No jamirooje Joomiraaɗo kaaniri jokkireede
4
1 Muusaa ɓeydi wi'i: Onon yimɓe Israa'iila, kettinee jamirooje e sariyaaji ɗi njannginammi on. Ɗowtanoɗon ɗi faa mbuuron de njahon njeytowon leydi ndi Laamɗo Joomiraaɗo maamiraaɓe mooɗon hokkata on ndiin. 2 Taa ɓeydon faa'e e konngol ngol ekintinammi on ngool, wooɗi du, taa ɓuyton faa'e e maggol. Ɗowtanoɗon jamirooje Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon fodde no ekintinirammi on hannden noon. 3 Gite mooɗon nji'ii ko Joomiraaɗo waɗi ley wuro Ba'al-Peyor: Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon halkii teddinannooɓe tooru Ba'al ndu Peyor nduun fuu hakkunde mooɗon. 4 Ammaa onon tokkuɓe Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon ɓeen kaa, inan on fuu oɗon mbuuri hannden.5 Kettinee, miɗo janngina on jamirooje e sariyaaji fodde no Laamɗo Joomiraaɗo am yamiri kam faa ɗowtanoɗon ɗum ley leydi ndi naatoton faa njeyton ndiin. 6 Ɗowtanoɗon ɗe de ngaɗon ko ɗe mbi'i. Ɗuum seedantoo lenyi nanooji haala jamirooje ɗeen hakkillo mon e anndal mon, faa ɓe mbi'a:
— Sikke walaa, lenyol ngol na woodi hakkillo e anndal. Wo ngol lenyol manngol!
7 Lenyol ngole, fay hakkunde lenyi mawɗi woodi allaaji ɓattoriiɗi ɗum hono no Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen worri e meeɗen nde nodduɗen ɗum fuu ni? 8 Lenyol manngol ngole woodi jamirooje e sariyaaji dartiiɗi hono Tawreeta mo kokkammi on hannden oo?
9 Ammaa ndeentee, kakkilee faa wooɗa taa njeggiton ko njiiruɗon gite mon ɗuum. Taa ɗum wurtoo e ɓerɗe mooɗon haddi nguurndam mooɗon fuu. Ekintinon ɗe ɓiɓɓe mooɗon e taaniraaɓe mooɗon.
10 Ciwtoron nyannde ndarinoɗon yeeso Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon tiinde waamnde Sinayi*, nde Joomiraaɗo wi'annoo kam:
— Kawrondinaa jamaare Israa'iila yeeso am faa mi waɗa ɓe nana konngol am de ɓe ekitoo hulude kam haddi nguurndam maɓɓe ley duuniyaaru fuu. Ɓe ekintina ngol ɓiɓɓe maɓɓe.
11 Nyannde majjum, ɓattiɗon ndariɗon tiinde waamnde ndeen. Yiite huuri waamnde ndeen fuu faa tukkowi kammu. Nimre ɓaleere waɗi, tawti ruulde nimre e nimre tekkunde. 12 Ndeen Joomiraaɗo haaldii e mooɗon hakkunde yiite ngeen. On nanii konngol makko ammaa on nji'aay alhaali faa'e. Wo daande tan nanuɗon. 13 O holli on amaana mo o waddata e mooɗon, mo o yamiri kaybanon, ɗum woni jamirooje sappo ɗe o winndi dow alluuje kaaƴe ɗiɗi ɗeen. 14 Wakkati oon Joomiraaɗo yamiri kam mi janngina on jamirooje e sariyaaji ɗiin faa ngaɗon ko wi'i ley leydi ndi ponndiɗon faa laatoo jeyal mooɗon ndiin.
No ɗowtanagol tooruuji haɗiraa
15 Ndeentoɗon sanne sabo on nji'aay alhaali fay gooto nyannde Joomiraaɗo haaldannoo e mooɗon ley yiite dow waamnde Sinayi ndeen. 16 Taa ngaɗon ko boni hono tooru naa natal nanndinaangal e gorko naa debbo, 17 naa daaba jahoowo e leydi laatiiɗo fuu, naa foondu fiirooru laatiindu fuu, 18 naa ko daasotoo e leydi ko laati fuu, naa liingu ley ndiyam laatiingu fuu. 19 Ndeentoɗon taa tiggitoɗon kammu, ndaaron naange e lewru e koode naa annoraaji kammu laatiiɗi fuu de muuynoo on ɗowtanaade faa cujidanon ɗi. Taa ngaɗon noon sabo wo kanji Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon hokki lenyi gonɗi ley adunaaru fuu. 20 Ammaa onon kaa, Joomiraaɗo nanngii on wurtinii leydi Misira, duɗal taayinoowal njamndi ngaal faa laatoɗon ndongu muuɗum, yimɓe muuɗum, hono no laatoriɗon hannden ni.
21 Joomiraaɗo tikkanii kam saabe mooɗon de hunii wi'i mi faltataako Urdun mi naata leydi lobbiri ndi kam Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon hokkata on laatoo ndongu mooɗon ndiin. 22 Ndelle miin kaa, ley leydi ndii maayammi. Mi heɓataa faltaade Urdun. Ammaa onon kaa, on paltoto, naaton leydi lobbiri ndi njeytoton ndiin. 23 Ndeentee, taa njeggiton amaana mo Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon waddi e mooɗon de ngaɗanon ko'e mooɗon tooru gomma, natal nanndinaangal e ko Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon haɗi ɗuum fuu. 24 Sabo Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon oon wo yiite nyanngunge, wo o Laamɗo kiroowo.
