Yoꞌoꞌ ku̱a̱xi̱ ña̱ kaꞌán ndi̱a̱a̱ xaꞌa̱ꞌ yo̱ꞌoꞌ uva
5
Vi̱ti̱n ka̱ta̱ i̱ xaꞌa̱ꞌ i̱i̱n te̱ ndani̱ va̱ i̱,
te̱ ya̱a̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ yo̱ꞌoꞌ uva ña̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ra̱.
Te̱ ndani̱ va̱ i̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
ni̱ tyi̱ꞌi̱ ra̱ yo̱ꞌoꞌ uva i̱i̱n tindu̱ꞌ miiꞌ ñaꞌma va̱ ñu̱ꞌuꞌ.
2 Ni̱ ta̱ꞌviꞌ ra̱ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ni̱ ta̱va̱ꞌ tu̱ ra̱ yuu̱ꞌ nuu̱ꞌ a̱,
te̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ra̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ yo̱ꞌoꞌ uva ña̱ nda̱tu̱nꞌ va̱.
Te̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ tu̱ ra̱ i̱i̱n vi̱ꞌe̱ sukun va̱ ma̱ꞌiꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ te̱ ko̱to̱ ra̱ yo̱ꞌoꞌ uva ja̱a̱nꞌ,
te̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ tu̱ ra̱ miiꞌ kuei̱n ra̱ uva kii̱ꞌ na̱ku̱i̱xa̱ a̱.
Te̱ ni̱ ndiatu̱ ra̱ ña̱ ku̱u̱n uva vixi̱ nda̱ꞌaꞌ yo̱ꞌoꞌ ja̱a̱nꞌ,
ndisu̱ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ uva i̱kuꞌ ni̱ ku̱u̱n nda̱ꞌaꞌ a̱.
3 Kaꞌa̱n ndoꞌó,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ Jerusalén,
xiinꞌ ndoꞌó,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Judá xiinꞌ i̱ vi̱ti̱n.
¿Yo̱o̱ kumiꞌ ku̱a̱tyi̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ?
¿Ñáá yuꞌu̱,
te̱ ni̱ tyi̱ꞌi̱ a̱,
uun ñáá yo̱ꞌoꞌ uva i̱ ja̱a̱nꞌ?
4 ¿Yo̱o̱ nduuꞌ ka̱ ña̱ ni̱ kuni̱ a̱ sa̱a̱ i̱ xaꞌa̱ꞌ yo̱ꞌoꞌ uva i̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ nï̱ xaaꞌ i̱ a̱?
¿Ndiotyun na kuiiꞌ kii̱ꞌ ndiatuꞌ i̱ ña̱ ku̱u̱n uva vixi̱ nda̱ꞌaꞌ yo̱ꞌoꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
uva i̱kuꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ni̱ ku̱u̱n nda̱ꞌaꞌ a̱?
5 Vi̱ti̱n kaꞌa̱n i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ ndee ña̱ sa̱a̱ i̱ xiinꞌ yo̱ꞌoꞌ uva i̱ ja̱a̱nꞌ:
Sa̱nduva i̱ corra xi̱i̱nꞌ a̱,
te̱ na̱ko̱o̱ i̱ a̱ te̱ nduxi̱n ndo̱o̱ a̱.
Te̱ ta̱ni̱ i̱ corra yuu̱ꞌ ña̱ ndasi i̱ꞌnu̱ a̱,
te̱ na̱ko̱o̱ i̱ a̱ te̱ kueꞌni̱ ndo̱o̱ ña̱ꞌaꞌ ki̱tiꞌ.
6 Na̱ko̱o̱ xa̱tyiꞌ i̱ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ köo̱ꞌ ka̱ꞌndi̱a̱ ka̱ uva nuu̱ꞌ a̱ ni̱ nde̱e̱ köo̱ꞌ ku̱tu̱ꞌni̱ ka̱ tu̱ a̱,
te̱ ku̱a̱ꞌnu̱ i̱ñu̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱,
te̱ ku̱a̱ꞌnu̱ tu̱ kuꞌu̱ xatu̱ xaꞌa̱ꞌ a̱.
Te̱ kaꞌa̱n tyuunꞌ tu̱ i̱ xiinꞌ viko̱ꞌ te̱ sä̱kuunꞌ ka̱ a̱ savi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ te̱ koso̱ ña̱ꞌaꞌ a̱.
