Yoꞌoꞌ kaꞌán Isaías ña̱ ku̱ndi̱ꞌi̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel, ne̱ taꞌanꞌ ra̱, nuu̱ꞌ kuꞌu̱n e̱ꞌ xiinꞌ rey, te̱ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Babilonia
14
Sa̱kanꞌ ña̱ ko̱o̱ kaꞌnuꞌ i̱ni̱ Yahvé xaꞌa̱ꞌ ne̱ si̱a̱niꞌ xikaꞌ Jacob,
te̱ sa̱kanꞌ na̱ka̱xi̱n a̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ ku̱ndu̱u̱ ndi̱ti̱a̱ mi̱iꞌ a̱,
te̱ ta̱xi̱ a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ tu̱ku̱u̱ ni̱a̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ mi̱iꞌ ni̱a̱.
Te̱ kuaꞌa̱ꞌ va̱ ne̱ tukuꞌ,
ne̱ ki̱e̱e̱ tu̱ku̱ xaanꞌ,
ndu̱i̱i̱n xiinꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ,
te̱ na̱ndu̱u̱ ni̱a̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ti̱ꞌvi̱ xiinꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ.
2 Te̱ kiꞌinꞌ ne̱ tukuꞌ,
ne̱ ki̱e̱e̱ nuu̱ꞌ tu̱ku̱ ñu̱ꞌuꞌ ndii,
tyi̱ndi̱e̱eꞌ ni̱a̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ te̱ ku̱vi̱ na̱ndi̱koꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ ni̱ ki̱e̱e̱ ni̱a̱,
te̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ ndii,
ti̱i̱n ni̱a̱ tiaa̱ xiinꞌ ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ ni̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ ña̱ꞌaꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ so̱ꞌo̱ ne̱ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ ta̱xi̱ Yahvé ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱.
Te̱ ta̱a̱nꞌ ni̱a̱ vi̱ꞌe̱ ka̱a̱ ne̱ ni̱ ta̱a̱nꞌ ña̱ꞌaꞌ vi̱ꞌe̱ ka̱a̱ xta̱ꞌanꞌ,
te̱ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ ni̱a̱.
3 Ndoꞌó,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
kii̱ꞌ xaa̱ kivi̱ꞌ ña̱ ta̱xi̱ Yahvé na̱ndiee̱ꞌ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ tu̱n ndoꞌo̱ꞌ ña̱ ndoꞌoꞌ ndo̱ꞌ,
xiinꞌ nuu̱ꞌ ña̱ ndiꞌni̱ nimá ndo̱ꞌ,
xiinꞌ nuu̱ꞌ ña̱ mi̱iꞌ kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xiinꞌ ndo̱ꞌ ña̱ nduuꞌ ndo̱ꞌ ne̱ xikaꞌ nuuꞌ so̱ꞌo̱ nuu̱ꞌ ni̱a̱ ndii,
4 ku̱ndi̱ꞌi̱ ndo̱ꞌ xiinꞌ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Babilonia,
kaꞌa̱n ndo̱ꞌ ndii:
“Kaa̱ꞌ ko̱to̱ ndo̱ꞌ sa̱a̱ vi̱ꞌ ni̱ ndo̱ꞌo̱ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ,
te̱ ni̱a̱ꞌa va̱,
te̱ sa̱a̱ vi̱ꞌ tu̱ ni̱ nu̱u̱ tu̱ sa̱kuuꞌ ña̱ kaꞌán ñuñuꞌ ra̱.
5 Ni̱ xaꞌnu̱ xa̱tyiꞌ Yahvé ta̱tunꞌ,
tunꞌ niꞌiꞌ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ,
te̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ ta̱tunꞌ tunꞌ niꞌiꞌ,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ,
te̱ ni̱a̱ꞌa va̱.
6 Te̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
ni̱ ku̱tunꞌ tyito̱ va̱ ra̱ ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ xiꞌé ra̱ xini ña̱ꞌaꞌ ra̱,
te̱ kuaꞌa̱ꞌ va̱ i̱tyiꞌ ni̱ sa̱ndoꞌoꞌ tu̱ ña̱ꞌaꞌ ra̱ nde̱e̱ ni̱ sa̱tu̱xuꞌví ña̱ꞌaꞌ ra̱,
te̱ kii̱ꞌ ni̱ na̱saa̱ꞌ ra̱ ni̱ xi̱ni̱ ña̱ꞌaꞌ ra̱ ndii,
ni̱ ndiku̱n uꞌvi̱ ra̱ taxiꞌ ña̱ꞌaꞌ ra̱.
