No Joomiraaɗo bangirani Suleymaana
(2 Kabaaruuji 7:11-22)
9
1 Nde kaananke Suleymaana timminnoo nyiɓugol Suudu Dewal Mawndu e laamordu muuɗum e ko fodinoo nyiɓude fu, 2 Joomiraaɗo ɓangani mo katin hono no ɓangirannoo mo Gibiyon noon. 3 Laamɗo wi'i mo:— Mi jaabake du'aare e ŋaarnde nde ngaɗuɗaa yeeso am. Mi senirii suudu ndu nyibuɗa nduun e Innde am faa abada. Gite am e ɓernde am fuu ngonnan dow mayru faa abada. 4 Aan du, si nii a jokkirii kam e ɓernde dartinde laaɓunde hono no bammaa Daawda; si a waɗii ko njamirmaami, a ɗowtanake jamirooje e sariyaaji am fuu, 5 paama mi semmbinɗinan de mi tabintina laamu maaɗa dow yimɓe am Israa'iilankooɓe faa abada. Wo kanjum podaninoomi bammaa Daawda nde mbi'unoomi: «Abada a hunngataako loomtoowo maa dow jooɗorgal laamu Israa'iila.» 6 Ammaa si nii aan e yimɓe maaɗa e ƴuwdi mooɗon on ɗowtanaaki jamirooje e sariyaaji am ɗi kollumi on, si on ndewii tooruuji, on kofake yeeso majji, 7 mi fiɗɗan on onon Israa'iilankooɓe dow leydi ndi kokkumi on, wooɗi du, mi tottitoto suudu ndu cenimmi faa teddiniree Innde am mawnde nduun. Ndeen Israa'iilankooɓe laatanto lenyi adunaaru fuu jalnorgal e yawaara. 8 Suudu mawndu wooɗundu nduun du, nde yimɓe pantowi ɗakkol muuɗum fuu, haaynde mawnde e kulol nanngan ɗum'en saabe halkere mayru de ƴamito mbi'a:
— Ɗume saabi de Joomiraaɗo waɗi leydi ndi e suudu ndu hono nii?
9 Ndeen woɓɓe njaabotoɓe mbi'a:
— Joomiraaɗo jukkake ɓe jukkungo manngo saabe ɓe njoppii mo, kanko burtinɗo maamiraaɓe maɓɓe leydi Misira de ɓe kaɓɓondiri e tooruuji, ɓe ndewi ɗi, ɓe kofii yeeso majji.
Golle Suleymaana Goɗɗe
(2 Kabaaruuji 8:1-18)
10 Duuɓi 20 Suleymaana nyiɓiri cuuɗi ɗiɗi ɗiin, ɗum woni Suudu Dewal Joomiraaɗo Mawndu e suudu muuɗum laamordu. 11 Hiram, kaananke Tirus, walliri mo leɗɗe seddere e sipire e kaŋŋe ko o haajanoo faa o nyiɓira fuu. Saabe ɗuum o hokki Hiram oon galluuje 20 gonɗe nder leydi Galili. 12 Hiram ƴuuri Tirus wari faa ndaara galluuje ɗe o hokki ɗum ɗeen ammaa ɗe mbelanaay mo. 13 Ndeen o wi'i:
— Galluuje ɗumeeje kokkuɗaa kam ni, aan sakiike am?
O inndiri ɗe Kabul ɗum na fiirta ko walaa teddeengal, noon du ɗe mbi'ete faa warde hannden. 14 Kaŋŋe mo Hiram neldi Suleymaana saabe gollal nyiɓugol fuu wo talantiiji 120 (na waɗa kilooji 4 000).
15 Kaananke Suleymaana na gollinannoo yimɓe golle tilsuɗe saabe nyiɓugol Suudu Dewal Joomiraaɗo Mawndu e suudu muuɗum laamordu e nokkuure wi'eteende Milo e kokuwol piiliingol Urusaliima e kuɓeeje Hasoor e Megiddo e Gejer, 16 tawi huɓeere Gejer ndeen le, Fira'awna Kaananke Misira hippakeno de wuli ɗum, wari Kanaaninkooɓe wonnooɓe toon fuu de hokki nde ɓiyum debbo nde ɓaŋeteno Suleymaana ndeen. 17 Ɗum saabi de Suleymaana nyiɓitii Gejer. Katin du, o nyiɓi Bayti-Horoon leeƴuɗo, 18 e Ba'alata e Tadmoor nder leydi njoorndi, 19 e kuɓeeje to nguurey e to torkooji konu e kaɓitirɗe ndesetee e to pucci konu nduretee. O nyiɓi ko o haaja fuu nder galluure Urusaliima e nder Liban e nder leyɗe ɗe o laami ɗeen fuu. 20 Na heddinoo lenyi, ɗum woni Amorinkooɓe e Hittiyankooɓe e Perisinkooɓe e Hewinkooɓe e Yebusinkooɓe ɓe njeyaaka e ɓiɓɓe Israa'iila. 21 Ɓe keddakenoo iɓe mbuuri sabo Israa'iilankooɓe mbaawaayno halkidinde ɓe. Kaananke waɗi ɓe maccuɓe gollooɓe golle tiiɗɗe tilsuɗe, iɓe keddodii e maccangaaku faa warde hannden. 22 O wattaay Israa'iilankooɓe e golle tiiɗɗe ɗeen ammaa o wattii ɓe ley yimɓe konu, hono sordaasiiɓe maa ardiiɓe maa dawranooɓe sordaasiiɓe maa dorbotooɓe torkooji konu maa waɗɗotooɓe pucci wolde. 23 Dawrooɓe 550 ndaaranta golleeji kaananke tiiɗɗi. 24 Nde ɓii Fira'awna debbo ɗum woni dey Suleymaana oon wartunoo suudu ndu kaananke nyiɓani ɗum fu, Suleymaana nyiɓi ko wi'ete Milo.
25 Ley hitaande fuu, kile tati Suleymaana waɗata kirsamaaji buleteeɗi e jeɗeteeɗi dow hirsirde nde nyiɓani Joomiraaɗo ndeen. Imo wula du urdiiji yeeso Joomiraaɗo. Noon golle Suudu Dewal Mawndu nduun timminiraa.
26 Kaananke Suleymaana waɗi laanaaji ndiyam na ngoni wuro Esiyon-Geber, ɗakkol huɓeere Eylot, daande maayo Maaliya, leydi Edom. 27 Kaananke Hiram neli gollooɓe muuɗum waawuɓe laanaaji ndiyam anndanɓe maayo, ngara ngonda e gollanooɓe Suleymaana. 28 Ɓe njottii nokkuure wi'eteende Ofir. Toon, ɓe coodi kaŋŋe talantiiji 420 (ko waɗata kilooji 14 000) faa ɓe ngaddana kaananke.