tuꞌunꞌ kaxiꞌ va̱ ni̱a̱,
te̱ ka̱ma̱ va̱ tu̱ nda̱tuꞌunꞌ ni̱a̱.
5 Kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
käꞌa̱n ka̱ ne̱ yivi̱ꞌ te̱ va̱ꞌa̱ va̱ nimá xiinꞌ i̱i̱n te̱ küuꞌ kaxiꞌ,
te̱ kö̱to̱ kaꞌnuꞌ ka̱ tu̱ ni̱a̱ te̱ ni̱a̱ꞌa va̱.
6 Sa̱kanꞌ ña̱ ne̱ küuꞌ kaxiꞌ ndii,
mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ ña̱ küuꞌ kaxiꞌ kaꞌán ni̱a̱,
te̱ xiinꞌ xíniꞌ ni̱a̱ tyituní ni̱a̱ sa̱a̱ ni̱a̱ ña̱ ni̱a̱ꞌa xiinꞌ ña̱ ki̱ni̱,
te̱ kaꞌán tu̱ ni̱a̱ tu̱n vixi̱ xaꞌa̱ꞌ Yahvé,
te̱ xaꞌni̱ꞌ so̱ko̱ ni̱a̱ ne̱ xiꞌí so̱ko̱,
te̱ täxiꞌ ni̱a̱ ti̱kui ko̱ꞌo̱ ne̱ ityí ti̱kui.
7 Ne̱ küuꞌ kaxiꞌ ndii,
xa̱ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ ña̱ kuäsa̱ꞌ kuní tiinꞌ ndiaa ni̱a̱,
te̱ xini xaꞌanꞌ ni̱a̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ tyituní ni̱a̱ ña̱ ni̱a̱ꞌa,
te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ xaꞌni̱ꞌ ni̱a̱ ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ xiinꞌ tu̱n vixi̱,
te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ sataví ku̱a̱tyi̱ ni̱a̱ ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ nuu̱ꞌ vi̱ꞌe̱ ku̱a̱tyi̱,
tee̱ꞌ ndee ña̱ nda̱ku nduuꞌ ña̱ kaꞌán ne̱ ja̱a̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ ni̱a̱.
8 Ndisu̱ ne̱ vi̱ta nimá ndii,
kuvita nimá ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ köo̱ꞌ kivi̱ꞌ nakooꞌ ni̱a̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ.
Yoꞌoꞌ kaꞌán Isaías xaꞌa̱ꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ suxanꞌ, ne ndieeꞌ ñu̱u̱ Jerusalén
9 Ndoꞌó,
ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ kuäsa̱ꞌ ndiꞌni̱ xa̱tyiꞌ,
ndo̱ndi̱tyi̱ ndo̱ꞌ,
te̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ ndoꞌó ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ ñuñuꞌ va̱,
tyu̱nxaꞌaꞌ va̱ ndo̱ꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ.
10 Te̱ ndoꞌó,
ña̱ꞌaꞌ ne̱ i̱ni̱ va̱ xikaꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ vi̱ti̱n ndii,
so̱ꞌo̱ kuuꞌ i̱i̱n kuiya̱ kanuꞌ ndiaꞌviꞌ kivi̱ꞌ ndii,
ki̱si̱ vi̱ꞌ a̱ ndoꞌó xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ yiꞌvi va̱ ndo̱ꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ köo̱ꞌ ka̱ ña̱ saviꞌ na̱ka̱ya̱ ndo̱ꞌ,
te̱ köo̱ꞌ ka̱ tu̱ nduu̱ꞌ uva ku̱u̱n nda̱ꞌaꞌ yo̱ꞌoꞌ uva ña̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ndo̱ꞌ.
11 Te̱ ndoꞌó,
ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ kuäsa̱ꞌ ndiꞌni̱ ndee siee ndii,
na xa̱ꞌaꞌ kiꞌi̱ꞌ ndo̱ꞌ ku̱ndi̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ,
te̱ ndoꞌó,
ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ i̱ni̱ va̱ xikaꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ ndii,
na xa̱ꞌaꞌ kiꞌi̱ꞌ ndo̱ꞌ ki̱si̱ a̱ ndoꞌó ña̱ yiꞌvi ndo̱ꞌ.
Ta̱va̱ꞌ ndo̱ꞌ toto̱ nda̱tu̱nꞌ ña̱ niꞌnuꞌ ndo̱ꞌ ñaa̱ꞌ,
te̱ na̱kuiꞌnu̱ ndo̱ꞌ toto̱ nde̱iꞌ,
te̱ niaꞌa̱ ndo̱ꞌ ña̱ sutyiꞌ va̱ i̱ni̱ ndo̱ꞌ.