7 Te̱ vi̱ti̱n ndii,
sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ ndieeꞌ mani̱ꞌ,
te̱ kuaaꞌ tiꞌeꞌ ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ va̱ꞌa̱ kuni ni̱a̱.
8 Te̱ sa̱kanꞌ tu̱ va̱ꞌa̱ va̱ kuni sa̱kuuꞌ tu̱nxaꞌ,
xiinꞌ tunꞌ cedro,
tunꞌ itaꞌ xiki̱ꞌ Líbano kaꞌán nu̱ꞌ ndii:
Nde̱e̱ kii̱ꞌ ni̱ xa̱ꞌni̱ꞌ te̱ yivi̱ꞌ ndoꞌó ndii,
nde̱e̱ i̱i̱n te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ xaꞌndia i̱tunꞌ,
köo̱ꞌ ka̱ ku̱a̱xi̱ ka̱ xaꞌndia ra̱ nduꞌu̱,
katyi̱ nu̱ꞌ.
9 ’Te̱ nde̱e̱ ma̱aꞌ ti̱xi̱n ñu̱u̱ ndi̱i ndii,
va̱ꞌa̱ va̱ kuni a̱ ku̱a̱xi̱ na̱ti̱i̱n a̱ yoꞌó,
te̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ xa̱ xitoꞌ na̱xaa̱ u̱nꞌ i̱kanꞌ ndii,
xa̱ ni̱ sa̱ndotoꞌ a̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ni̱ xiꞌi̱ ñuꞌuꞌ i̱kanꞌ te̱ na̱ti̱i̱n ni̱a̱ yoꞌó,
xa̱ ni̱ ndo̱ni̱ꞌi̱ a̱ sa̱kuuꞌ te̱ ni̱ nduu̱ rey nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ,
te̱ ni̱ xa̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ nuu̱ꞌ tei̱ miiꞌ ndieeꞌ ra̱ xaꞌndia tyuunꞌ ra̱,
te̱ na̱ti̱i̱n ra̱ yoꞌó.
10 Te̱ sa̱kuuꞌ ra̱ kaꞌán tiꞌeꞌ xiinꞌ u̱nꞌ ndii:
Vi̱ti̱n ndii,
köo̱ꞌ ka̱ xa̱tyiꞌ ka̱ tu̱ ña̱ ndi̱e̱e̱ꞌ yoꞌó,
te̱ nduuꞌ naa u̱nꞌ nde̱e̱ naa sa̱kuuꞌ nduꞌu̱ ku̱i̱ti̱ꞌ.
11 Ña̱ ñuñuꞌ u̱nꞌ ndii,
nde̱e̱ ñu̱u̱ ndi̱i ni̱ na̱xa̱a̱ a̱ xiinꞌ u̱nꞌ,
te̱ ni̱ na̱xa̱a̱ tu̱ tatyi̱ꞌ ñuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ arpa xiinꞌ u̱nꞌ yoꞌoꞌ.
Te̱ vi̱ti̱n ndii,
ti̱ku̱xiꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ tunꞌ xi̱to̱ kusu̱n u̱nꞌ,
te̱ ti̱ku̱xiꞌ tu̱ ku̱ndu̱u̱ toto̱ ku̱ndi̱xi̱n u̱nꞌ,
katyi ra̱.
12 ’Yoꞌó,
te̱ ni̱ nduu̱ nde̱e̱ naa tiuu̱nꞌ tyiee̱,
tiꞌ ketaꞌ ku̱a̱xi̱ kitúꞌ,
sa̱a̱ tu̱ ni̱ ndo̱ꞌo̱ u̱nꞌ na ni̱ na̱ma̱ u̱nꞌ.
Yoꞌó te̱ ni̱ sa̱ndoꞌoꞌ ne̱ yivi̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ ndii,
xa̱ ni̱ na̱ma̱ tu̱ mi̱iꞌ u̱nꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ.
13 Yoꞌó,
te̱ kaꞌán xiinꞌ nimá u̱nꞌ ndii:
Kuꞌu̱n ka̱a̱ i̱ nde̱e̱ ndi̱viꞌ nde̱e̱ xata̱ꞌ a̱ miiꞌ ndieeꞌ tiuu̱nꞌ ya̱ti̱n miiꞌ nduꞌu̱ Ndiosí,
te̱ i̱kanꞌ ka̱sa̱ꞌa̱ i̱ miiꞌ ku̱nduꞌu̱ꞌ i̱ ka̱ꞌndi̱a̱ tyuunꞌ i̱.
