No yimɓe Israa'iila calorii naatude Kanaana
14
1 Ley jemma oon yimɓe ɓeen fuu kawriti peeki mbulli bullaali cattuɗi. 2 Ɓe fuu iɓe ŋurŋurtana Muusaa e Haaruuna, iɓe mbi'a:— Woowoy! Tawe min maayno leydi Misira maa ley ladde ndeen! 3 Ko saabii de Joomiraaɗo waddi en ley leydi ndi faa mbardeɗen kaafaaje de rewɓe men e ɓiɓɓe meeɗen nanngee? Si en njeccake leydi Misira ɓuranaa en ni naa?
4 Iɓe kaala iɓe mbi'ondira:
— En cuɓoo goɗɗo ardotooɗo en de njeccoɗen Misira.
5 Wakkati oon Muusaa e Haaruuna kippii e leydi yeeso jamaare Israa'iila fuu. 6 Yoosuwa ɓii Nuun e Kaalibu ɓii Yefunne, ɗiɗo e horoynooɓe ɓeen, ceeki kaddule muɓɓen saabe mettorgal. 7 Ɓe mbi'i jamaare ndeen:
— Leydi ndi min korowi ndiin wo mbooɗundi, ndi lobbiri sanne! 8 Si hinney Joomiraaɗo na wondi e meeɗen fu, ardoto en de hokka en ndi, kayri ndi kosam e njuumndi ilata e muuɗum. 9 Ammaa taa muurtanee Joomiraaɗo. Taa kulee yimɓe leydi ndiin sabo en njaaɓan ɓe. Ndeenaagu maɓɓe dilli yoppii ɓe, ammaa enen le, Joomiraaɗo na wondi e meeɗen. Taa kulee ɓe.
10 Caggal ɗuum jamaare ndeen na wonnoo na wi'a limniran ɓe kaaƴe. Ndeen teddeengal Joomiraaɗo ɓangi dow hukum Ceniiɗo yeeso maɓɓe. 11 Joomiraaɗo haaldi e Muusaa wi'i:
— Faa ndeye lenyol ngol selata yawude kam? Faa ndeye ɓe koolotoo kam, fay ko ngaɗumi maandeeji kaayniiɗi hakkunde maɓɓe ɗuum fu? 12 Joonin kaa mi fiiran ɓe nyawu mbaroowu, mi teetan ndongu maɓɓe, de mi waɗe aan lenyol ɓurngol ɓe manngu e semmbe.
13 Muusaa wi'i Joomiraaɗo:
— Misirankooɓe na anndi wo baawɗe maaɗa mburtinirɗaa ɓe leydi muɓɓen. 14 Wooɗi du ɓe kaalanii ɗum yimɓe leydi ndi fuu. Ndelle Joomiraaɗo, ɓeen du nanii aɗa wondi e lenyol ngol, aan Joomiraaɗo aɗa hollitoo e maɓɓe gite e gite. Ruulde maaɗa na woni dow maɓɓe. Nyalooma fu, aɗa ardii ɓe ley ruulde nanndunde e bimmbeere, jemma du ley iilde yiite nanndunde e bimmbeere.
15 Joonin Joomiraaɗo, si a halkii ɓe ɓe fuu wakkati gooto fu, leyɗe nanunooɗe kabaaru maaɗa fuu mbi'an: 16 «Joomiraaɗo waawaay yottinde yimɓe muuɗum ɓeen leydi ndi huninoo hokkan ɗum'en ndiin. Ɗuum saabi de halki ɓe ley ladde.»
17 Yaa Joomiraaɗo, miɗo ŋaare ɓanginaa baawɗe maaɗa hono no kaaldunoɗaa, nde mbiinoɗaa: 18 «Miin Joomiraaɗo mi jom munyal, mi keewɗo hinney, mi jaafotooɗo hakke e lutti yimɓe. Ammaa wo mi kiitotooɗo waɗuɓe hakke fuu, miɗo jukkoo ɓiɓɓe muɓɓen e taaniraaɓe muɓɓen saabe hakke oon faa yottoo taaniraaɓe taaniraaɓe muɓɓen.»
19 Miɗo ŋaare, saabe manngu hinney maaɗa, njaafoɗaa hakke mo ɓe ngaɗi oon, hono no njaafortonoɗaa ɓe gilla nde ɓe ndillunoo leydi Misira faa yottii hannden noon.
