Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ Ndiosí ku̱i̱ti̱ꞌ nduuꞌ kuesí ña̱ xaꞌnú nda̱ku ku̱a̱tyi̱ e̱ꞌ
94
Tákuiꞌe Yahvé,
Ndiosí ña̱ nakán kuenta nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ xaaꞌ ni̱a̱,
Tákuiꞌe,
Ndiosí ña̱ nakán kuenta nuu̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ xaaꞌ ni̱a̱,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ niaꞌa̱ u̱nꞌ nuu̱ꞌ ndu̱ ña̱ yoo u̱nꞌ xiinꞌ ndu̱.
2 Ni̱a̱ꞌa̱ kiꞌi̱ꞌ yoꞌó,
ña̱ nduuꞌ kuesí nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ sa̱ndoꞌoꞌ u̱nꞌ ne̱ ñuñuꞌ.
3 Tákuiꞌe Yahvé,
¿a̱ma̱ vi̱ꞌ?
¿A̱ma̱ vi̱ꞌ kuꞌu̱n ndi̱koꞌ u̱nꞌ ña̱ taxiꞌ u̱nꞌ kieeꞌ va̱ꞌa̱ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ xaaꞌ ni̱a̱,
te̱ va̱ꞌa̱ tu̱ kuni ni̱a̱?
4 Sa̱kanꞌ ña̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
xa̱ nuu̱ꞌ ndatuꞌunꞌ ñuñuꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ni̱a̱,
te̱ kaniꞌiꞌ xiinꞌ miiꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ja̱a̱nꞌ.
5 Tákuiꞌe Yahvé,
satuxuꞌví ni̱a̱ ne̱ nduuꞌ kuenta u̱nꞌ,
te̱ sandoꞌoꞌ tu̱ ni̱a̱ ne̱ kaꞌán u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ.
6 Te̱ xaꞌni̱ꞌ ndo̱o̱ ni̱a̱ ña̱ꞌaꞌ kuaa̱nꞌ,
te̱ xaꞌni̱ꞌ ndo̱o̱ tu̱ ni̱a̱ ne̱ tukuꞌ,
ne̱ ndieeꞌ ñu̱u̱ ndu̱,
te̱ xaꞌni̱ꞌ ndo̱o̱ tu̱ ni̱a̱ ne̱ ndaꞌvi köo̱ꞌ yu̱vaꞌ siꞌiꞌ.
7 Te̱ kaꞌán ni̱a̱ ndii:
“Kuäsa̱ꞌ xitoꞌ Yahvé ña̱ xaaꞌ e̱ꞌ kaa̱ꞌ,
te̱ ni̱ nde̱e̱ ndïꞌni̱ tu̱ Ndiosí,
ña̱ xakaꞌnuꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Jacob,
xaꞌa̱ꞌ ña̱ xaaꞌ e̱ꞌ kaa̱ꞌ”,
katyi ni̱a̱.
8 Kuní a̱ ku̱nda̱ni̱ ndoꞌó,
ne̱ küuꞌ kaxiꞌ,
te̱ ndoꞌó,
ne̱ na̱a̱ꞌ kuuꞌ,
¿a̱ma̱ vi̱ꞌ xaa̱ ndo̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ ndo̱ꞌ ne̱ xini tuní?
9 ¿Ñáá xanini ndoꞌó ña̱ kü̱vi̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ Ndiosí ña̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ so̱ꞌo̱ e̱ꞌ?
¿Ñáá xanini ndo̱ꞌ ña̱ kü̱vi̱ ku̱ni̱ Ndiosí ña̱ ni̱ xa̱ꞌa̱ ndu̱tyiꞌ nuu̱ꞌ e̱ꞌ?
10 ¿Ñáá xanini ndoꞌó ña̱ Ndiosí,
ña̱ sa̱ndoꞌoꞌ ne̱ tukuꞌ ndii,
kü̱vi̱ sa̱ndoꞌoꞌ a̱ ndoꞌó?
¿Ñáá xanini ndoꞌó ña̱ Ndiosí,
ña̱ xiní sa̱kuuꞌ ña̱ xaaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ndii,
xïní a̱ ña̱ xaaꞌ ndoꞌó?
11 Xiní Yahvé ña̱ xanini ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ xiní tu̱ a̱ ña̱ kuäsa̱ꞌ ndiaa yaꞌviꞌ xa̱tyiꞌ ña̱ xanini ni̱a̱.
12 Tákuiꞌe Yahvé,
va̱ꞌa̱ va̱ kieeꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ sakiꞌinꞌ nde̱iꞌ u̱nꞌ,
te̱ saniaꞌá ña̱ꞌaꞌ u̱nꞌ tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ u̱nꞌ sa̱a̱ ka̱ka̱ ni̱a̱ i̱i̱n yivi̱ꞌ.
