8
1 Ndeen Efrayimankooɓe ɓeen mbi'i Gedeyon:
— Ɗume saabii de ngaɗuɗaa min ni? A honi Madiyankooɓe de a noddaay min!
Ɓe tikkani mo sanne.
2 O wi'i ɓe:
— Wooɗi, yalla ko ngaɗumi ɗuum ina waawi fonndeede e ko ngaɗuɗon ɗuum naa? Fay ko suɓaa ley gese Efrayimankooɓe tan ina ɓuri ko taƴaa ley gese Abiijerankooɓe fuu barke. 3 Wo e juuɗe mooɗon Laamɗo watti Orep e Jeyep, ardiiɓe Madiyankooɓe ɗiɗo ɓeen. Ndelle, ɗume ngaɗumi faa fonndee e baawɗe mooɗon?
Nde o wi'unoo ɓe noon fu, ɓerɗe maɓɓe mbaaltanii mo.
4 Joonin, Gedeyon yehi gooruwol Urdun, feƴƴitidi e sordaasiiɓe 300 wonduɓe e muuɗum ɓeen. Iɓe tampi sanne, ammaa e noon fu, ɓe celaay riiwude wayɓe maɓɓe ɓeen.
5 Nde ɓe njottinoo ngalluure Sukot fu, o ŋaarii yimɓe ngalluure ndeen, o wi'i:
— Kokkoree kam nyaamdu sordaasiiɓe am, sabo ɓe tampii. Inan miɗo riiwa Seba e Jalmunna, kaanankooɓe Madiyan.
6 Ammaa ardiiɓe Sukot ɓeen mbi'i mo:
— Hey! A nangaay Seba e Jalmunna tafon, de aɗa ŋaaroo min kokka sordaasiiɓe maaɗa nyaamdu naa?
7 Ndeen Gedeyon wi'i ɓe:
— Ndelle, wo noon naa? Nde Laamɗo wattii Seba e Jalmunna e junngo am, mi fiiran on gi'e!
8 Caggal ɗuum, o ummii o dilliri ngalluure Peniila. O ŋaarii ɓeen du ko o ŋaarinoo yimɓe Sukot ɗuum, de kamɓe du, ɓe njaaborii mo hono no yimɓe Sukot noon.
9 O wi'i ɓe:
— Si mi wartii e jam fu, mi fusan suudu mooɗon toowndu haynordu nduun.
10 Wooɗi, joonin le, Seba e Jalmunna e konunkooɓe muɓɓen 15 000 heddiiɓe ɓeen njehi koɗi ley Karkor. Kamɓe tan keddii ley jamaa mawɗo ƴuuruɗo ley lenyi lettugaaji ɗiin. Si goonga konunkooɓe maɓɓe 120 000 mbaraa.
11 Caggal ɗuum, Gedeyon jokki laawol eggooɓe, ƴuuri lettugal ngalluure Nooba e ngalluure Yogoboha. O hippii hoɗorde Madiyankooɓe, miilinooɓe ndeenake ɓeen. 12 Seba e Jalmunna, laamiiɓe Madiyankooɓe ɗiɗo ɓeen ndoggi. De Gedeyon riiwi, nanngoyi ɓe. O sankiti konunkooɓe maɓɓe fuu.
13 Gedeyon ɓii Yowas warti konu, ƴuuri to ƴeeŋirde Heres. 14 O nanngi suka jokolle jeyaaɗo Sukot, o ƴami ɗum inɗe mawɓe e ardiiɓe Sukot fuu. Oon winndani mo ɗe. Limgal maɓɓe wo worɓe capanɗe njeɗɗo e njeɗɗo. 15 Ndeen Gedeyon wari to ardiiɓe Sukot, wi'i ɗum'en:
— Inan Jalmunna e Seba, ɓe njalnorinoɗon kam arande ɓeen. On mbi'iino kam, hey! Yalla a nanngii Seba e Jalmunna tafon, de aɗa wi'a min kokka sordaasiiɓe maaɗa ko nyaama naa?
16 Wakkati oon, o nanngi mawɓe Sukot ɓeen, o fiyiri ɗum'en gi'e. Nii o eeltiri ɓe. 17 Caggal ɗuum, o fusi suudu ngalluure Peniila toowndu nduun. O wari yimɓe jooɗiiɓe ley mayre.