20 Ndeen Joomiraaɗo jaabii Muusaa wi'i:
— Mi yaafake ɓe hono no ŋaaroriɗaa noon. 21 Ammaa miɗo hunoro innde am e teddeengal am kuurungal duuniyaaru fuu, 22 fay gooto e yi'uɓe teddeengal am maa maandeeji kaayniiɗi ɗi ngaɗumi leydi Misira e ley ladde de calii hettindaade ko mbiimi, ndaartindii kam faa waɗi kile sappo ɓeen, 23 yi'ataa leydi ndi kunaniimi maamiraaɓe maɓɓe ley amaana mi hokkan ɓe ndiin. Ley yawuɓe kam ɓeen fuu walaa ji'oowo leydi ndiin. 24 Ammaa Kaalibu maccuɗo am na seedi e maɓɓe, imo jokkorii kam yardamuye. Saabe ɗuum, mi yaaran mo kanko e ƴuwdi makko leydi ndi o horowi ndiin, ndi laatoo ndongu maɓɓe. 25 Jonle, Amalekinkooɓe e Kanaaninkooɓe na njooɗii ley naɗɗol. Jaango sanaa njeccoɗon ndewon laawol ladde faro maayo Maaliya.
26 Joomiraaɗo haaldi e Muusaa e Haaruuna katin wi'i:
27 — Faa ndeye yimɓe bonɓe ɓe celata ŋurŋurtande kam haalaaji bonɗi? Mi nanii no Israa'iilankooɓe kaalirta kam haalaaji bonɗi, iɓe ŋurŋurtana kam. 28 Kollon ɓe inan ko mbiimi:
— Mi hunorake innde am, ko nanumi oɗon njeloo ɗuum pay ngaɗanammi on. 29 On fuu on maayan ley ladde ndee, uweɗon. Onon haaluɓe kam haalaaji bonɗi ɓeen, gilla mo duuɓi 20 faa yaade ɓurɗo noon, 30 miɗo hunoo fay gooto mooɗon naatataa leydi ndi muɓɓitimmi hunnduko am kuniimi laatoto leydi mooɗon ndiin, si wanaa Kaalibu ɓii Yefunne e Yoosuwa ɓii Nuun. Kam'en tan naatata ndi. 31 Ammaa ɓiɓɓe mon ɓe mbiiɗon nanngete ɓeen, mi nannan ɗum'en leydi ndi kuyfinɗon ndiin. 32 De onon kaa, on fuu ley ladde ndee maayton. 33 Ɓiɓɓe mooɗon du laatoto hono durooɓe, njiiltoto ley ladde ndee faa waɗa duuɓi 40. Ɓe njaran torra jammbu mooɗon faa nde ɓanndu cakitiiɗo e mooɗon saami ley ladde ɗo. 34 Wo balɗe 40 yimɓe mooɗon koriri leydi ndiin, hono noon ngaɗirton duuɓi 40 ley ladde ndee, faa hitaande fuu loomta nyalaande. On njaran torra rafi hoolaare mooɗon, faa paamon no laataade am ganyo mooɗon naawiri. 35 Miin Joomiraaɗo, miin wi'i noon. Tannyoree, mi waɗan ɗum dow mooɗon, onon kawrital bonɓe, hawritooɓe faa kaɓda e am. Ley ladde ndee kawroton e timmoode balɗe mooɗon de maayon.
36-37 Wakkati gooto, nyawu naati nelaaɓe korowa leydi Kanaana ɓeen. Sabo ɓe ngartidii e kabaaru bonɗo, ɓe ngaɗii Israa'iilankooɓe umminanii Muusaa ŋurŋurtaali. Ɓe maayi yeeso Joomiraaɗo ɓe fuu. 38 Yoosuwa ɓii Nuun e Kaalibu ɓii Yefunne tan keddi.
No Israa'iilankooɓe njoorniri ko'e muɓɓen
39 Ndeen Muusaa holli yimɓe Israa'iila ɓeen ko Joomiraaɗo wi'i ɗuum fuu. Ɓe mboyi bojji cattuɗi. 40 Ɓe kejji ɓe ƴeenyi baamle. Ɓe mbi'i:
— Min ngaɗii hakke. De joonin kaa, min njahan nokkuure nde Joomiraaɗo waɗi amaana hokkan min ndeen.
41 Muusaa wi'i ɓe:
— Ko saabii de oɗon mbosoo ko Joomiraaɗo wi'i? On keɓataa daliili. 42 Taa njehee, sabo Joomiraaɗo waldaa e mooɗon. Taa ngaɗee wayɓe mon keɓa jaalorgal dow mooɗon. 43 Amalekinkooɓe e Kanaaninkooɓe na ngoni yeeso mooɗon. Ɓe piiran on kaafaaje. Saabe ko mbosiɗon Joomiraaɗo ɗuum, de kam du waldaa e mooɗon katin.