Yoꞌoꞌ kaꞌán Isaías xaꞌa̱ꞌ ña̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel
10
Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ sa̱kuuꞌ ndoꞌó,
kuesí,
te̱ xätyuunꞌ nda̱ku,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ ndoꞌó,
te̱ xaꞌa tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ ña̱ sandoꞌoꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
2 Te̱ xiinꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ kü̱vi̱ na̱kaꞌa̱n ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ xaꞌa̱ꞌ ni̱a̱,
te̱ xïinꞌ tu̱ ndo̱ꞌ kaꞌnu̱ nda̱ku ndo̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ nduuꞌ kuenta i̱,
ne̱ ndoꞌoꞌ xaaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ sa̱a̱ niiꞌ kaꞌán nde̱iꞌ.
Tuꞌunꞌ ndo̱ꞌ ña̱ꞌa̱ nda̱ꞌaꞌ ña̱ꞌaꞌ kuaa̱nꞌ,
te̱ xakuiꞌnaꞌ tu̱ ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ,
ne̱ köo̱ꞌ yu̱vaꞌ si̱ꞌiꞌ.
3 ¿Ndee ña̱ sa̱a̱ ndoꞌó kii̱ꞌ tondi̱a̱ kivi̱ꞌ ña̱ sa̱ndoꞌoꞌ Ndiosí ndoꞌó xaꞌa̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ña̱ xaaꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ?
¿Yo̱o̱ nuu̱ꞌ kuꞌu̱n ndu̱kuꞌ ndo̱ꞌ ña̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ ndoꞌó kii̱ꞌ xaa̱ kivi̱ꞌ ña̱ ko̱ꞌni̱ te̱ xíinꞌ miiꞌ ndieeꞌ ndo̱ꞌ te̱ sa̱nduxín xa̱tyiꞌ ra̱ ndoꞌó?
¿Miiꞌ ti̱si̱ꞌe ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ vikaꞌ ndo̱ꞌ?
4 Köo̱ꞌ xa̱tyiꞌ ka̱ ña̱ ku̱vi̱ sa̱a̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ndo̱ꞌ.
Ña̱ ku̱vi̱ sa̱a̱ ku̱i̱ti̱ꞌ ndo̱ꞌ ndii,
sa̱nuuꞌ xiinꞌ miiꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ te̱ xíinꞌ,
te̱ sa̱na̱kuaꞌaꞌ xiinꞌ miiꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ kuꞌu̱n ndo̱ꞌ xiinꞌ ra̱ uun ka̱ꞌni̱ꞌ te̱ yivi̱ꞌ ndoꞌó sa̱a̱ niiꞌ ka̱ꞌni̱ꞌ ra̱ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
Ndisu̱ kusaaꞌ xiꞌé ka̱ Yahvé xini a̱ ne̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ tiäꞌa̱an sa̱vi̱kuiín a̱ ña̱ xiꞌé a̱ xini a̱ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱ ja̱a̱nꞌ.
Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ te̱ xíinꞌ, te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria
5 Kaꞌán Ndiosí ndii:
“Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria,
sa̱kanꞌ ña̱ te̱ ja̱a̱nꞌ ku̱ndu̱u̱ nde̱e̱ naa ndu̱ku̱,
tunꞌ ti̱i̱n i̱ te̱ sa̱ndoꞌoꞌ i̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ xiꞌé i̱ xini ña̱ꞌaꞌ i̱,
te̱ ku̱ndu̱u̱ tu̱ ra̱ nde̱e̱ naa tunꞌ katuviꞌ i̱,
tunꞌ ti̱i̱n i̱ te̱ ku̱tunꞌ i̱ ne̱ ja̱a̱nꞌ kii̱ꞌ sanasaáꞌ ni̱a̱ yuꞌu̱.
