No Abimelek laatorii kaananke Sikem
9
1 Abimelek ɓii Yeruba'al yehi ngalluure Sikem, to kaawiraaɓe muuɗum. O haaldi e sakiraaɓe inniiko, o wi'i ɗum'en:2 — Njehee kaaldon e yimɓe Sikem fuu, ƴamon ɗum'en ko ɓurani ɗum'en. Yalla ɓiɓɓe Yeruba'al capanɗe njeɗɗo ɓeen fuu laamoo on naa neɗɗo gooto laamoo on? Katin du, paamee en fuu wo en ɓanndu wooturu e ƴiiƴam gootam.
3 Kaawiraaɓe makko kaalani ardiiɓe Sikem haala kaan fuu.
Wakkati oon, ɓerɗe maɓɓe fuu ngarti to Abimelek, ɓe mbi'i:
— Haya, wo o sakiike meeɗen.
4 Ndeen ɓe kooƴi ceede cardi capanɗe njeɗɗi ley suudu Ba'al-Berit, tooru maɓɓe. Ɓe kokki ɗe Abimelek. Kanje o hooƴi, o yoɓi yimɓe bonɓe jaasuɓe faa ɓe njokka mo. 5 O yehi wuro baabiiko to Ofera, o wari sakiraaɓe makko worɓe, ɓeen ngoni ɓiɓɓe Yeruba'al capanɗe njeɗɗo ɓeen fuu. O wari ɓe dow hayre wootere. Ammaa Yotam, ɓurɗo famɗude e maɓɓe oon tan daɗi sabo heɓii ɗo suuɗii.
6 Yimɓe Sikem e yimɓe Bayti-Millo fuu kawriti, njehi to lekki mawki ɗakkol bimmbeere hayre darnaande ley Sikem. Ɓe ngaɗi Abimelek kaananke maɓɓe.
7 Nde Yotam nannoo kabaaru majjum fu, ƴeeŋi dow seeɓoodu waamnde Gerijim darii, ƴeewnii faa toowi, wi'i ɓe:
— Kettindanee kam, onon yimɓe Sikem, faa Laamɗo hettindanoo on onon du! 8 Nyannde gomma, leɗɗe kaaldi faa njaha cuɓoo kaananke muɓɓen. Ndeen ɗe mbi'i lekki jaytun laamoo ɗe. 9 Ammaa lekki jaytun kiin wi'i:
— Yalla mi yoppa waɗude nebbam am ɗam allaaji e tagaaɓe teddinirtee ɗaam, de mi wara mi laamoo dow leɗɗe keddiiɗe fuu naa?
10 Ndeen ɗe mbi'i ƴibbi:
— War aan kaa, laamoɗaa min.
11 Ammaa ƴibbi du wi'i:
— Yalla mi sela waɗude ɓikkoy lobboy mbelkoy, de mi wara, mi toowna hoore am dow leɗɗe keddiiɗe fuu naa?
12 Ndeen leɗɗe ɗeen mbi'i cabiihi:
— Ndelle, war aan kaa, laamoɗaa min.
13 Ammaa cabiihi du wi'i:
— Yalla mi sela waɗude ndiyam mbelnoojam ɓernde allaaji e tagaaɓe, de mi wara mi laamoo leɗɗe keddiiɗe ɗeen fuu naa?
14 Caggal ɗuum leɗɗe ɗeen fuu kawriti mbi'i ngi'eehi:
Ndelle aan kaa war, laamoɗaa min.
15 Wakkati oon ngi'eehi wi'i:
— Si tawii e ɓernde wootere ngaɗirton kam kaananke mooɗon, ndelle ngaree coron ley ɗowki am. Si wanaa noon fu, yiite wurtotoo ley am, nyaama leɗɗe ɓurɗe manngua gonɗe ley leydi Liban fuu!
16 Nde Yotam timminnoo banndol ngool fu, wi'i yimɓe ɓeen:
— Yalla laaɓal e goongalaaku ngaɗirɗon Abimelek kaananke mooɗon naa? Jonle noy ngaɗiranɗon suudu Yeruba'al moƴƴere? Yalla on ngaɗanii mo ko wooɗi hono ko o waɗani on ɗuum naa? 17 Ndaaree baaba am farriti yonki muuɗum, haɓani on, faa hisini on e juuɗe Madiyankooɓe. 18 Ammaa hannden, on muurtanii suudu baaba am. On ngaɗii mo ko boni, ko mbarɗon ɓiɓɓe makko worɓe capanɗe njeɗɗo fuu dow hayre wootere, de ngaɗɗon Abimelek ɓii korɗo makko debbo oon kaananke mooɗon ɗuum saabe wo sakiike mooɗon. 19 Ndelle, si ɗum woni ko ngaɗanɗon Yeruba'al e wuro muuɗum ley laaɓal e goongalaaku fu, ndelle, sey mbeltoroɗon Abimelek, kanko du, o weltoroo on. 20 Si wanaa noon du, yiite wurtoo ley Abimelek nyaama on, onon yimɓe Sikem e Bayti-Millo. Wonnge du wurtoo ley mooɗon, onon yimɓe Sikem e Bayti-Millo, nge nyaama Abimelek!
