Yoꞌoꞌ kaꞌán David xiinꞌ Ndiosí te̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ sandoꞌoꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ ña̱ ndikún ra̱ i̱tyiꞌ a̱
Ya̱a̱ ña̱ ni̱ xi̱ta̱ David ña̱ kuaꞌa̱n nda̱ꞌaꞌ te̱ kuuꞌ nu̱uꞌ nuu̱ꞌ te̱ xitaꞌ ya̱a̱ ti̱xi̱n yu̱kunꞌ kaꞌnuꞌ. Ña̱ xitaꞌ ra̱, ña̱ kaꞌán xaꞌa̱ꞌ i̱ta̱ lirio.
69
Tákuiꞌe Ndiosí,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ sakakú u̱nꞌ yuꞌu̱,
sa̱kanꞌ ña̱ xa̱ yoo i̱ ku̱vi̱ i̱ nuu̱ꞌ kuaꞌa̱ꞌ va̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ña̱ yoo nuu̱ꞌ kivi̱ꞌ ñu̱u̱ i̱ nde̱e̱ naa kuaꞌa̱ꞌ ti̱kui.
2 Sa̱kanꞌ ña̱ sandoꞌoꞌ xa̱va̱ꞌa̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ yuꞌu̱,
te̱ nduuꞌ a̱ nde̱e̱ naa ndo̱ꞌyo̱ miiꞌ kunu xa̱va̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ i̱,
te̱ kü̱vi̱ xa̱tyiꞌ ka̱ na̱kuii̱n ndi̱tyi̱ i̱,
te̱ nduuꞌ tu̱ a̱ nde̱e̱ naa ti̱kui miiꞌ kunu va̱ raꞌ,
te̱ xa̱ kuni ka̱ñu̱u̱ kuii te̱ñuꞌu̱ꞌ yuꞌu̱.
3 Xa̱ ni̱ xa̱vi va̱ i̱ ña̱ kaꞌán tiꞌeꞌ i̱ xiinꞌ u̱nꞌ te̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱,
te̱ xa̱ ni̱ nda̱si̱ a̱ nde̱e̱ suku̱nꞌ i̱,
te̱ xa̱ ni̱ ne̱i̱ va̱ tu̱ ndu̱tyiꞌ nuu̱ꞌ i̱ ña̱ xakuꞌ va̱ i̱,
ña̱ ndiatuꞌ i̱ ki̱xi̱n tyi̱ndi̱e̱eꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱,
Tákuiꞌe Ndiosí.
4 Tee̱ꞌ ndee köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n xaꞌa̱ꞌ te̱ ndasiꞌ ne̱ yivi̱ꞌ yuꞌu̱ ndii,
kuaꞌa̱ꞌ ka̱ ne̱ ndasiꞌ yuꞌu̱ ja̱a̱nꞌ te̱ sa̱kanꞌ i̱xiꞌ xíniꞌ i̱.
Te̱ ndi̱e̱eꞌ ka̱ ne̱ ndasiꞌ yuꞌu̱ ña̱ kuuꞌ tu̱n vixi̱,
te̱ kuni ka̱ꞌni̱ꞌ ni̱a̱ yuꞌu̱ tee̱ꞌ ndee köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n xaꞌa̱ꞌ.
Kö̱o̱ nde̱e̱ i̱i̱n xaꞌa̱ꞌ ña̱ kaꞌán ndi̱e̱eꞌ ni̱a̱ xiinꞌ i̱ na̱ta̱xi̱ i̱ ña̱ꞌa̱ ña̱ nï̱ xa̱kuiꞌnaꞌ i̱.
5 Tákuiꞌe Ndiosí,
xiní yoꞌó ña̱ i̱i̱n te̱ küuꞌ kaxiꞌ nduuꞌ i̱,
te̱ nuu̱ꞌ yoꞌó ndii,
kuäsa̱ꞌ yoo si̱ꞌe ku̱a̱tyi̱ ña̱ xaaꞌ i̱.
