No Laamɗo noddiri Gedeyon
6
1 Israa'iilankooɓe puɗɗiti waɗude ko boni yeeso Joomiraaɗo, de o watti ɓe e juuɗe Madiyankooɓe faa waɗi duuɓi jeɗɗi. 2 Madiyankooɓe ɓeen torri Israa'iilankooɓe sanne, faa yimɓe Israa'iila ngaɗani ko'e muɓɓen cuuɗorɗe ley baamle, e ley lohi e ceeki tepaaje saabe kulol Madiyankooɓe. 3 Nde Israa'iilankooɓe aawi fu, Madiyankooɓe e Amelek'en e lenyi gonɗi lettugal ngaran kona ɗum'en. 4 Iɓe koɗa nder leydi Israa'iilan'en, iɓe mbonna gese muɓɓen fuu, faa yottoo ɗakkol ngalluure Gaaja. Katin du ɓe accantaa ɗum'en ko mbuurda, fay nagge naa mbaalu naa araawa ɓe accataa. 5 Sabo iɓe ngarda e daabaaji e hukumuuji maɓɓe, iɓe ɗuuɗi hono baɓɓatti ni. Kamɓe e geelooɗi maɓɓe fuu, ɓe ngalaa haddi. Ɓe ngaran, ɓe mbonna leydi ndiin fuu. 6 Bonanda mo ɓe ngaɗi Israa'iilankooɓe oon satti sanne faa Israa'iilankooɓe mbulliti Joomiraaɗo.7 Nde ɓe mbullitinoo Joomiraaɗo saabe ko Madiyankooɓe ngaɗata ɓe ɗuum fu, 8 Joomiraaɗo nuldi ɓe annabaajo, wi'i ɓe:
— Inan ko Joomiraaɗo, Laamɗo Israa'iila wi'i: «Wo miin wurtini on e Misira. Miin wurtini on ley maccungaaku. 9 Wo miin hisini on e juuɗe Misirankooɓe e juuɗe torrooɓe on fuu. Miin riiwi ɓe yeeso mooɗon, miin du hokki on leydi maɓɓe. 10 Wo miin wi'unoo on du miin woni Joomiraaɗo, Laamɗo mooɗon. Taa teddinon tooruuji Amorinkooɓe ɓe njooɗiɗon nder leydi muɓɓen ɓeen. Ammaa on kettindaaki ko mbi'umi on.»
11 Ndeen maleyka Joomiraaɗo wari jooɗii ɗakkol lekki mawki ngonki ley ngalluure Ofera ki Yowas Abiyejerankeejo jeyi. Ɗoon ɓiyiiko tappannoo alkamaari nder ngayka to ɓe njaaɓata ɓiɓɓe cabiije faa suuɗa ndi Madiyankooɓe. Innde makko wo Gedeyon.
12 Maleyka Joomiraaɗo ɓangani mo, wi'i:
— Hey konunkeejo jom semmbe! Joomiraaɗo ina wondi e maaɗa.
13 Ndeen Gedeyon wi'i:
— Joomam, njaafoɗaa kam. Si Joomiraaɗo ina wondi e amin, ɗume saabii de torra hono o hewtii min? Toy baawɗe makko kayɗiniiɗe ɗe maamiraaɓe amin kaalani min kabaaru muɓɓen ɗeen ngoni? Ɓe kollii min no Joomiraaɗo wurtiniri ɓe leydi Misira. Ammaa joonin, o yoppii min, o wattii min du ley juuɗe Madiyankooɓe!
14 Ndeen maleyka Joomiraaɗo hucciti to makko wi'i:
— Yaadu e semmbe mo njogiɗaa oon, kisinira Israa'iila e juuɗe Madiyankooɓe. Wo miin neli ma.
15 Gedeyon wi'i:
— Joomam, njaafoɗaa kam. E ɗume kisinirammi Israa'iila? Si goonga suudu amin woni ɓurndu fuu famɗude nder cuuɗi Manasa. Ley suudu baabam du wo miin ɓuri famɗude!
16 Maleyka Joomiraaɗo wi'i mo:
— De mi wondan e maaɗa. A jaaloto Madiyankooɓe ɓeen hono wo ɓe neɗɗo gooto tan.
17 Ndeen Gedeyon wi'i:
— Ndelle, si wo goonga mi heɓii moƴƴere to maaɗa, hokkam maande holloore wo aan pay haaldi e am. 18 Miɗo ŋaaree, taa dillu tafon faa mi wadda sadaka am yeeso maaɗa.
Oon wi'i:
— Wooɗi, mi jooɗoto faa ngartaa.
19 Gedeyon yehi hirsi be'el, de jongi ngel, hooƴi conndi kilooji 30 ndi walaa rabilla, waɗi ɗum buuru. O watti teewu nguun nder hanndeere, ndiyam teewu ɗaam du nder fayande. Caggal ɗuum, o waddi ɗum to maleyka Joomiraaɗo ley lekki mawki ɗoon.
20 Maleyka Laamɗo oon wi'i mo:
— Adu teewu nguun e buuruuje ɗeen, ndekaa ɗum dow hayre nde, ndufaa ndiyam ɗaam du dow majjum.
O waɗiri noon.