21 Wakkati oon, Yotam doggi daɗi, yehi ngalluure Beyer, jooɗii toon, faa woɗɗoo mawnum Abimelek.
22 Caggal ɗuum, Abimelek waɗi duuɓi tati ina laamii dow Israa'iilankooɓe. 23 Ndeen Laamɗo waɗi nganyaandi naati hakkunde Abimelek e yimɓe Sikem. Ɓe mbonni amaana gonɗo hakkunde maɓɓe e Abimelek oon. 24 Laamɗo waɗi ɗum faa yomnitoo bonanda mo ɓiɓɓe Yeruba'al ngaɗaa oon, faa ƴiiƴam maɓɓe jokka sakiike maɓɓe Abimelek barɗo ɓe oon, wooɗi du, faa ɗam jokka yimɓe Sikem saabe ko mballi Abimelek wari sakiraaɓe muuɗum ɗuum. 25 Ndeen yimɓe Sikem ngaɗi sordaasiiɓe ɗappinii dow baamle faa kaɓda e Abimelek. Ɓe piyi neɗɗo dewuɗo laawol ngool fuu, de ɓe teeti jawdi mum. Ndeen Abimelek humpitaa ɗum.
26 Nyannde gomma, Gaal ɓii Ebed e sakiraaɓe muuɗum peri, kooti Sikem. Yimɓe Sikem du ngatti hoolaare muɓɓen e makko. 27 Nyannde gomma, ɓe njehi nder gese maɓɓe, ɓe itti ɓiɓɓe cabiije, ɓe ɓoosi ɗe ɓe ngaɗi njaram. Ɓe ngaɗi fijo welngo. Ɓe naati suudu tooru maɓɓe, iɓe njara, iɓe kuɗa Abimelek. 28 Ndeen Gaal wi'i:
— Moy woni Abimelek? Enen yimɓe Sikem, ko waɗi eɗen ɗowtanoo mo? Wanaa wo o ɓii Yeruba'al naa? Katin du o ardinii Jebul dow meeɗen! Haya! Ɗowtanee yimɓe lenyol Hamor, baaba Sikem! Ko saabii de ɗowtanoɗen Abimelek? 29 Kayto! Si miin ardinoo on fu, mi riiwan Abimelek, de mi wi'a ɗum:
— Hawrin sordaasiiɓe ɗuuɗuɓe, de mburtoɗaa faa kaɓen!
30 Nde Jebul ardiiɗo ngalluure ndeen nannoo haalaaji Gaal ɗiin fu, tikki. 31 O waɗi nelaaɓe njaha to Abimelek e suuraare mbi'a ɗum:
— Gaal ɓii Ebed e sakiraaɓe muuɗum fuu ngarii Sikem, ina mbaylita hakkillooji yimɓe ngalluure ndeen, faa muurtane. 32 Saabe majjum, ummoɗaa nder jemma, aan e sordaasiiɓe maaɗa, njahon ɗappinaɗon ɓe ley gese. 33 Gilla fajiri kippoɗon ngalluure ndeen, konon nde. Kanko e konunkooɓe makko, si ɓe mburtake faa ɓe kaɓda e maaɗa fu, ngaɗaa ɓe ko mbaawɗaa.
34 Abimelek ummii ley jemma, kam e konunkooɓe muuɗum fuu. Ɓe ngaɗi pecce nay de ɓe njehi ɓe ɗappinanii Sikem. 35 Wooɗi Gaal yehi gilla beetee, darii dammbugal ngalluure ndeen. Abimelek du ummii ɗo ɗappininoo ɗoon, kam e sordaasiiɓe muuɗum.
36 Gaal yi'i ɓe, de wi'i Jebul:
— Inan yimɓe ina njippoo baamle!
Jebul jaabii, wi'i:
— A'aa, ɗum wanaa yimɓe. Wo ɗowki baamle nji'ataa de aɗa sikka wo yimɓe?
37 Ammaa Gaal wi'i katin:
— Hey, inan woɓɓe ina njipporoo faro tilde hakkundeere, jamaa goɗɗo du, ina ƴuura faro laawol lekki daggadaaɓe mawki kiin.