6 Tákuiꞌe Yahvé,
ña̱ xaꞌndia tyuunꞌ nuu̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ xíinꞌ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ täxiꞌ u̱nꞌ ndoo̱ kuiꞌe ne̱ nduuꞌ kuenta u̱nꞌ,
ne̱ i̱ni̱ xini yoꞌó xaꞌa̱ꞌ ña̱ kuuꞌ yuꞌu̱.
Tákuiꞌe Ndiosí,
ña̱ xakaꞌnuꞌ nduꞌu̱ꞌ,
ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ tä̱xi̱ u̱nꞌ sa̱ndoó kuiꞌe ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ nduuꞌ kuenta u̱nꞌ,
xaꞌa̱ꞌ ña̱ kuuꞌ yuꞌu̱.
7 Sa̱kanꞌ ña̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ndani̱ i̱ yoꞌó na kuiiꞌ kundieni i̱ ña̱ kaꞌán ki̱ni̱ ne̱ yivi̱ꞌ xiinꞌ i̱,
te̱ nuu̱ꞌ i̱ ndii,
ni̱ na̱ku̱tyi̱ vi̱ꞌ a̱ xaaꞌ ña̱ sakaꞌanꞌ ne̱ yivi̱ꞌ yuꞌu̱.
8 Nde̱e̱ nuu̱ꞌ ña̱ni̱ mi̱iꞌ i̱ nduuꞌ i̱ nde̱e̱ naa i̱i̱n te̱ tukuꞌ,
te̱ kuuꞌ ra̱ xiinꞌ i̱ nde̱e̱ naa i̱i̱n te̱ xïní ra̱.
9 Xa̱ yoo i̱ ku̱vi̱ i̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ndoꞌoꞌ i̱ xaꞌa̱ꞌ vi̱ꞌe̱ u̱nꞌ,
te̱ sa̱kuuꞌ ña̱ ni̱ ka̱ni̱a̱ꞌa ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ u̱nꞌ ndii,
xiinꞌ yuꞌu̱ ni̱ ka̱ni̱a̱ꞌa ni̱a̱.
10 Kii̱ꞌ xakuꞌ i̱,
te̱ yoo ndi̱ti̱a̱ i̱ ndii,
xandiꞌiꞌ ne̱ ja̱a̱nꞌ xiinꞌ i̱.
11 Te̱ kii̱ꞌ nakuiꞌnú i̱ toto̱ nde̱iꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ sutyiꞌ va̱ i̱ni̱ i̱ ndii,
te̱ tava̱ꞌ sii̱ꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ nduuꞌ i̱ nuu̱ꞌ ni̱a̱,
te̱ xakú ndi̱a̱a̱ ni̱a̱ yuꞌu̱.
12 Te̱ sa̱kuuꞌ ne̱ ndieeꞌ yiꞌeꞌ ñu̱u̱ i̱ xakú ndi̱a̱a̱ yuꞌu̱,
te̱ sa̱kuuꞌ te̱ xini̱ xitaꞌ ndi̱a̱a̱ xaꞌa̱ꞌ i̱.
13 Ndisu̱ yuꞌu̱ ndii,
kaꞌán te̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ yoꞌó,
Tákuiꞌe Yahvé,
xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ vi̱ti̱n nduuꞌ kivi̱ꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ ka̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱.
Tákuiꞌe Ndiosí,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ u̱nꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kuvita kuaꞌa̱ꞌ va̱ i̱ni̱ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ i̱,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ ndi̱xa̱ ña̱ sakakú u̱nꞌ yuꞌu̱.
14 Sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ tä̱xi̱ u̱nꞌ tavi̱ ndi̱ꞌi̱ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ña̱ ndoꞌoꞌ i̱ ja̱a̱nꞌ yuꞌu̱ ña̱ nduuꞌ nde̱e̱ naa ndeꞌi̱ kunu va̱.
Sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ sa̱kakú u̱nꞌ yuꞌu̱ nuu̱ꞌ ne̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ i̱,
te̱ xta̱ꞌniꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱ nuu̱ꞌ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ndi̱e̱eꞌ ña̱ ndoꞌoꞌ i̱ yoꞌoꞌ ña̱ nduuꞌ nde̱e̱ naa ti̱kui miiꞌ kunu va̱.
15 Sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ tä̱xi̱ u̱nꞌ ka̱ñu̱u̱ te̱ñuꞌu̱ꞌ yuꞌu̱,
ni̱ nde̱e̱ tä̱xi̱ tu̱ u̱nꞌ ña̱ nde̱kaꞌnu̱ i̱ nde̱e̱ ma̱aꞌ ti̱xi̱n mi̱ni̱ kaꞌnuꞌ,
ni̱ nde̱e̱ tä̱xi̱ tu̱ u̱nꞌ ña̱ ko̱koꞌ yavi̱ ndi̱i̱ yuꞌu̱,
te̱ nda̱si̱ a̱ yu̱ꞌuꞌ a̱ kii̱ꞌ naá i̱ ti̱xi̱n a̱.
16 Tákuiꞌe Yahvé,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ na̱ku̱i̱i̱n u̱nꞌ si̱u̱ꞌunꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ u̱nꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ ña̱ ndani̱ u̱nꞌ yuꞌu̱,
ña̱ köo̱ꞌ kivi̱ꞌ ndiꞌiꞌ ndii,
nda̱tu̱nꞌ xa̱va̱ꞌa̱ a̱,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ ko̱to̱ u̱nꞌ ña̱ ndoꞌoꞌ i̱ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ kundaꞌvi xa̱va̱ꞌa̱ i̱ni̱ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ i̱.
17 Sä̱xi̱o̱o̱ xiinꞌ mi̱iꞌ u̱nꞌ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
te̱ xikaꞌ nuuꞌ nuu̱ꞌ u̱nꞌ,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ na̱ku̱i̱i̱n kiꞌi̱ꞌ u̱nꞌ si̱u̱ꞌunꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ u̱nꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ ndiꞌni̱ va̱ nimá i̱ xaꞌa̱ꞌ tu̱ndoꞌo̱ꞌ ña̱ yoo nuu̱ꞌ i̱.
18 Ku̱ya̱ti̱n u̱nꞌ nuu̱ꞌ i̱ te̱ tya̱ꞌvi̱ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ i̱,
te̱ sa̱kakú u̱nꞌ yuꞌu̱,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱ te̱ sa̱ndoó ndiká u̱nꞌ yuꞌu̱ nda̱ꞌaꞌ te̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ i̱.
19 Xiní yoꞌó sa̱kuuꞌ ña̱ sakaꞌanꞌ ne̱ yivi̱ꞌ nuu̱ꞌ i̱,
xiinꞌ ña̱ ndasiꞌ ni̱a̱ yuꞌu̱,
xiinꞌ ña̱ sandieeꞌ kuiꞌe ni̱a̱ yuꞌu̱.
Te̱ xiní u̱nꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ndasiꞌ taꞌanꞌ xiinꞌ i̱ ja̱a̱nꞌ.
20 Te̱ ña̱ kani̱a̱ꞌa ni̱a̱ xiinꞌ i̱ ndii,
xa̱ ni̱ sa̱tu̱xuꞌví xa̱va̱ꞌa̱ a̱ nimá i̱,
te̱ ndiꞌni̱ xa̱va̱ꞌa̱ i̱.
Ni̱ ndiatu̱ i̱ni̱ i̱ ña̱ ko̱o̱ na tee̱ꞌ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ so̱ꞌo̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ku̱vi̱ta i̱ni̱ xaꞌa̱ꞌ i̱,
ndisu̱ köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ni̱a̱ ni̱ yoo̱,
ni̱ ndiatu̱ i̱ni̱ i̱ ña̱ ko̱o̱ na tee̱ꞌ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ so̱ꞌo̱ ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ sa̱kiꞌví yuꞌu̱,
ndisu̱ köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ni̱a̱ ni̱ yoo̱.
