Ndiosí nduuꞌ kuesí ña̱ xatyuunꞌ nda̱ku
Ya̱a̱ ña̱ ni̱ xi̱ta̱ Asaf nuu̱ꞌ Ndiosí.
50
Yahvé,
ña̱ nduuꞌ Ndiosí kaꞌnuꞌ kooꞌ tyukuuꞌ,
kaꞌán a̱ te̱ nakanaꞌ a̱ sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
ne̱ ndieeꞌ nde̱e̱ miiꞌ ketaꞌ ñu̱ꞌu̱ xiinꞌ ne̱ ndieeꞌ nde̱e̱ miiꞌ ketá a̱.
2 Nde̱e̱ xíniꞌ i̱kuꞌ Sión,
ña̱ nda̱tu̱nꞌ xa̱va̱ꞌa̱,
tuviꞌ yiꞌé nduꞌu̱ꞌ Ndiosí.
3 Ku̱a̱xi̱ Ndiosí e̱ꞌ,
te̱ sa̱naꞌmá sa̱kuuꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ku̱a̱tyi̱ ni̱a̱,
te̱ ndeꞌí tiꞌeꞌ a̱ ku̱a̱xi̱ a̱,
te̱ niꞌiꞌ i̱tyiꞌ ñuꞌu̱ a̱ ña̱ xaꞌmiꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ a̱ ku̱a̱xi̱ a̱,
te̱ sa̱a̱ xinundu̱u̱ xi̱i̱nꞌ a̱ kuunꞌ kuiꞌe̱ savi̱ꞌ,
te̱ i̱yo̱ xa̱va̱ꞌa̱ ndeꞌí a̱.
4 Kanaꞌ Ndiosí ndi̱viꞌ xiinꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ,
te̱ ku̱ndu̱u̱ a̱ ña̱ ndieeꞌ yu̱ꞌuꞌ kii̱ꞌ sa̱naꞌmá a̱ sa̱kuuꞌ ne̱ nduuꞌ kuenta a̱.
5 Te̱ kaꞌán a̱ ndii:
“Ndoꞌó,
ne̱ xikaꞌ nda̱ku xna̱ꞌa̱ i̱tyiꞌ i̱,
ndoꞌó,
ne̱ ni̱ ta̱xi̱ kuento ndo̱ꞌ kii̱ꞌ ni̱ na̱soko̱ꞌ ndo̱ꞌ níiꞌ ki̱tiꞌ nuu̱ꞌ i̱ ndii,
na̱kaya̱ ndo̱ꞌ nuu̱ꞌ i̱”,
katyi a̱.
6 Te̱ ndi̱viꞌ kaꞌán ña̱ ña̱ xatyuunꞌ nda̱ku nduuꞌ Ndiosí,
sa̱kanꞌ ña̱ mi̱iꞌ Ndiosí nduuꞌ kuesí.
Selah
7 Sa̱kanꞌ na kaꞌán a̱ ndii:
“Ku̱ni̱ so̱ꞌo̱ ndoꞌó,
ne̱ Israel,
ne̱ nduuꞌ kuenta i̱,
ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ.
Yuꞌu̱ nduuꞌ Ndiosí ndo̱ꞌ,
Ndiosí ña̱ xakaꞌnuꞌ ndo̱ꞌ.
Te̱ yuꞌu̱ nduuꞌ ña̱ tiinꞌ ku̱a̱tyi̱ ndoꞌó vi̱ti̱n.
8 Süu̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ nasoko̱ꞌ ndo̱ꞌ níiꞌ ki̱tiꞌ nuu̱ꞌ i̱ xiꞌé i̱ xini ndoꞌó,
ni̱ nde̱e̱ süu̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ ña̱ xaꞌmiꞌ ndo̱ꞌ ki̱tiꞌ nuu̱ꞌ i̱ i̱ꞌi̱n kivi̱ꞌ kuaꞌa̱n xiꞌé i̱ xini i̱ ndoꞌó.
9 Küní i̱ toro kuatyiꞌ sana̱ u̱nꞌ,
tiꞌ ñuꞌuꞌ tundo̱oꞌ miiꞌ xaxi̱ꞌ riꞌ ña̱ꞌa̱ ku̱xi̱ i̱,
ni̱ nde̱e̱ ti̱xuꞌu̱ꞌ tyiee̱ sana̱ u̱nꞌ,
tiꞌ ñuꞌuꞌ ko̱rra xaaꞌ u̱nꞌ käka̱n i̱ nuu̱ꞌ ku̱xi̱ i̱.
10 Sa̱kanꞌ ña̱ kuenta mi̱iꞌ i̱ nduuꞌ sa̱kuuꞌ ki̱tiꞌ,
tiꞌ yoo xaꞌa̱ꞌ kuꞌu̱,
te̱ yuꞌu̱ tu̱ nduuꞌ ña̱ xiinꞌ ña̱ꞌa̱ sa̱kuuꞌ nuu̱ꞌ ki̱tiꞌ i̱kuꞌ,
tiꞌ ñuꞌuꞌ sa̱kuuꞌ mií xiki̱ꞌ.
11 Xiní kaxiꞌ i̱ sa̱kuuꞌ nuu̱ꞌ sa̱a̱,
tiꞌ yoo xaꞌa̱ꞌ kuꞌu̱,
te̱ ña̱ꞌa̱ yuꞌu̱ nduuꞌ sa̱kuuꞌ ki̱tiꞌ,
tiꞌ kanda xikaꞌ xaꞌa̱ꞌ kuꞌu̱.