Te̱ ka̱a̱ i̱ xikaꞌ va̱ ku̱nduꞌu̱ꞌ i̱ nde̱e̱ xíniꞌ i̱kuꞌ miiꞌ nakayá sa̱kuuꞌ te̱ nduuꞌ ndiosí ndatuꞌunꞌ tuní ra̱.
14 Te̱ ka̱a̱ tu̱ i̱ nde̱e̱ nuu̱ꞌ viko̱ꞌ miiꞌ sukun xa̱va̱ꞌa̱ ku̱nduꞌu̱ꞌ i̱,
te̱ ku̱ndu̱u̱ i̱ nde̱e̱ naa mi̱iꞌ Ndiosí nduꞌu̱ꞌ ndi̱e̱nu̱,
ni̱ katyi̱ u̱nꞌ.
15 Ndisu̱ ti̱xi̱n yavi̱ ndi̱i̱ ni̱ sko̱ꞌniꞌ Ndiosí yoꞌó,
te̱ nde̱e̱ ma̱aꞌ miiꞌ kunu va̱ ni̱ tyi̱naá a̱ yoꞌó.
16 Te̱ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ku̱ni̱ naá u̱nꞌ ti̱xi̱n yavi̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
na̱nda̱ni̱ va̱ ni̱a̱,
te̱ ko̱to̱ kaxiꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ u̱nꞌ,
te̱ kaꞌa̱n xiinꞌ taꞌanꞌ ni̱a̱ ndii:
¿Ñáá süu̱ꞌ te̱ yivi̱ꞌ kaa̱ꞌ nduuꞌ te̱ ni̱ sa̱yi̱ꞌvi ne̱ ndieeꞌ ka̱niiꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ ni̱ sa̱yi̱ꞌvi xa̱va̱ꞌa̱ tu̱ ra̱ sa̱kuuꞌ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ i̱ꞌi̱n ñu̱ꞌuꞌ?
17 Te̱ kaa̱ꞌ nduuꞌ te̱ ni̱ sa̱nduxín xa̱tyiꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ ni̱ na̱ndu̱u̱ a̱ nde̱e̱ naa miiꞌ i̱tyiꞌ kaaꞌ ni̱ xa̱a̱ ra̱.
Te̱ ni̱ xa̱ꞌni̱ꞌ tu̱ ra̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ndieeꞌ i̱ꞌi̱n ñu̱u̱ ña̱ ñuꞌuꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ nï̱ sa̱ndoó ndiká tu̱ ra̱ nde̱e̱ i̱i̱n te̱ ñuꞌuꞌ vi̱ꞌe̱ ka̱a̱,
katyi̱ ni̱a̱.
18 ’Sa̱kuuꞌ te̱ ni̱ nduu̱ rey xta̱ꞌanꞌ ndii,
ti̱xi̱n yavi̱ ndi̱i̱ ña̱ nda̱tu̱nꞌ va̱ ñuꞌuꞌ ra̱ nandiee̱ꞌ ra̱,
te̱ xa̱yoo,
xa̱yoo yavi̱ ndi̱i̱ xaꞌa̱ꞌ i̱ꞌi̱n ra̱.
19 Ndisu̱ yoꞌó ndii,
köo̱ꞌ tyi̱naá yoꞌó ti̱xi̱n yavi̱ ndii,
süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
sa̱kanaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ u̱nꞌ te̱ ku̱ndu̱u̱ u̱nꞌ nde̱e̱ naa i̱i̱n ña̱ kuañuꞌu̱ꞌ,
ña̱ ni̱ xiꞌi̱ kii̱ꞌ ni̱ nu̱u̱ iti̱a̱ a̱.
Te̱ ku̱ndu̱u̱ u̱nꞌ nde̱e̱ naa ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ ña̱ ni̱ xeꞌni̱ ndo̱so̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
Te̱ sko̱ꞌniꞌ te̱ yivi̱ꞌ yoꞌó nde̱e̱ ma̱aꞌ ti̱xi̱n poso̱ miiꞌ xatia ra̱ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ sa̱kuuꞌ te̱ xiꞌí kii̱ꞌ kuaꞌa̱n ti̱i̱n ra̱ ñuꞌu̱,
te̱ kuꞌu̱n u̱nꞌ nde̱e̱ ñu̱u̱ ndi̱i.