6 Sa̱kanꞌ ña̱ te̱ ja̱a̱nꞌ ti̱ꞌviꞌ i̱ te̱ ku̱ntaꞌanꞌ ra̱ xiinꞌ i̱i̱n ti̱ꞌvi̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ xäaꞌ kuenta kuuꞌ ña̱ kaꞌán tyuunꞌ i̱,
te̱ ti̱ꞌviꞌ tu̱ ña̱ꞌaꞌ i̱ te̱ ku̱ntaꞌanꞌ ra̱ xiinꞌ ne̱ sanasaáꞌ va̱ yuꞌu̱.
Te̱ tu̱ꞌu̱n ra̱ nda̱ꞌaꞌ ni̱a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ vikaꞌ ni̱a̱,
te̱ sa̱kuiꞌnaꞌ tu̱ ra̱ sa̱kuuꞌ ña̱ kumiꞌ ni̱a̱.
Te̱ kueꞌni̱ ndo̱so̱ꞌ tu̱ ña̱ꞌaꞌ ra̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xeꞌní ni̱a̱ ndeꞌi̱ ña̱ yoo ya̱ꞌya̱.
7 Ndisu̱ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria ja̱a̱nꞌ ndii,
xïní ra̱ naa yuꞌu̱ tiꞌviꞌ ña̱ꞌaꞌ te̱ sa̱a̱ ra̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ,
ni̱ nde̱e̱ nï̱ xanini ra̱ xaꞌa̱ꞌ vi̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ köo̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ni̱ tyi̱tuní ra̱ sa̱a̱ ra̱.
Süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
xa̱ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ kuni ka̱ꞌni̱ꞌ ra̱,
te̱ kuaꞌa̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ñu̱u̱ naꞌnuꞌ kuni sa̱nduxín ra̱.
8 Sa̱kanꞌ ña̱ kaꞌán ra̱ xiinꞌ nimá ra̱ ndii:
Sa̱kuuꞌ te̱ nduuꞌ kuenta i̱ siꞌe̱ rey ndii,
nä̱ꞌaꞌ ka̱ te̱ ku̱ndu̱u̱ ra̱ rey.
9 Nuu̱ꞌ yuꞌu̱ ndii,
i̱i̱n katyi kaaꞌ ñu̱u̱ Calno xiinꞌ ñu̱u̱ Carquemis,
te̱ xa̱ ni̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ i̱ uvi̱ sa̱aꞌ ñu̱u̱ ja̱a̱nꞌ.
Te̱ i̱i̱n katyi tu̱ kaaꞌ ñu̱u̱ Hamat xiinꞌ ñu̱u̱ Arfad,
te̱ xa̱ ni̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ tu̱ i̱ uvi̱ sa̱aꞌ ñu̱u̱ ja̱a̱nꞌ.
Te̱ i̱i̱n katyi tu̱ kaaꞌ ñu̱u̱ Samaria xiinꞌ ñu̱u̱ Damasco,
te̱ xa̱ ni̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ tu̱ i̱ uvi̱ sa̱aꞌ ñu̱u̱ ja̱a̱nꞌ.
10 Sa̱a̱ niiꞌ ni̱ xa̱a̱ i̱ kii̱ꞌ ni̱ sa̱nduxín i̱ kuaꞌa̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ne̱ tukuꞌ tee̱ꞌ ndee kuaꞌa̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ndiosí xiinꞌ ña̱ nianiaꞌ ña̱ xakaꞌnuꞌ ni̱a̱ ndii,
niiꞌ sa̱kanꞌ tu̱ ku̱vi̱ tu̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ i̱ ñu̱u̱ Jerusalén xiinꞌ ñu̱u̱ Samaria,
sa̱kanꞌ ña̱ köo̱ꞌ kuaꞌa̱ꞌ xii ndiosí ña̱ xakaꞌnuꞌ ne̱ ndieeꞌ i̱kanꞌ.
11 Sa̱a̱ niiꞌ ni̱ xa̱ꞌni̱ꞌ i̱ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Samaria,
te̱ ni̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ tu̱ i̱ sa̱kuuꞌ ndiosí ña̱ xakaꞌnuꞌ ni̱a̱ ndii,
niiꞌ sa̱kanꞌ tu̱ ka̱ꞌni̱ꞌ i̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Jerusalén,
te̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ tu̱ i̱ sa̱kuuꞌ ña̱ nianiaꞌ ña̱ xakaꞌnuꞌ ni̱a̱,
katyi ra̱”,
ni̱ katyi a̱.