21 Te̱ kii̱ꞌ ni̱ xiꞌi̱ i̱ so̱ko̱ ndii,
ña̱ uva̱ ku̱i̱ti̱ꞌ ni̱ ta̱xi̱ ni̱a̱ ni̱ xa̱xi̱ꞌ i̱,
te̱ kii̱ꞌ ni̱ ityi̱ i̱ ti̱kui ndii,
vino i̱yaꞌ ku̱i̱ti̱ꞌ ni̱ ta̱xi̱ ni̱a̱ ni̱ xi̱ꞌi̱ i̱.
22 Na ku̱ndu̱u̱ miiꞌ yoo vi̱koꞌ ni̱a̱
nde̱e̱ naa i̱i̱n ñu̱nu̱ꞌ miiꞌ vi̱kuꞌu̱n ni̱a̱.
Te̱ ña̱ vikaꞌ ni̱a̱ na ku̱ndu̱u̱ nde̱e̱ naa tunꞌ ii̱ꞌ miiꞌ vi̱kuꞌu̱n ni̱a̱.
23 Na ku̱u̱ i̱i̱n yaví xa̱tyiꞌ ndu̱tyiꞌ nuu̱ꞌ ni̱a̱ sa̱a̱ u̱nꞌ te̱ kü̱vi̱ ku̱ni̱ ni̱a̱ miiꞌ yoo i̱,
te̱ na sa̱ndokoꞌ u̱nꞌ ña̱ ndi̱e̱eꞌ i̱kiꞌ xata̱ꞌ ni̱a̱.
24 Na sa̱ndoꞌoꞌ u̱nꞌ ni̱a̱ sa̱kuuꞌ ña̱ xiꞌé u̱nꞌ xini ña̱ꞌaꞌ u̱nꞌ,
te̱ na ka̱ni̱ ña̱ꞌaꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ xiꞌé xa̱va̱ꞌa̱ u̱nꞌ xini ña̱ꞌaꞌ u̱nꞌ ja̱a̱nꞌ.
25 Na nduxi̱n xa̱tyiꞌ vi̱ꞌe̱ miiꞌ ni̱ ndiee̱ ni̱a̱,
te̱ na köo̱ꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ xa̱tyiꞌ ka̱ vi̱ꞌe̱ toto̱ miiꞌ ni̱ ndiee̱ ni̱a̱.
26 Sa̱kanꞌ ña̱ sa̱ndoꞌoꞌ ka̱ ni̱a̱ ne̱ xa̱ ni̱ sa̱ndoꞌoꞌ u̱nꞌ,
te̱ tyikanuꞌ ka̱ ni̱a̱ ña̱ uꞌvi̱ xini ne̱ xa̱ ni̱ sa̱tu̱xuꞌví u̱nꞌ.
27 Te̱ sa̱a̱ niiꞌ kuaꞌa̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ ni̱a̱ ndii,
niiꞌ sa̱kanꞌ tu̱ kuaꞌa̱ꞌ sa̱ndoꞌoꞌ ña̱ꞌaꞌ u̱nꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa ña̱ xaaꞌ ni̱a̱,
te̱ köo̱ꞌ kivi̱ꞌ na̱ti̱i̱n u̱nꞌ ni̱a̱ nde̱e̱ naa ne̱ xa̱ yoo nda̱ku nimá nuu̱ꞌ u̱nꞌ.
28 Te̱ na sa̱ndoyoꞌ u̱nꞌ kivi̱ꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ tu̱tu̱ u̱nꞌ miiꞌ yoso̱ꞌ kivi̱ꞌ,
ne̱ kumiꞌ kivi̱ꞌ ñu̱u̱ ña̱ köo̱ꞌ kivi̱ꞌ ndiꞌiꞌ.
Te̱ tä̱xi̱ u̱nꞌ na̱ko̱so̱ꞌ ni̱a̱ nuu̱ꞌ tu̱tu̱ miiꞌ yoso̱ꞌ kivi̱ꞌ ne̱ xatyuunꞌ nda̱ku.