25 Nde naywoyɗon ley leydi ndiin, tawi on ngaɗi ɓiɓɓe e taaniraaɓe, si on naatii e waɗude ko boni yeeso Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon, hono sehande ko'e mon tooru, alhaali laatiiɗo fuu, si on ngaɗii ko metti ɗum fu, 26 hannden pay, kammu e leydi ceedanoo kam on piɗɗete law e leydi ndi ponndiɗon faa laatoo jeyal mooɗon ndiin. Balɗe mooɗon njuutataa toon sabo on piɗɗete. 27 Joomiraaɗo riiwan on, sankita on hakkunde leyɗe lenyi goɗɗi. Fay toon, seeɗa e mooɗon tan heddotoo. 28 Toon ɗowtanoytoɗon allaaji tagiraaɗi juuɗe ɓiɓɓe Aadama, tooruuji leɗɗe e kaaƴe ɗi mbaawaa yi'ude naa nanude naa nyaamude naa uurnaade. 29 Ndeen on piloto Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon de njiiton ɗum, si on tewtirii ɗum e ɓerɗe mon fuu e yonkiiji mon fuu. 30 Nde tiiɗorma mawɗo oon hewtowii on to ngonoyɗon toon fuu, on njeccoto to Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon de kettindanoɗon ɗum. 31 Sabo Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon oon, wo Laamɗo jurmotooɗo, o yoppataa on, o halkataa on, o yeggitataa amaana tedduɗo mo o haɓɓidinnoo e maamiraaɓe mooɗon oon.
Barke mo Israa'iilankooɓe keɓi
32 Miilee ko wittii, ƴamon duuɓi paltiiɗi fadde mon e rimeede, gilla nyannde Laamɗo tagunoo ɓii Aadama ley adunaaru. Ƴamon gilla keerol leydi ngol faa yaade ngoltoo yalla woodii ko mawni foti ɗuum naa, naa hono ɗuum nananooma abada? 33 Yalla woodii lenyol nanungol daande alla gomma ley yiite hono no mooɗon ni de heddodii e yonki naa? 34 Yalla woodii alla ennduɗo warude hooƴira lenyol hakkunde lenyol gonngol e torraaji e maandeeji e kaayeefiiji e konu e semmbe mawɗo e kujje mawɗe kulɓiniiɗe, hono no Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon waɗiri ley leydi Misira e gite mooɗon noon?
35 Ndelle ɗuum seedanake on wo Joomiraaɗo woni Laamɗo. Goɗɗo walaa si wanaa kanko. 36 Gilla kammu, o waɗii nanuɗon daande makko faa o eelta on. Dow leydi du, o waɗii on njiirii gite mooɗon yiite makko mannge de nanuɗon konngol makko hakkunde magge. 37 O yiɗii maamiraaɓe mooɗon de o suɓii ƴuwdi muɓɓen. Wo kanko e hoore makko wurtiniri on leydi Misira e semmbe mawɗo. 38 O riiwii lenyi ɓurɗi on manngu e semmbe fuu faa o nanna on leydi muɓɓen ndi o hokkata on laatoo ndongu mooɗon hono no worri hannden ni. 39 Ndelle annditon gilla hannden, wooɗi du taa njeggiton ko Joomiraaɗo woni Laamɗo dow kammu e leydi fuu. Goɗɗo fuu walaa si wanaa kanko. 40 Njogitoɗon sariyaaji makko e jamirooje makko fodde no ekitinirmi on hannden noon faa keɓon jam onon e ɓiɓɓe mooɗon de balɗe mon njuuta ley leydi ndi Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon hokkata on ndiin faa abada.
Haala galluuje moolorɗe
41 Ndeen Muusaa senndi galluuje tati faro lettugal Urdun. 42 Galluuje ɗeen wo jaɓɓotooɗe waɗuɓe war-hoore faa baruɗo banndum de tawi hensaaki, wanaa saabe nganyaandi fu, heɓa ɗo suuɗoo de hisina yonki muuɗum. 43 Inan inɗe galluuje ɗeen: Beser, ley ladde baamle woni nde yimɓe Ruben. Ramot ley leydi Galaad woni nde yimɓe Gad. Golan ley leydi Basan woni nde yimɓe Manasa.
Konngol Muusaa ɗiɗaɓol
44 Oo woni sariya mo Muusaa hokki Israa'iila. 45 Ɗee ngoni jamirooje e sariyaaji e kiite ɗe Muusaa janngini Israa'iilankooɓe nde mburtinoo leydi Misira. 46 Wakkati oon iɓe njooɗii lettugal Urdun ley naɗɗol yeeso Bayti-Peyor leydi Sihon kaananke Amorinkooɓe jooɗinooɗo Hesbon ɓe Muusaa e Israa'iilankooɓe njaalii nde mburtinoo leydi Misira ndeen. 47 Ɓe njeyti leydi makko e ndi Oga kaananke Basan. Kaanankooɓe Amorinkooɓe ɗiɗo ɓeen fuu lettugal Urdun njooɗinoo. 48 Israa'iilankooɓe teeti gilla Aro'er daande gooruwol Arnon faa hewti waamnde Siriyon* ɗum woni Hermon, 49 ley njaayri Araba faro lettugal Urdun faa yottii maayo Lamɗam ley jippitorɗe Pisiga.