12 Kii̱ꞌ ndi̱ꞌi̱ sa̱xinu̱ Yahvé ña̱ sa̱ndoꞌoꞌ a̱ ne̱ ndieeꞌ xíniꞌ i̱kuꞌ Sión xiinꞌ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Jerusalén ndii,
sa̱ndoꞌoꞌ tu̱ a̱ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria ja̱a̱nꞌ,
xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kaꞌán ñuñuꞌ ra̱ xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kaniꞌiꞌ xiinꞌ miiꞌ ra̱.
13 Sa̱kanꞌ ña̱ ni̱ kaꞌa̱n ñuñuꞌ ra̱ ndii:
“Sa̱kuuꞌ ña̱ kaa̱ꞌ ndii,
xiinꞌ ña̱ ndi̱e̱eꞌ miiꞌ i̱ xa̱a̱ i̱ a̱,
te̱ ni̱ xa̱a̱ tu̱ i̱ a̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ te̱ xini tuní va̱ nduuꞌ i̱ xiinꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kooꞌ tyukuuꞌ va̱ i̱.
Ni̱ na̱ma̱ i̱ miiꞌ kuaꞌa̱n xeꞌinꞌ i̱ꞌi̱n ñu̱u̱,
te̱ ni̱ na̱ka̱ya̱ tu̱ i̱ sa̱kuuꞌ ña̱ vikaꞌ ne̱ tukuꞌ,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ.
Ni̱ ka̱nandoo i̱ sa̱kuuꞌ rey,
te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ i̱ꞌi̱n ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa xaaꞌ i̱i̱n te̱ ndi̱e̱ni va̱.
14 Ni̱ na̱tyiꞌi̱ꞌ i̱ ña̱ vikaꞌ sa̱kuuꞌ ni̱a̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ te̱ yivi̱ꞌ kii̱ꞌ nakaya ra̱ ndivi̱ꞌ sa̱a̱ ti̱xi̱n tyoꞌo̱ riꞌ kii̱ꞌ köo̱ꞌ riꞌ naá,
te̱ ni̱ sa̱na̱nduuꞌ ña̱ꞌa̱ i̱ sa̱kuuꞌ ñu̱ꞌuꞌ ni̱a̱,
te̱ nde̱e̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ni̱a̱ nï̱ ndo̱ni̱ꞌi̱ nda̱ꞌaꞌ,
ni̱ nde̱e̱ nï̱ kaꞌa̱n tu̱ ni̱a̱ nde̱e̱ i̱i̱n ña̱ꞌa̱,
ni̱ nde̱e̱ nï̱ xa̱ku̱ tu̱ nde̱e̱ i̱i̱n ni̱a̱”,
ni̱ katyi̱ ra̱.
15 Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ kü̱vi̱ kaꞌa̱n ñuñuꞌ yatya,
ña̱ tiinꞌ te̱ yivi̱ꞌ xaꞌndia ra̱ i̱tunꞌ,
ña̱ ña̱ kaꞌnuꞌ ka̱ nduuꞌ a̱ te̱ sa̱kanꞌ te̱ yivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ,
ni̱ nde̱e̱ kü̱vi̱ tu̱ kaꞌa̱n ñuñuꞌ ityi̱ yu̱ꞌuꞌ li̱ngi̱,
ña̱ tiinꞌ te̱ yivi̱ꞌ xaꞌndia ra̱ i̱tunꞌ,
ña̱ ña̱ kaꞌnuꞌ ka̱ nduuꞌ a̱ te̱ sa̱kanꞌ te̱ yivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
Tee̱ꞌ xanini rey ja̱a̱nꞌ ña̱ ku̱vi̱ sa̱kanda tunꞌ katuviꞌ te̱ ndoniꞌiꞌ ña̱ꞌaꞌ uun tee̱ꞌ xanini rey ja̱a̱nꞌ ña̱ ku̱vi̱ tu̱ vi̱ko̱niꞌiꞌ i̱tunꞌ katuviꞌ ja̱a̱nꞌ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ niꞌiꞌ nu̱ꞌ,
tee̱ꞌ ndee süu̱ꞌ i̱tunꞌ nduuꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ.