7 Ndoꞌó,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ndii,
nduuꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa yo̱ꞌoꞌ uva ña̱ nduuꞌ kuenta Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ.
Te̱ ndoꞌó,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Judá ndii,
nduuꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa tunꞌ ta̱ta̱,
tunꞌ xtani̱ va̱ a̱.
Ni̱ ndiatu̱ i̱ni̱ a̱ ña̱ ka̱ni̱ni̱ va̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ,
ndisu̱ ndoꞌó ndii,
mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa xaaꞌ ndo̱ꞌ.
Ni̱ ndiatu̱ i̱ni̱ a̱ ña̱ sa̱tyuunꞌ nda̱ku ndo̱ꞌ,
ndisu̱ ndoꞌó ndii,
xa̱ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ sakuaaꞌ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ sandoꞌoꞌ ña̱ꞌaꞌ ndo̱ꞌ.
Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa
8 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó ne̱ sata̱ꞌ te̱ sata̱ꞌ vi̱ꞌe̱,
te̱ sata̱ꞌ te̱ sata̱ꞌ tu̱ ndo̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ,
te̱ nä̱ko̱o̱ ka̱ ndo̱ꞌ nde̱e̱ siee ñu̱ꞌuꞌ xaꞌa̱ꞌ i̱nga̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ndi̱ꞌi̱ a̱ na̱ꞌi̱ ndo̱ꞌ nduuꞌ ña̱ꞌa̱ ndo̱ꞌ,
te̱ ndoo̱ nde̱e̱ mi̱iꞌ ndo̱ꞌ sa̱kanꞌ ndieeꞌ ndo̱ꞌ ka̱niiꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ.
9 Ni̱ kaꞌa̱n Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
xiinꞌ i̱ ndii:
“Kuaꞌa̱ꞌ va̱ vi̱ꞌe̱ nduxi̱n,
te̱ köo̱ꞌ ka̱ ne̱ yivi̱ꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ ti̱xi̱n a̱ tee̱ꞌ ndee naꞌnuꞌ va̱ a̱,
te̱ nda̱tu̱nꞌ tu̱ a̱.
10 Te̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ tyiꞌiꞌ ne̱ yivi̱ꞌ uxi̱ uvi̱ litro ndi̱kinꞌ uva ndii,
ndee i̱i̱n nda̱a̱ꞌ litro ku̱i̱ti̱ꞌ vino xta̱ꞌniꞌ ni̱a̱,
te̱ naaꞌ ni̱ tyi̱ꞌi̱ ni̱a̱ uxi̱ taꞌan i̱ti̱n ndi̱kinꞌ trigo ndii,
ndee i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ i̱ti̱n a̱ xta̱ꞌniꞌ ni̱a̱”,
ni̱ katyi̱ a̱.
11 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ ndokoó ni̱a̱ꞌa̱ va̱ te̱ nandukuꞌ ndo̱ꞌ ndi̱xi̱ xiꞌiꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ xiꞌiꞌ ndo̱ꞌ nde̱e̱ kuñu̱u nde̱e̱ xini̱ va̱ ndo̱ꞌ.
12 Te̱ vi̱koꞌ kaꞌnuꞌ miiꞌ ndieeꞌ ndo̱ꞌ xiꞌiꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
yoo te̱ xandaaꞌ ñuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ arpa,
xiinꞌ te̱ xandaaꞌ ñuu̱ꞌ kualiꞌ,
xiinꞌ te̱ kutunꞌ ñuu̱ꞌ tyiee̱,
xiinꞌ te̱ tivi tunꞌ yoo̱ꞌ.
Ndisu̱ xïtoꞌ ndo̱ꞌ tyu̱u̱n kaꞌnuꞌ ña̱ xaaꞌ Yahvé ni̱ nde̱e̱ xäaꞌ tu̱ ndo̱ꞌ kuenta kuuꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ a̱.
13 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na vi̱kuꞌu̱n ne̱ nduuꞌ kuenta i̱ nda̱ꞌaꞌ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ kuꞌu̱n ra̱ xiinꞌ ni̱a̱ tu̱ku̱ ñu̱ꞌuꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ nï̱ ta̱xi̱ so̱ꞌo̱ ni̱a̱ ña̱ ni̱ kaꞌa̱n i̱ xiinꞌ ni̱a̱.