12 Naaꞌ xiꞌí i̱ so̱ko̱ ndii,
käka̱n i̱ ña̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ ndoꞌó ka̱xi̱ꞌ i̱,
sa̱kanꞌ ña̱ ña̱ꞌa̱ mi̱iꞌ i̱ nduuꞌ i̱i̱n ka̱niiꞌ ñu̱ꞌuꞌ i̱i̱n yivi̱ꞌ xiinꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ yoo nuu̱ꞌ a̱.
13 Tee̱ꞌ kueinꞌ xanini u̱nꞌ ña̱ xixiꞌ yuꞌu̱ nde̱i̱ꞌ si̱ndiki̱ꞌ,
uun kueinꞌ xanini u̱nꞌ ña̱ xiꞌiꞌ i̱ níiꞌ ti̱xuꞌu̱ꞌ tyiee̱.
14 Ña̱ kuní a̱ na̱soko̱ꞌ u̱nꞌ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Ndiosí ndii,
ña̱ taxiꞌ u̱nꞌ ña̱ tyi̱nda̱ni i̱ ku̱i̱ti̱ꞌ nduuꞌ a̱,
te̱ sa̱xinú u̱nꞌ kuento u̱nꞌ ña̱ ni̱ ta̱xi̱ u̱nꞌ nuu̱ꞌ i̱.
15 Ka̱na̱ u̱nꞌ yuꞌu̱ kii̱ꞌ yoo tu̱ndoꞌo̱ꞌ nuu̱ꞌ u̱nꞌ,
te̱ sa̱kakú i̱ yoꞌó,
te̱ ki̱ꞌi̱n kaꞌnuꞌ u̱nꞌ yuꞌu̱”,
ni̱ katyi̱ a̱.
16 Ndisu̱ xiinꞌ ne̱ xaaꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa kaꞌán Ndiosí ndii:
“Köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n xaꞌa̱ꞌ ña̱ kaꞌán ndo̱ꞌ ña̱ kaꞌán tu̱ꞌu̱n nde̱iꞌ i̱,
te̱ xasuviꞌ xiinꞌ miiꞌ ndo̱ꞌ ña̱ saxinú ndo̱ꞌ kuento i̱ ña̱ ni̱ ndoo̱ i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ.
17 Sa̱kanꞌ ña̱ saxiooꞌ ndo̱ꞌ ña̱ kaniꞌ kuento i̱ ndoꞌó,
te̱ täxiꞌ so̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ ña̱ kaꞌán i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ.
18 Te̱ kii̱ꞌ xini ndo̱ꞌ kuaꞌa̱n te̱ kuiꞌna̱ꞌ ndii,
kuaꞌa̱n tu̱ mi̱iꞌ ndo̱ꞌ xiinꞌ ra̱,
te̱ kiꞌinꞌ taꞌanꞌ kutu̱ꞌ va̱ ndo̱ꞌ xiinꞌ te̱ yivi̱ꞌ,
te̱ kumiꞌ musa.
19 Xa̱ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ ña̱ ni̱a̱ꞌa kieeꞌ yu̱ꞌuꞌ ndo̱ꞌ kii̱ꞌ ndatuꞌunꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ xa̱ nuu̱ꞌ tu̱n vixi̱ nataꞌviꞌ xíniꞌ ndo̱ꞌ.
20 Xikundieé so̱ꞌo̱ ndo̱ꞌ te̱ xaꞌaꞌ ndo̱ꞌ sataví ku̱a̱tyi̱ nianí ndo̱ꞌ ña̱ni̱ mi̱iꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ nde̱e̱ xaꞌa̱ꞌ ña̱ni̱ mi̱iꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kani̱a̱ꞌa ndo̱ꞌ.
21 Te̱ kii̱ꞌ ni̱ xa̱a̱ ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
nde̱e̱ i̱i̱n ña̱ꞌa̱ nï̱ kaꞌa̱n i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ ni̱ xa̱ni̱ni̱ ndo̱ꞌ ña̱ i̱i̱n katyi kuuꞌ yuꞌu̱ naa xaaꞌ ndoꞌó.
Ndisu̱ vi̱ti̱n ndii,
sa̱kiꞌinꞌ kuento i̱ ndoꞌó,
te̱ kaꞌa̱n i̱ xiinꞌ ndo̱ꞌ sa̱kuuꞌ ña̱ xaaꞌ ndo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
22 Na̱ma̱ sa̱kuuꞌ ndoꞌó,
ne̱ ni̱ na̱ko̱o̱ yuꞌu̱ xataꞌ ndo̱ꞌ nimá ndo̱ꞌ,
sa̱kanꞌ ña̱ naaꞌ sä̱a̱ ndo̱ꞌ sa̱kanꞌ ndii,
ka̱ꞌni̱ꞌ i̱ sa̱kuuꞌ ndo̱ꞌ,
te̱ köo̱ꞌ nde̱e̱ i̱i̱n ne̱ yivi̱ꞌ,
ne̱ ku̱vi̱ sa̱kakú ndoꞌó nda̱ꞌaꞌ i̱.
23 Ne̱ taxiꞌ ña̱ tyi̱nda̱ni i̱ xitaꞌ ni̱a̱ ya̱a̱ nuu̱ꞌ i̱ nduuꞌ ne̱ kiꞌinꞌ kaꞌnuꞌ xna̱ꞌa̱ yuꞌu̱,
te̱ ne̱ ndikún ki̱xinꞌ i̱tyiꞌ i̱ ndii,
kaꞌa̱n i̱ xiinꞌ ni̱a̱ sa̱a̱ sa̱a̱ ni̱a̱ te̱ sa̱kakú ña̱ꞌaꞌ yuꞌu̱,
Ndiosí”,
ni̱ katyi̱ a̱.