16 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na ti̱ꞌviꞌ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
i̱i̱n kuiꞌe̱ xatu̱ va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ rey ja̱a̱nꞌ,
te̱ ndi̱e̱eꞌ kooꞌ tyukuuꞌ,
te̱ ka̱ꞌmi̱ tu̱ a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ kaꞌán ra̱ xaꞌa̱ꞌ xiinꞌ ñuꞌu̱ ndatin.
17 Mi̱iꞌ Ndiosí,
ña̱ nduuꞌ ñu̱ꞌu̱ ña̱ tuún nuu̱ꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
ku̱ndu̱u̱ ñuꞌu̱ ña̱ ka̱ꞌmi̱ sa̱kuuꞌ ña̱ kaꞌán ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ,
te̱ Ndiosí,
ña̱ su̱ꞌu̱n ja̱a̱nꞌ,
tu̱ ku̱ndu̱u̱ ñuꞌu̱ ndatin,
te̱ i̱i̱n kivi̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ka̱ꞌmi̱ a̱ sa̱kuuꞌ ku̱a̱tyi̱ ni̱a̱ ña̱ nduuꞌ nde̱e̱ naa i̱ñu̱ꞌ kuii̱ꞌ xiinꞌ kuꞌu̱ xiti̱nꞌ.
18 Te̱ ka̱ꞌmi̱ tu̱ a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ nda̱tu̱nꞌ kuꞌu̱ xi̱xa̱ miiꞌ ndieeꞌ ni̱a̱ xiinꞌ ña̱ ta̱ta̱ ni̱a̱,
te̱ ndoo̱ ni̱a̱ ku̱ndu̱u̱ ni̱a̱ nde̱e̱ naa ne̱ kuni ku̱vi̱,
ne̱ köo̱ꞌ ka̱ xa̱tyiꞌ ka̱ ndi̱e̱e̱ꞌ,
xaaꞌ kuiꞌe̱ xatu̱ va̱.
19 Köo̱ꞌ kuaꞌa̱ꞌ xa̱tyiꞌ ka̱ i̱tunꞌ xi̱xa̱ ndoo̱ xaꞌa̱ꞌ kuꞌu̱ xi̱xa̱ miiꞌ xikaꞌ ni̱a̱ nde̱e̱ te̱ lulu ku̱vi̱ ka̱ꞌvi̱ nu̱ꞌ.
20 Ne̱ ndiaꞌviꞌ,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
ne̱ taꞌanꞌ e̱ꞌ,
ne̱ ni̱ kaku̱ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ,
ne̱ nduuꞌ si̱a̱niꞌ xikaꞌ Jacob ndii,
ï̱ni̱ ka̱ ni̱a̱ ku̱ni̱ ni̱a̱ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ni̱ ku̱tunꞌ ña̱ꞌaꞌ.
Süu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
Yahvé,
ña̱ su̱ꞌu̱n,
ña̱ xakaꞌnuꞌ yooꞌ,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ,
ku̱i̱ti̱ꞌ i̱ni̱ ni̱a̱ ku̱ni̱ ni̱a̱.
21 Ndee ndiaꞌviꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
ne̱ taꞌanꞌ e̱ꞌ,
na̱ndi̱koꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí,
ndee ndiaꞌviꞌ ne̱ si̱a̱niꞌ xikaꞌ Jacob na̱ndi̱koꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí,
ña̱ ndi̱e̱eꞌ kooꞌ tyukuuꞌ.