Te̱ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ xiinꞌ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ni̱a̱ ndii,
ku̱vi̱ ni̱a̱ so̱ko̱,
te̱ ku̱vi̱ tu̱ ni̱a̱ so̱ko̱ ti̱kui.
14 Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ ni̱ nu̱niaꞌ koꞌoꞌ va̱ yavi̱ ndi̱i̱ tunꞌ yoo̱ꞌ suku̱nꞌ a̱,
te̱ ni̱ nu̱niaꞌ koꞌoꞌ va̱ tu̱ a̱ yu̱ꞌuꞌ a̱,
te̱ ko̱koꞌ a̱ sa̱kuuꞌ te̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ xa̱ nuu̱ꞌ xiꞌiꞌ,
te̱ ndieeꞌ sii̱ꞌ ni̱a̱.
Te̱ ko̱koꞌ tu̱ a̱ sa̱kuuꞌ ne̱ kaꞌnuꞌ xiinꞌ ne̱ ndaꞌvi so̱ꞌo̱.
15 Kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
ne̱ xïní miiꞌ yooꞌ Ndiosí ndii,
sa̱nuuꞌ xiinꞌ miiꞌ ni̱a̱,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ sa̱kuuꞌ te̱ kuuꞌ kaꞌnuꞌ ndii,
sa̱kaꞌanꞌ ña̱ꞌaꞌ Ndiosí,
te̱ te̱ ñuñuꞌ ndii,
na̱ma̱ ra̱ sa̱a̱ kuuꞌ ra̱ nuu̱ꞌ Ndiosí.
16 Ndisu̱ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ ndii,
niaꞌa̱ a̱ ña̱ ndi̱e̱eꞌ a̱ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ yoo xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ xaꞌnú nda̱ku a̱ ku̱a̱tyi̱,
te̱ niaꞌa̱ tu̱ a̱ ña̱ ña̱ su̱ꞌu̱n nduuꞌ a̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ xatyuunꞌ nda̱ku a̱.
17 Te̱ mbe̱e̱ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
ka̱xi̱ꞌ riꞌ kuꞌu̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ riꞌ nuu̱ꞌ ndiaa ka̱ ñu̱ꞌuꞌ,
te̱ mbe̱e̱ xa̱ꞌan va̱ xiinꞌ ti̱xuꞌu̱ꞌ ndii,
ka̱xi̱ꞌ riꞌ kuꞌu̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ miiꞌ ni̱ ndiee̱ te̱ vikaꞌ,
te̱ ni̱ nduxi̱n ndo̱o̱ a̱.
18 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ xikaꞌ xaaꞌ ku̱a̱tyi̱ xiinꞌ ña̱ xini xaꞌanꞌ,
te̱ xikaꞌ ndo̱ꞌ kañuuꞌ ndo̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ ña̱ xaaꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa ne̱ kañuuꞌ i̱i̱n karreta.
19 Te̱ nde̱e̱ xandiꞌiꞌ ndo̱ꞌ xiinꞌ Ndiosí kaꞌán ndo̱ꞌ ndii:
“Yatyi̱ va̱ u̱nꞌ sa̱a̱ kiꞌi̱ꞌ ña̱ ni̱ kaꞌa̱n u̱nꞌ sa̱a̱ u̱nꞌ ja̱a̱nꞌ kuni ku̱ni̱ ndu̱ꞌ a̱ vi̱ti̱n.
Na sa̱xinu̱ kiꞌi̱ꞌ yoꞌó,
Ndiosí su̱ꞌu̱n,
ña̱ xakaꞌnuꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
ña̱ ni̱ tyi̱tuní u̱nꞌ sa̱a̱ u̱nꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ kuni ku̱ni̱ ndu̱ꞌ ndee ña̱ nduuꞌ a̱”,
katyi ndo̱ꞌ.
20 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ kaꞌán ña̱ ña̱ ni̱a̱ꞌa nduuꞌ ña̱ va̱ꞌa̱,
te̱ ña̱ va̱ꞌa̱ nduuꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa,
katyi ndo̱ꞌ.