20 Nätaa̱nꞌ ne̱ yivi̱ꞌ yoꞌó sa̱a̱ xataꞌa̱n na̱taa̱nꞌ ni̱a̱ i̱i̱n rey,
sa̱kanꞌ ña̱ ni̱ sa̱nduxín u̱nꞌ ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ ni̱ nduꞌu̱ꞌ u̱nꞌ,
te̱ ni̱ xa̱ꞌni̱ꞌ tu̱ u̱nꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ u̱nꞌ.
’Si̱a̱niꞌ xikaꞌ i̱i̱n ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ndii,
köo̱ꞌ kivi̱ꞌ na̱ka̱ꞌanꞌ ña̱ꞌaꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ.
21 Sa̱kooꞌ tu̱ꞌva̱ xiinꞌ miiꞌ ndo̱ꞌ te̱ ka̱ꞌni̱ꞌ ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ siꞌe̱ te̱ ja̱a̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ña̱ ni̱ xa̱a̱ yu̱vaꞌ ra̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ na köo̱ꞌ kivi̱ꞌ ka̱ na̱taꞌvi̱ꞌ ra̱,
te̱ nda̱sa̱ nduuꞌ ña̱ꞌa̱ ra̱ ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ sa̱kutuꞌ ra̱ ka̱niiꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ xiinꞌ ñu̱u̱ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ ra̱”,
katyi̱ ndo̱ꞌ.
22 Ña̱ yo̱ꞌo̱ꞌ kaꞌán Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii:
“Mi̱iꞌ yuꞌu̱ kuntaꞌanꞌ xiinꞌ ne̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Babilonia ka̱ꞌni̱ꞌ i̱ sa̱kuuꞌ siꞌe̱ ni̱a̱,
te̱ ka̱ꞌni̱ꞌ tu̱ i̱ sa̱kuuꞌ si̱a̱niꞌ ni̱a̱”,
katyi a̱.
23 Te̱ kaꞌán tu̱ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii:
“Nda̱sa̱ nduuꞌ i̱ ñu̱u̱ ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa miiꞌ taꞌvíꞌ ti̱ta̱ñu̱ꞌ,
te̱ nda̱sa̱ nduuꞌ tu̱ i̱ a̱ nde̱e̱ naa ndo̱ꞌyo̱ kunu va̱,
te̱ sa̱nduxín i̱ ka̱niiꞌ ñu̱u̱ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ”,
katyi a̱.
Yoꞌoꞌ kaꞌán Isaías xaꞌa̱ꞌ ña̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ Ndiosí ñu̱ꞌuꞌ Asiria
24 Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii,
xa̱ ni̱ ta̱xi̱ a̱ kuento a̱ kaꞌán a̱ ndii:
“Sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱ tyi̱tuní yuꞌu̱ sa̱a̱ i̱ ndii,
sa̱xinu̱ i̱ a̱,
te̱ xinu̱ a̱ sa̱a̱ niiꞌ ni̱ kaꞌa̱n tuní i̱ sa̱a̱ i̱.
25 Yuꞌu̱ ndii,
ka̱ꞌni̱ꞌ i̱ sa̱kuuꞌ te̱ vi̱ꞌe̱ Asiria,
te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱,
te̱ kueꞌni̱ ndo̱so̱ꞌ i̱ te̱ ndieeꞌ xíniꞌ i̱kuꞌ ña̱ nduuꞌ ña̱ꞌa̱ i̱,
te̱ ne̱ nduuꞌ kuenta i̱ ndii,
kü̱ndu̱u̱ ka̱ ni̱a̱ ne̱ xikaꞌ nuuꞌ so̱ꞌo̱ nuu̱ꞌ te̱ Asiria ja̱a̱nꞌ,
te̱ ta̱va̱ꞌ i̱ sa̱kuuꞌ ne̱ nduuꞌ kuenta i̱ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ña̱ ndoꞌoꞌ ni̱a̱ xaaꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ.
26 Ña̱ yo̱ꞌo̱ꞌ nduuꞌ ña̱ ni̱ ndoo̱ i̱ kuento sa̱a̱ i̱ xiinꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ nda̱ꞌaꞌ i̱ ndii,
xa̱ yoo tu̱ꞌva̱ a̱ taniꞌ a̱ nuu̱ꞌ ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ”,
katyi a̱.