22 Tee̱ꞌ ndee kuaꞌa̱ꞌ va̱ ndoꞌó,
ne̱ taꞌanꞌ i̱,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
nde̱e̱ naa kuaꞌa̱ꞌ ñu̱tiꞌ mi̱ni̱ kaꞌnuꞌ vi̱ꞌ ndii,
ndee tyaaꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ndo̱ꞌ na̱ndi̱koꞌ nuu̱ꞌ Ndiosí,
te̱ sa̱kaꞌnuꞌ ña̱ꞌaꞌ ndo̱ꞌ.
Sa̱kanꞌ ña̱ xa̱ ni̱ kaꞌa̱n tuní mi̱iꞌ a̱ ña̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ a̱ ndoꞌó xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ña̱ xatyuunꞌ nda̱ku xa̱va̱ꞌa̱ nduuꞌ a̱.
23 Sa̱kanꞌ ña̱ Tákuiꞌe Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii,
sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ a̱ ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ sa̱a̱ niiꞌ xa̱ ni̱ tyi̱tuní a̱.
24 Sa̱kanꞌ na kaꞌán Tákuiꞌe Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii:
“Ndoꞌó,
ne̱ nduuꞌ kuenta i̱,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Sión ndii,
kü̱yi̱ꞌvi ka̱ ndo̱ꞌ te̱ xíinꞌ,
te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria,
tee̱ꞌ ndee ku̱tunꞌ ra̱ ndoꞌó xiinꞌ ndu̱ku̱ uun su̱ku̱ꞌ ra̱ tunꞌ katuviꞌ ra̱ xíniꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa ni̱ xa̱a̱ te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Egipto xiinꞌ te̱ xii̱ꞌ ya̱taꞌ ndo̱ꞌ xta̱ꞌanꞌ.
25 Sa̱kanꞌ ña̱ nä̱ꞌaꞌ ka̱ te̱ ndi̱ꞌi̱ ña̱ xiꞌé i̱ xini i̱ ndoꞌó,
ndi̱ꞌi̱ ja̱a̱nꞌ te̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ xa̱tyiꞌ i̱ sa̱kuuꞌ te̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ xiꞌé va̱ i̱ xini ña̱ꞌaꞌ i̱”,
ni̱ katyi̱ a̱.
26 Sa̱kanꞌ ña̱ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ te̱ jaa̱nꞌ xiinꞌ ka̱roti a̱ tunꞌ naá nda̱ꞌaꞌ a̱ nde̱e̱ naa ni̱ xa̱a̱ a̱ kii̱ꞌ ni̱ xa̱ꞌni̱ꞌ a̱ kuaꞌa̱ꞌ va̱ ne̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Madián miiꞌ nduꞌu̱ꞌ ka̱va̱ꞌ ña̱ naniꞌ Oreb,
te̱ ku̱tunꞌ tu̱ a̱ mi̱ni̱ kaꞌnuꞌ nde̱e̱ naa ni̱ xa̱a̱ a̱ xiinꞌ ti̱kui mi̱ni̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Egipto xta̱ꞌanꞌ.
27 Te̱ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
sa̱nu̱ndiaꞌá Ndiosí ña̱ viee̱ siki̱ꞌ ndo̱ꞌ ña̱ sandoꞌoꞌ te̱ xíinꞌ te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria ndoꞌó,
te̱ ta̱va̱ꞌ xa̱tyiꞌ a̱ ndoꞌó nuu̱ꞌ ña̱ xikaꞌ nuuꞌ so̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ ra̱,
te̱ ka̱ꞌni̱ꞌ a̱ sa̱kuuꞌ te̱ sandoꞌoꞌ ndoꞌó.
28 Te̱ xíinꞌ,
te̱ ndieeꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ Asiria,
te̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ ndo̱ꞌ ndii,
so̱ꞌo̱ ni̱ ko̱ꞌni̱ ra̱ ñu̱u̱ Ajat,
te̱ ni̱ xkaꞌndi̱a̱ ra̱ ñu̱u̱ Migrón,
te̱ xa̱ ni̱ xa̱a̱ ra̱ nde̱e̱ ñu̱u̱ Micmás,
te̱ i̱kanꞌ ni̱ na̱ko̱o̱ ra̱ ña̱ xaxi̱ꞌ ra̱.