21 Ndeen maleyka Joomiraaɗo meemiri ɗum hoore sawru muuɗum, de wakkati gooto yiite wurtii e hayre ndeen, wuli teewu nguun e buuruuje ɗeen! Wakkati gooto, maleyka oon lalli e gite makko.
22 Ndeen Gedeyon faami wo ɗum maleyka Joomiraaɗo. O wi'i:
— Wayyoo! Joomiraaɗo mawɗo! Mi yi'ii maleyka Joomiraaɗo gite e gite.
23 Ndeen maleyka Joomiraaɗo wi'i mo:
— Jam wondu e maaɗa. Taa hulu, a maayataa.
24 Caggal ɗuum Gedeyon waɗani Joomiraaɗo hirsirde nyiɓiraande kaaƴe. O noddiri nde «Joomiraaɗo woni jom jam». Inde woni ley ngalluure Ofera nder leydi Abiijerankooɓe faa warde hannden.
25 Ley jemma oon, Joomiraaɗo wi'i Gedeyon:
— Adu ngaari bammaa kalahaldi, ndi duuɓi jeɗɗi. Yahu cankitaa hirsirde nde bammaa nyiɓani Ba'al ndeen. Coppaa leggal darnanaangal Asterat, tooru maɓɓe, dariingal ɗakkol hirsirde ngaal. 26 Ndeen nyiɓanaa Joomiraaɗo Laamɗo maaɗa hirsirde hiɓɓunde dow waamnde ndeen. Ndekaa ceeke leggal Asterat ngal coppuɗaa ngaal dow hirsirde ndeen. Kooƴaa ngaari ndiin, ngaɗaa ndi sadaka buleteeɗo.
27 Gedeyon hooƴi jokolɓe sappo ley maccuɓe muuɗum, waɗi hono no Joomiraaɗo wi'iri ɗum. Ammaa o huli yimɓe ɓaade baabiiko e jooɗiiɓe ley ngalluure ndeen. Ɗuum saabii de o waɗaay ɗum nyalooma, o heɗii faa jemma. 28 Nde yimɓe ngalluure ndeen pinunoo fu, nji'ii hirsirde Ba'al fusaama, leggal Asterat du soppaama, faa hirsirde heyre nyiɓaama, ngaari kalahaldi du wulaama dow mayre!
29 Ndeen ɓe mbi'ondiri:
— Moy golli gollal ngal?
Ɓe kordi hakkillo, ɓe tawi haya, wo Gedeyon ɓii Yowas waɗi ɗum. 30 Wakkati oon ɓe njehi ɓe mbi'i Yowas:
— Wurtin ɓiya oon faa waree, sabo o fusii hirsirde Ba'al, wooɗi o soppii leggal Asterat ngaal du.
31 Ndeen Yowas wi'i dariiɓe ɗoon ɓeen:
— Wo onon ngoni haɓanooɓe Ba'al naa? Wo onon njeyi daranaade mo naa? Kaɓanoowo mo fu, maayan gilla weetaay. Si Ba'al wo alla, ndelle haɓana hoore muuɗum saabe hirsirde muuɗum fusaande ndeen.
32 Illa nyannde ndeen, Gedeyon inndiraa Yeruba'al (ɗum na fiirta «Ba'al haɓana hoorem»). O wi'i:
— Accee Ba'al e hoorem habda e makko sabo o fusii hirsirde muuɗum.
33 Joonin, Madiyankooɓe e Amalekinkooɓe e lenyi lettugaaji fuu kawriti, njehi koɗi nder naɗɗol Yisre'el. 34 Ndeen Ruuhu Joomiraaɗo jippii dow Gedeyon. O fuufi luwal, o noddi yimɓe Abiijer ngara njaada e makko. 35 O waɗi nelaaɓe to yimɓe Manasa fuu faa kam'en du noddee. Katin du o nelani yimɓe Aser e yimɓe Jabulon e yimɓe Naftali. Ndeen ɓe fuu ɓe ngari, ɓe kawriti to makko.
36 Caggal ɗuum Gedeyon wi'i Laamɗo:
— Si wo goonga e junngo am kisinirta Israa'iila, hono no mbi'iruɗaa noon fu, 37 inan mi wallinan nguru mbaalu to tappirde alkamaari. Si saawanderea saamii dow nguru nguun tan, tawi leydi fuu ina yoori, ndeen mi annditan a hisiniran Israa'iila e junngo am, hono no mbiiruɗaa noon. 38 Noon du ɗum laatorii. Jaangoore majjum Gedeyon hejji gilla beetee, ɓoyli nguru nguun. Ndiyam saawandere ɗaam yalti faa ina heewa tummbude.
39 Ndeen Gedeyon wi'i katin Laamɗo:
— Taa mettin ɓernde maaɗa saabe am. Mi ɓeydan ŋaaraade ma huunde wootere. Miɗo yiɗi mi nawtoroo nguru nguun nde wootere katin. Accu saawandere soofina leydi fuu, de nguru nguun heddoo ina yoori koloŋ. 40 Ley jemma oon, Laamɗo waɗiri noon. Saawandere jippii dow leydi ndiin fuu, ammaa nguru nguun heddii ina yoori koloŋ.