Te̱ kaꞌán tu̱ ndo̱ꞌ ña̱ miiꞌ i̱i̱n yaví nduuꞌ miiꞌ yoo ñuꞌu̱,
te̱ miiꞌ yoo ñuꞌu̱ nduuꞌ miiꞌ i̱i̱n yaví,
katyi ndo̱ꞌ.
Te̱ kaꞌán tu̱ ndo̱ꞌ ña̱ ña̱ uva̱ nduuꞌ ña̱ vixi̱,
te̱ ña̱ vixi̱ nduuꞌ ña̱ uva̱,
katyi ndo̱ꞌ.
21 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ tuu ña̱ ne̱ xini tuní ka̱ nduuꞌ mi̱iꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ ne̱ ndityi va̱ tu̱ nduuꞌ ndo̱ꞌ tuu mi̱iꞌ ndo̱ꞌ.
22 Ndaꞌvi va̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ ku̱vi̱ xiꞌiꞌ kuaꞌa̱ꞌ va̱ vino,
te̱ kanandoo ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ i̱nga̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ kaꞌán ñuñuꞌ tu̱ ndo̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ku̱vi̱ xiꞌiꞌ ndo̱ꞌ kuaꞌa̱ꞌ va̱ ndi̱xi̱ xatu̱ ka̱,
teꞌ nasaká.
23 Ndoꞌó,
ne̱ kaꞌán ña̱ ne̱ köo̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ nduuꞌ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kiꞌinꞌ ndo̱ꞌ xu̱ꞌunꞌ nda̱ꞌaꞌ ni̱a̱,
te̱ sataví ku̱a̱tyi̱ ndo̱ꞌ ne̱ xatyuunꞌ nda̱kuꞌ,
te̱ xäaꞌ ndo̱ꞌ sa̱a̱ kaꞌán nde̱iꞌ.
24 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kuiiꞌ ku̱ndo̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa ndaxi̱n uun nde̱e̱ naa kuꞌu̱ i̱tyi kii̱ꞌ xaꞌmiꞌ ña̱ꞌaꞌ ñuꞌu̱,
te̱ ku̱ndo̱ꞌo̱ tu̱ ndo̱ꞌ nde̱e̱ naa tunꞌ i̱ta̱ kii̱ꞌ teꞌí ti̱o̱ꞌo̱ nu̱ꞌ,
te̱ ndoñuꞌuꞌ ndooꞌ tu̱ i̱ta̱ nu̱ꞌ,
te̱ ndee ya̱kaꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ na̱ndu̱u̱ a̱.
Sa̱kanꞌ ña̱ nï̱ kuni̱ ndo̱ꞌ na̱ti̱i̱n ndo̱ꞌ tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
te̱ ni̱ ku̱nda̱siꞌ tu̱ ndo̱ꞌ tu̱ꞌu̱n yu̱ꞌuꞌ Ndiosí su̱ꞌu̱n,
ña̱ xakaꞌnuꞌ yooꞌ,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel.
25 Xaꞌa̱ꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ na kuiiꞌ ni̱ na̱saa̱ꞌ xa̱va̱ꞌa̱ Yahvé ni̱ xi̱ni̱ a̱ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱,
te̱ ni̱ sa̱ndoꞌoꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱,
nde̱e̱ ni̱ sa̱tu̱xuꞌví ña̱ꞌaꞌ a̱.
Sa̱kuuꞌ i̱kuꞌ ndii,
ndi̱e̱eꞌ va̱ ni̱ ka̱nda̱ a̱,
te̱ ñu̱ꞌuꞌ ndeꞌi̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ni̱ xiꞌi̱ ndii,
ya̱ꞌya̱ ni̱ ndoo̱ sa̱kuuꞌ a̱ ndieeꞌ a̱ nde̱e̱ naa mi̱ꞌiꞌ.
Ndisu̱ kusaaꞌ xiꞌé ka̱ Yahvé xini a̱ ne̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ tiäꞌa̱an sa̱vi̱kuiín a̱ ña̱ xiꞌé a̱ xini a̱ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱ ja̱a̱nꞌ.
26 Ndiosí ndii,
ka̱na̱ nda̱ꞌaꞌ a̱ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ndieeꞌ nde̱e̱ miiꞌ xaꞌa̱n ndi̱ꞌi̱ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ tutu̱ꞌ a̱ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ ndieeꞌ xikaꞌ xa̱va̱ꞌa̱,
te̱ ki̱xi̱n ra̱.