18 Ndeen o wi'i Seba e Jalmunna:
— Noy yimɓe ɓe mbarɗon ley Taabora ɓeen nga'i?
Ɓe mbi'i mo:
Worɓe ɓeen ina nanndi e maaɗa. Ɓe fuu iɓe nanndi e ɓiɓɓe kaananke.
19 Ndeen o wi'i:
Wo ɓe sakiraaɓe am, ɓiɓɓe inna am. Hakkunde am e Joomiraaɗo, si on mbaraayno ɓe, miin du, mi warataano on joonin.
20 Ndeen o noddi Yeter, afo makko, o wi'i ɗum:
— Umma waru ɓe!
Ammaa oon suusaay soortude kaafaahi muuɗum, sabo wo suka tafon.
21 Ndeen Seba e Jalmunna mbi'i mo:
— War mbaraa min aan e hoore maa, sabo no neɗɗo foti, noon semmbe muuɗum du fotata.
Ndeen Gedeyon wari ɓe. Ndeen o hooƴi nate lewru ɓilaaɗe e daaɗe geelooɗi maɓɓe.
Timmoode nguurndam Gedeyon
22 Caggal ɗuum Israa'iilankooɓe mbi'i Gedeyon:
— Ngaraa laamoɗaa min, aan e ɓiya e taana, sabo a hisinii min e juuɗe Madiyankooɓe.
23 De Gedeyon wi'i ɓe:
— Miin, mi laamataako on. Ɓiyam du laamataako on. Wo Joomiraaɗo, kam laamotoo on.
24 O wi'i du:
— Miɗo ŋaaroo on huunde wootere, mono fuu hokka kam hootonnde nde heɓi ley jawdi konaandi ndiin.
Sabo Madiyankooɓe ina mboowunoo wattude kootonɗe kaŋŋe, sabo wo ɓe Ismaa'iilankooɓe.
25 Ɓe mbi'i:
Min kokkirte ɗe yardaa-muye!
Ndeen ɓe mbeƴƴiti lefol, mono fuu faɗɗi ɗoon hootonnde nde heɓi ley konu ndeen. 26 Kootonɗe kaŋŋe ɗe o hokkaa ngaɗi kilooji 20 baka jawdi ngondi walaa. Ndiin woni koɗi e kootonɗe feere e kaddule laamiiɓe Madiyankooɓe boɗeeje e koɗi ngattaaɗi e daaɗe geelooɗi maɓɓe.
27 Ndeen, Gedeyon hooƴi kootonɗe kaŋŋe ɗeen, waɗi tooru, darni ndu ley Ofera nder ngalluure muuɗum. Caggal ɗuum, yimɓe Israa'iila fuu puɗɗi sujidande tooru nduun. Ɓe tuuniniri ko'e maɓɓe e sujidande ndu. Ɗum laatanii Gedeyon e yimɓe wuro muuɗum fuu tuugol.
28 Jonkaa, Madiyankooɓe leeƴinaa yeeso Israa'iilankooɓe. Ɓe mbaawaay ɓantude ko'e maɓɓe yeeso ɓeen katin. Leydi ndiin heɓiri jam duuɓi 40, ley nguurndam Gedeyon fuu.
29 Yeruba'al (oon woni Gedeyon) ɓii Yowas hooti, jooɗowii ley wuro muuɗum. 30 O heɓi ɓiɓɓe worɓe capanɗe njeɗɗo sabo imo joginoo rewɓe heewɓe. 31 Imo woodunoo du korɗo debbo nattaaɗo ley ngalluure Sikem. Korɗo oon rimani mo ɓiɗɗo gorko, o inndiri ɗum Abimelek.
32 Gedeyon naywi sanne de maayi. O uwaa nder yanaande baabiiko Yowas, ley ngalluure Ofera nde Abiijerankooɓe.
No Abimelek jaɓiri laamu
33 Caggal maayde Gedeyon, Israa'iilankooɓe coƴƴii law e ɗowtanaade allaaji bi'eteeɗi Ba'al. Ɓe ngaɗi Ba'al-Berit alla maɓɓe. 34 Ɓe njeggiti Joomiraaɗo, Laamɗo maɓɓe, kisinɗo ɓe e wayɓe maɓɓe e yimɓe fiiliiɓe ɓe, na torra ɓe ɓeen. 35 Ɓe ngaɗanaay suudu Yeruba'al (oon woni Gedeyon) moƴƴere nde waɗani Israa'iila ndeen.