38 Wakkati oon Jebul wi'i:
— Haya, wo yimɓe ɓe koyfinnoɗaa ɓeen. A wi'iino Abimelek wo moy sakko ɗowtanoɗon ɗum? Ndelle, joonin toy haala maa mbelka kaan woni? Wurta faa kaɓdaa e Abimelek.
39 Gaal wurtodii e mawɓe jooɗiiɓe ley Sikem faa haɓda e Abimelek. 40 De Abimelek riiwi ɓe. Ɓe ndoggi, ɓe coƴƴorii ngalluure maɓɓe. Heewɓe maɓɓe mbaraa gilla njottaaki dammbugal ngalluure ndeen.
41 Ndeen Abimelek soƴƴii, jooɗowii ley Aruma. Jebul du riiwi Gaal e sakiraaɓe muuɗum ley Sikem. O haɗi ɓe jooɗaade ley ɗoon katin.
42 Jaango majjum, yimɓe Sikem mburtii njehi gese muɓɓen. Ndeen Abimelek humpitaa ɗum. 43 Abimelek hooƴi konunkooɓe muuɗum, senndi ɓe pecce tati. O waɗi ɓe cuuɗii nder gese. Nde o yi'unoo yimɓe Sikem ina mburtoo ngalluure muɓɓen fu, kanko e worɓe ɓeen, ɓe ummii, ɓe kawri e muɓɓen, ɓe mbari ɗum'en. 44 Abimelek e konunkooɓe muuɗum kenyii law, paddowii dammbugal ngalluure ndeen. Pecce ɗiɗi keddiiɗe ɗeen du, kenyii koni wonɓe ley gese ɓeen, mbari ɗum'en. 45 Yimɓe Abimelek nyalli ina kaɓda e ngalluure ndeen faa njaalii nde. Ɓe mbari wonɓe nder mayre, ɓe pusi nyimngooji mayre, ɓe ndufi lamɗam dow mayre.
46 Nde jooɗinooɓe ley suudu Sikem toowndu ɓeen nannoo ko waɗi ɗuum fu, naati suudu reenordu wonndu ley mayru, ɗo tooru maɓɓe wi'eteendu Ba'al-Berit (ɗum na fiirta «alla amaana») woni ɗoon.
47 Wakkati oon, Abimelek humpitaa, wi'a:
— Inan jooɗinooɓe ley suudu Sikem toowndu ɓeen fuu kawriti nokku gooto.
48 Abimelek ƴeeŋi waamnde Jalmon, kam e konunkooɓe muuɗum fuu. O hooƴi jammbere makko, o feƴƴi liccal lekki, o wakkii ngal. O wi'i konunkooɓe makko ɓeen fuu:
— Kenyee, ngaɗee hono no ngaɗumi noon.
49 Ndeen kamɓe du, ɓe coppi licce, ɓe mbakkii. Ɓe njokki Abimelek, ɓe njehi, ɓe ɓaari licce ɗeen e kokuwol suudu ndu yimɓe Sikem cuuɗii ley muuɗum nduun. Ɓe mbuli yimɓe tawaaɓe toon ɓeen fuu. Noon yimɓe wonnooɓe ley suudu Sikem toowndu ɓeen fuu maayiri. Iɓe ngaɗa yimɓe 1 000, rewɓe e worɓe.
50 Caggal ɗuum, yimɓe Abimelek ndilliri ngalluure Tebes. Ɓe konowi wonɓe ley mayre, ɓe njaalii nde. 51 Ammaa ina woodi reenirdu toowndu semmbiɗindu hakkunde ngalluure ndeen. Jooɗiiɓe ley Tebes fuu ndoggiri toon, rewɓe e worɓe fuu. Ɓe naati ley suudu nduun, ɓe cokitii, de ɓe ƴeeŋi faa dow mayru. 52 Abimelek wari to suudu nduun faa hona wonɓe ley toon ɓeen. O ɓattii dammbugal mayru faa o wula ndu. 53 Ndeen debbo gomma ina darii faa dow toon, faɗɗi hayre niisirde. Nde saami dow Abimelek, nde fusi hoore muuɗum.
54 Wakkati oon, Abimelek noddi suka jokolle jogiiɗo kaɓitirɗe makko oon, wi'i ɗum:
— War, soortu kaafaahi de mbaraa kam, taa wi'ee wo debbo wari kam.
Suka jokolle oon soorti ki, yuwi mo, de o maayi.
55 Nde Israa'iilankooɓe nji'unoo Abimelek maayi fu, kooti gure muɓɓen.