Te̱ ko̱to̱ ndo̱ꞌ yatyi̱ xa̱va̱ꞌa̱ ku̱a̱xi̱ ra̱ taxtaꞌanꞌ vi̱ꞌ ra̱ ku̱a̱xi̱ ra̱.
27 Nde̱e̱ i̱i̱n te̱ ja̱a̱nꞌ xä̱vi,
ni̱ nde̱e̱ kä̱kiꞌi̱ tu̱ nde̱e̱ i̱i̱n ra̱,
ni̱ nde̱e̱ küsu̱n tu̱ ra̱,
ni̱ nde̱e̱ kö̱ꞌni̱ tu̱ ma̱ꞌna nuu̱ꞌ ra̱,
ni̱ nde̱e̱ ndäxi̱nꞌ tu̱ i̱i̱nꞌ kiꞌiꞌ to̱koꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ra̱,
ni̱ nde̱e̱ tiäꞌndi̱a̱ tu̱ i̱i̱n ndixa̱nꞌ kiꞌiꞌ ra̱.
28 Te̱ kuxi̱,
tunꞌ ndisoꞌ ra̱ ndii,
xíinꞌ xa̱va̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ nu̱ꞌ,
te̱ sa̱kuuꞌ tunꞌ to̱so̱,
tunꞌ ndisoꞌ ra̱ ndii,
xa̱ yoo tu̱ꞌva̱ nu̱ꞌ te̱ kuꞌu̱n ra̱ ñuꞌu̱ xiinꞌ nu̱ꞌ.
Te̱ tiꞌe̱ꞌ ña̱ ñuꞌuꞌ xíniꞌ kuei tiꞌ yoso̱ꞌ ra̱ ndii,
tiꞌeꞌ yuu̱ꞌ vi̱ꞌ a̱,
te̱ ndixa̱nꞌ karreta,
tunꞌ ñuꞌuꞌ ra̱ kuaꞌa̱n ni̱a̱ ñuꞌu̱ ndii,
ka̱ma̱ xa̱va̱ꞌa̱ tuvi̱ꞌ a̱ nde̱e̱ naa xaaꞌ ti̱katyi̱ꞌ ña̱ ka̱ma̱ va̱ a̱.
29 Te̱ kii̱ꞌ kuaꞌa̱n karreta ra̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
niꞌi̱ nu̱ꞌ nde̱e̱ naa kii̱ꞌ xiña kuaꞌa̱ꞌ va̱ lion,
te̱ niꞌi̱ tu̱ nu̱ꞌ nde̱e̱ naa xiña lion sa̱va̱,
tiꞌ ndi̱e̱eꞌ xa̱va̱ꞌa̱,
te̱ nakaxi̱ꞌ nu̱ꞌu̱ vi̱ꞌ riꞌ,
te̱ na̱ti̱i̱n riꞌ ki̱tiꞌ ka̱xi̱ꞌ riꞌ,
te̱ kutu̱ꞌ va̱ ti̱i̱n nu̱ꞌu̱ riꞌ ki̱tiꞌ ja̱a̱nꞌ,
sa̱kanꞌ te̱ nde̱e̱ i̱i̱n ki̱tiꞌ kü̱vi̱ tu̱ꞌu̱n ña̱ꞌaꞌ yu̱ꞌuꞌ riꞌ.
30 Te̱ kivi̱ꞌ ña̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ te̱ yivi̱ꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
niꞌi̱ vi̱ꞌ ko̱ꞌni̱ ra̱ ñu̱u̱ ne̱ nduuꞌ kuenta Ndiosí ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa niꞌi̱ mi̱ni̱ kaꞌnuꞌ.
Te̱ naaꞌ ko̱to̱ ne̱ yivi̱ꞌ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ kii̱ꞌ sa̱kanꞌ ndii,
ku̱ni̱ ni̱a̱ ña̱ xa̱ ni̱ ku̱u̱ i̱i̱n yaví ka̱niiꞌ a̱,
te̱ ndee mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ yoo,
te̱ nde̱e̱ ñu̱ꞌu̱ ndii,
ku̱u̱ i̱i̱n yaví a̱ sa̱a̱ viko̱ꞌ nu̱ꞌuꞌ.