13 Sa̱kanꞌ te̱ kä̱ka̱ nimá ni̱a̱ kii̱ꞌ ko̱o̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ nuu̱ꞌ ni̱a̱,
te̱ na̱ndiee̱ꞌ ni̱a̱ sa̱a̱ a̱ kii̱ꞌ ko̱o̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ nuu̱ꞌ kivi̱ꞌ ñu̱u̱ ni̱a̱.
Ndisu̱ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ndii,
yavi̱ ndi̱i̱ ku̱i̱ti̱ꞌ xa̱ yoo tu̱ꞌva̱ ndiatuꞌ ña̱ꞌaꞌ.
14 Sa̱kanꞌ ña̱ sä̱xi̱o̱o̱ Yahvé ne̱ nduuꞌ kuenta a̱,
ni̱ nde̱e̱ nä̱ko̱o̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ tu̱ a̱ ne̱ nduuꞌ ndi̱ti̱a̱ mi̱iꞌ a̱,
ne̱ kaꞌán va̱ a̱ xaꞌa̱ꞌ.
15 Te̱ sa̱kuuꞌ kuesí ndii,
kaꞌnu̱ nda̱ku ra̱ ku̱a̱tyi̱ ne̱ yivi̱ꞌ kivi̱ꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ sa̱kuuꞌ ne̱ xatyuunꞌ nda̱ku ku̱ndiku̱n xata̱ꞌ ña̱ nda̱ku ja̱a̱nꞌ.
16 ¿Yo̱o̱ na̱kaꞌa̱n xaꞌa̱ꞌ i̱ vi̱ti̱n nuu̱ꞌ ña̱ kuni ka̱ꞌni̱ꞌ te̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa yuꞌu̱?
¿Te̱ yo̱o̱ tu̱ vi̱kuiꞌni̱ xaꞌa̱ꞌ i̱ nuu̱ꞌ te̱ xaaꞌ ña̱ ki̱ni̱ xiinꞌ i̱?
17 Naaꞌ sa̱kanꞌ te̱ nï̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ Tákuiꞌe Yahvé yuꞌu̱ ndii,
numi̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ te̱ ka̱ꞌni̱ꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ yuꞌu̱,
te̱ ndoo̱ i̱ ku̱naa̱ i̱ yavi̱ ndii,
miiꞌ taxi̱nꞌ kaaꞌ.
18 Ndisu̱ ni̱ ka̱na̱ i̱ yoꞌó,
Tákuiꞌe Yahvé,
kii̱ꞌ ni̱ tu̱u̱ i̱ ña̱ xa̱ nduva i̱ kuaꞌa̱n i̱,
te̱ yoꞌó,
xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kuvita va̱ i̱ni̱ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ i̱ ndii,
ni̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱.
19 Kii̱ꞌ ni̱ ku̱kuaꞌa̱ꞌ va̱ ña̱ xanini ña̱ sandiꞌni̱ nimá i̱ ndii,
mi̱iꞌ yoꞌó ni̱ sa̱kiꞌví nimá i̱,
te̱ ni̱ ta̱xi̱ tu̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ kuni i̱.
20 Yoꞌó ndii,
ndüuꞌ u̱nꞌ ña̱ nitaꞌanꞌ xiinꞌ kuesí,
te̱ xätyuunꞌ nda̱ku,
te̱ xaꞌnú tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ,
te̱ xätyuunꞌ nda̱ku ra̱ sa̱a̱ kaꞌán tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ ja̱a̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
21 Te̱ nakataꞌ ra̱ kuento ra̱,
te̱ kätunꞌ nda̱ku ra̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ xatyuunꞌ nda̱ku,
te̱ xaꞌni̱ꞌ ña̱ꞌaꞌ ra̱,
te̱ sanakuaꞌa ra̱ ne̱ köo̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ te̱ ku̱vi̱ ni̱a̱.
22 Ndisu̱ yuꞌu̱ ndii,
Yahvé nduuꞌ ña̱ xitoꞌ yuꞌu̱,
te̱ su̱vi̱ tu̱ a̱ nduuꞌ nde̱e̱ naa vi̱ꞌe̱ yuu̱ꞌ ña̱ i̱ni̱ i̱ xini i̱.
23 Te̱ sa̱na̱ndikoꞌ a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ña̱ xaaꞌ ni̱a̱ xiinꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ku̱ndo̱ꞌo̱ mi̱iꞌ ni̱a̱,
te̱ sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱ xaꞌa̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ ña̱ xaaꞌ ni̱a̱.
Te̱ xa̱ mi̱iꞌ Tákuiꞌe,
ña̱ nduuꞌ Ndiosí,
ña̱ xakaꞌnuꞌ e̱ꞌ,
sa̱ndo̱ñuꞌuꞌ ña̱ꞌaꞌ.