29 Te̱ miiꞌ ndaa̱ xaꞌa̱ꞌ i̱kuꞌ ni̱ xkaꞌndi̱a̱ ra̱ kuaꞌa̱n ra̱,
te̱ ni̱ ndoo̱ ra̱ ni̱ kixi̱n ra̱ ñu̱u̱ Geba.
Te̱ kisiꞌ vi̱ꞌ a̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Ramá,
ña̱ yiꞌvi ni̱a̱ kii̱ꞌ ni̱ xi̱ni̱ ni̱a̱ kuento ña̱ ku̱a̱xi̱ te̱ xíinꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Gabaa,
miiꞌ ni̱ nduꞌu̱ rey Saul ndii,
ni̱ xi̱nu̱ tu̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ yiꞌvi xa̱va̱ꞌa̱ ni̱a̱ te̱ xíinꞌ ja̱a̱nꞌ.
30 Ndoꞌó ña̱ꞌaꞌ,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Galim,
ku̱a̱aꞌ tiꞌeꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ ne̱ ndieeꞌ nde̱e̱ ñu̱u̱ Lais tatyi̱ꞌ yu̱ꞌuꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Anatot,
sa̱kanꞌ ña̱ köo̱ꞌ ka̱ xa̱tyiꞌ ka̱ ña̱ ku̱vi̱ sa̱a̱ ndo̱ꞌ.
31 Xa̱ ni̱ ta̱xtaꞌanꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Madmena ña̱ yiꞌvi ni̱a̱ te̱ xíinꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Gebim ndii,
xa̱ ni̱ xi̱nu̱ tu̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ nandukuꞌ ni̱a̱ miiꞌ ti̱si̱ꞌe ni̱a̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ yiꞌvi va̱ ni̱a̱ te̱ xíinꞌ ja̱a̱nꞌ.
32 Te̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
xa̱ ni̱ xa̱a̱ ra̱ nde̱e̱ ñu̱u̱ Nob,
te̱ i̱kanꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ ra̱ kivi̱ꞌ vi̱ti̱n na̱ndiee̱ꞌ ra̱,
te̱ nde̱e̱ i̱kanꞌ ku̱i̱ta̱ ra̱,
te̱ ndo̱ni̱ꞌi̱ nda̱ꞌaꞌ ra̱ ña̱ niaꞌá ra̱ ña̱ ko̱ꞌni̱ ra̱ te̱ ka̱ꞌni̱ꞌ tu̱ ra̱ ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Sión,
xíniꞌ i̱kuꞌ ña̱ itaꞌ ñu̱u̱ Jerusalén.
33 Ndisu̱ ko̱to̱ ndo̱ꞌ,
Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii,
xa̱ ni̱ xa̱ꞌaꞌ a̱ xaꞌni̱ꞌ ndi̱e̱eꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ña̱ꞌaꞌ a̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ te̱ yivi̱ꞌ kii̱ꞌ xaꞌndia ra̱ nda̱ꞌaꞌ i̱tunꞌ xiinꞌ yatya.
Te̱ te̱ kaꞌnuꞌ ka̱ ndii,
xaꞌni̱ꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱ te̱ sakuatyiꞌ ndooꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱,
te̱ te̱ kooꞌ tyukuuꞌ ka̱ ndii,
sa̱kaꞌanꞌ xa̱va̱ꞌa̱ ña̱ꞌaꞌ a̱.
34 Te̱ xaꞌni̱ꞌ Ndiosí sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa xaaꞌ te̱ yivi̱ꞌ kii̱ꞌ xituꞌ ra̱ ka̱niiꞌ xiki̱ꞌ Líbano,
te̱ xaꞌndia ndo̱o̱ tu̱ ra̱ ka̱niiꞌ kuꞌu̱ xi̱xa̱ xa̱va̱ꞌa̱ ña̱ yoo i̱kanꞌ te̱ nde̱e̱ tiakú xikaꞌ vi̱ꞌ sanduva ra̱ i̱tunꞌ xiki̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.