27 Sa̱kanꞌ ña̱ köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ku̱vi̱ na̱ma̱ ña̱ xa̱ ni̱ tyi̱tuní mi̱iꞌ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
sa̱a̱ a̱.
Te̱ köo̱ꞌ tu̱ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ ku̱vi̱ sa̱i̱i̱n kuiín ña̱ xa̱ yoo tu̱ꞌva̱ nda̱ꞌaꞌ a̱ sa̱a̱ a̱ xiinꞌ ne̱ yivi̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ.
Yoꞌoꞌ kaꞌán Isaías ña̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ te̱ filisteo
28 Kuiya̱ ña̱ ni̱ xiꞌi̱ rey Acaz,
te̱ ni̱ kaꞌa̱n tiakú i̱ ña̱ yo̱ꞌo̱ꞌ:
29 “Sa̱kuuꞌ ndoꞌó,
te̱ filisteo,
näkuatiaꞌ ndikui ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ni̱ xiꞌi̱ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria,
te̱ ni̱ sa̱ndoꞌoꞌ ndoꞌó,
te̱ nduuꞌ nde̱e̱ naa koo̱ꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ nu̱ta̱ i̱nga̱ te̱ sa̱ndoꞌoꞌ ndoꞌó,
te̱ te̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
ni̱a̱ꞌa ka̱ ra̱ nde̱e̱ naa koo̱ꞌ xatu̱ xa̱va̱ꞌa̱,
te̱ siꞌe̱ te̱ ja̱a̱nꞌ ku̱ndu̱u̱ nde̱e̱ naa koo̱ꞌ tiꞌ taꞌnuꞌ,
tiꞌ kuiꞌe̱ xa̱va̱ꞌa̱.
30 Te̱ siꞌe̱ nu̱uꞌ ne̱ ndaꞌvi xa̱va̱ꞌa̱ kuuꞌ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
ko̱o̱ ña̱ ka̱xi̱ꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱,
te̱ ne̱ natiín ndii,
kusu̱n ndi̱tu̱ni̱ ni̱a̱.
Ndisu̱ ne̱ si̱a̱niꞌ xikaꞌ ndoꞌó ndii,
ka̱ꞌni̱ꞌ so̱ko̱ i̱ sa̱kuuꞌ ni̱a̱,
te̱ ne̱ ndiaꞌviꞌ,
ne̱ kaku̱ kii̱ꞌ ka̱ꞌni̱ꞌ i̱ ndoꞌó ndii,
ka̱ꞌni̱ꞌ tu̱ i̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ.
31 Ndoꞌó,
ne̱ filisteo,
ta̱na̱ ndi̱i ndo̱ꞌ,
te̱ ku̱a̱aꞌ tu̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ uꞌvi̱ va̱ xini ndo̱ꞌ,
te̱ na ki̱si̱ vi̱ꞌ a̱ ndoꞌó xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ yiꞌvi va̱ ndo̱ꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ kuaꞌa̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ te̱ xíinꞌ,
te̱ ni̱ ki̱e̱e̱ ni̱nu̱,
ku̱a̱xi̱ ko̱ꞌni̱ miiꞌ ndieeꞌ ndo̱ꞌ,
untaꞌ xikavá ra̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ku̱a̱xi̱ ra̱ nde̱e̱ naa ñuꞌma̱,
te̱ nde̱e̱ i̱i̱n ra̱ näkooꞌ xiinꞌ miiꞌ,
te̱ xa̱yoo tu̱ꞌva̱ ndo̱o̱ ra̱ te̱ ku̱ntaꞌanꞌ ra̱.
32 ¿Yo̱o̱ nduuꞌ a̱ ku̱vi̱ kaꞌa̱n ndo̱ꞌ xiinꞌ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ niꞌiꞌ i̱tyiꞌ nuu̱ꞌ te̱ filisteo ja̱a̱nꞌ ku̱a̱xi̱ ra̱ xiinꞌ kuento?
Kaꞌa̱n ku̱i̱ti̱ꞌ ndo̱ꞌ xiinꞌ ra̱ ndii:
Yahvé Ndiosí nduuꞌ ña̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ ñu̱u̱ Jerusalén,
te̱ ñu̱u̱ ja̱a̱nꞌ nduuꞌ miiꞌ ku̱vi̱ kuꞌu̱n ne̱ nduuꞌ kuenta a̱,
ne̱ ndoꞌoꞌ,
te̱ kaku̱ ni̱a̱,
katyi̱ ndo̱ꞌ”,
ni̱ katyi̱ i̱.