29 Ndisu̱ yuꞌu̱,
te̱ kuni ku̱vi̱,
te̱ uꞌvi̱ va̱ tu̱ xini i̱ ndii,
sa̱a̱ u̱nꞌ ña̱ va̱ꞌa̱,
Tákuiꞌe Ndiosí,
te̱ ko̱to̱ u̱nꞌ yuꞌu̱,
te̱ sa̱kakú tu̱ u̱nꞌ yuꞌu̱.
30 Sa̱kanꞌ te̱ sa̱kaꞌnuꞌ i̱ yoꞌó,
Ndiosí ka̱ta̱ i̱ ya̱a̱ nuu̱ꞌ u̱nꞌ,
te̱ ki̱ꞌi̱n kaꞌnuꞌ tu̱ i̱ yoꞌó taxiꞌ i̱ ña̱ tyi̱nda̱ni u̱nꞌ.
31 Te̱ xiinꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ sa̱a̱ i̱ ja̱a̱nꞌ na̱ku̱a̱tiaꞌ ka̱ nimá Yahvé yaꞌa̱ ka̱ te̱ sa̱kanꞌ kii̱ꞌ nasoko̱ꞌ ndu̱ si̱ndiki̱ꞌ nuu̱ꞌ a̱,
uun kii̱ꞌ nasoko̱ꞌ ndu̱ i̱i̱n si̱ndiki̱ꞌ tiakiꞌ,
tiꞌ xa̱ yoo ndi̱kiꞌ,
uun tyii̱nꞌ riꞌ.
32 Ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ nimá,
kii̱ꞌ ku̱ni̱ ni̱a̱ tyu̱u̱n ña̱ xaaꞌ Ndiosí ja̱a̱nꞌ ndii,
va̱ꞌa̱ va̱ ku̱ni̱ ni̱a̱,
te̱ na ta̱xi̱ Ndiosí ndi̱e̱e̱ꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ ndukuꞌ ña̱ tyi̱ndi̱e̱eꞌ ña̱ꞌaꞌ a̱.
33 Sa̱kanꞌ ña̱ xini so̱ꞌo̱ Yahvé ña̱ kaꞌán tiꞌeꞌ ne̱ ndaꞌvi kuuꞌ xiinꞌ a̱,
te̱ nä̱ko̱o̱ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ a̱ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱,
ne̱ ñuꞌuꞌ vi̱ꞌe̱ ka̱a̱.
34 Ndoꞌó,
ña̱ ndieeꞌ ndi̱viꞌ,
xiinꞌ ndoꞌó,
ña̱ yoo nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ ndii,
sa̱kaꞌnuꞌ ndo̱ꞌ Ndiosí,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ ndoꞌó,
mi̱ni̱ naꞌnuꞌ,
xiinꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ñuꞌuꞌ ti̱xi̱n ndo̱ꞌ.
35 Sa̱kanꞌ ña̱ sa̱kakú Ndiosí ñu̱u̱ Jerusalén,
te̱ na̱ka̱sa̱ꞌa̱ xa̱aꞌ tu̱ a̱ sa̱kuuꞌ ñu̱u̱ miiꞌ ni̱ ndiee̱ ne̱ vi̱ꞌe̱ Judá,
te̱ i̱kanꞌ ku̱ndi̱e̱e̱ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱,
te̱ ndoo̱ ni̱a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱ nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ mi̱iꞌ ni̱a̱.
36 Te̱ nda̱ꞌaꞌ si̱a̱niꞌ xikaꞌ ne̱ sa̱xinú ña̱ kaꞌán tyuunꞌ a̱ ndoo̱ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ ku̱ndu̱u̱ ña̱ꞌa̱ ni̱a̱.
Te̱ ne̱ ndani̱ Ndiosí ndii,
nuu̱ꞌ ñu̱ꞌuꞌ ja̱a̱nꞌ ndoo̱ ni̱a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ ni̱a̱.