12 Ku̱u̱n i̱kiꞌ ndo̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ ndo̱ꞌ te̱ niaꞌa̱ ndo̱ꞌ ña̱ sutyiꞌ va̱ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ni̱ ndo̱ꞌo̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ xatyuunꞌ ndo̱ꞌ xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ni̱ ndo̱ꞌo̱ yo̱ꞌoꞌ uva ña̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ndo̱ꞌ.
13 Na ku̱su̱tyiꞌ va̱ i̱ni̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ miiꞌ nduꞌu̱ꞌ i̱,
sa̱kanꞌ ña̱ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ i̱ñu̱ꞌ xiinꞌ kuꞌu̱ xiti̱nꞌ yoo nuu̱ꞌ a̱ vi̱ti̱n,
xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ sa̱kuuꞌ vi̱ꞌe̱ miiꞌ ndieeꞌ sii̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ ñu̱u̱ kaa̱ꞌ miiꞌ yoo kuaꞌa̱ꞌ nuu̱ꞌ ña̱ sásánaꞌ xiinꞌ miiꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
14 Te̱ vi̱ꞌe̱ kaꞌnuꞌ miiꞌ ndieeꞌ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ ndii,
na̱ko̱o̱ ndo̱o̱ ra̱,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ ñu̱u̱ miiꞌ kuaꞌa̱ꞌ va̱ ne̱ yivi̱ꞌ ndieeꞌ ndii,
ndoo̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ tilu̱ꞌ a̱.
Te̱ sa̱kuuꞌ ñu̱u̱ kualiꞌ xiinꞌ vi̱ꞌe̱ sukun miiꞌ itaꞌ te̱ xitoꞌ ñu̱u̱ ndii,
nduxi̱n xa̱tyiꞌ a̱ nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ,
te̱ va̱ꞌa̱ kuni mburru i̱kuꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ riꞌ i̱kanꞌ,
te̱ ku̱ꞌu̱n tu̱ si̱ndiki̱ꞌ ka̱xi̱ꞌ riꞌ kuꞌu̱ i̱kanꞌ.
15 Nde̱e̱ ska̱tyiꞌ sa̱nuuꞌ Ndiosí Espíritu a̱,
ña̱ ki̱e̱e̱ nde̱e̱ ndi̱viꞌ,
te̱ vi̱kuiꞌnu̱ a̱ yooꞌ.
Kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
nde̱e̱ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ i̱tyi kaaꞌ na̱ndu̱u̱ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ ku̱vi̱ tyi̱ꞌi̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ tyi̱ꞌi̱ ne̱ yivi̱ꞌ ña̱ꞌa̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
kuaꞌa̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ña̱ savi̱ꞌ na̱ka̱ya̱ ne̱ yivi̱ꞌ nuu̱ꞌ a̱.
16 Te̱ kii̱ꞌ sa̱kanꞌ ndii,
sa̱tyuunꞌ nda̱ku sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ndieeꞌ miiꞌ i̱tyi kaaꞌ,
te̱ ne̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ va̱ꞌa̱ xaꞌnuꞌ ña̱ saviꞌ ndii,
i̱i̱n nda̱a̱ꞌ va̱ ku̱ndu̱u̱ nimá ni̱a̱ ku̱ni̱ taꞌanꞌ ni̱a̱.
17 Te̱ ña̱ xatyuunꞌ nda̱ku ja̱a̱nꞌ sa̱a̱ sa̱kanꞌ te̱ ku̱ndi̱e̱e̱ mani̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ta̱xi̱ tu̱ a̱ ña̱ ku̱ndi̱e̱e̱ taxi̱nꞌ ni̱a̱,
te̱ i̱ni̱ tu̱ ni̱a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱ nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ.
18 Ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ i̱ ndii,
ko̱o̱ ña̱ mani̱ꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱,
te̱ i̱ni̱ ni̱a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱ vi̱ꞌe̱,
te̱ ko̱o̱ tu̱ ña̱ na̱ndiee̱ꞌ va̱ꞌa̱ ni̱a̱,
19 tee̱ꞌ ndee ku̱u̱n kuaꞌa̱ꞌ iꞌinꞌ te̱ sa̱nduvaꞌ a̱ sa̱kuuꞌ kuꞌu̱ xi̱xa̱ va̱,
te̱ sa̱nduxín ndo̱o̱ tu̱ a̱ kaniiꞌ ñu̱u̱.
20 Va̱ꞌa̱ va̱ kuni ndoꞌó,
ne̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ña̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ yu̱ꞌuꞌ i̱ti̱a̱ miiꞌ yoo kuaꞌa̱ꞌ va̱ ti̱kui,
sa̱kanꞌ ña̱ yoo kuaꞌa̱ꞌ ti̱kui koso̱ ndo̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ xikaꞌ ndiká tu̱ si̱ndiki̱ꞌ xiinꞌ mburru sana̱ ndo̱ꞌ.