No yimɓe Israa'iila muuytiri yeccaade Misira
11
1 Nyannde gomma yimɓe ummii na ŋurŋurtana Joomiraaɗo. Nde Joomiraaɗo nannoo ɗum fu, tikki sanne de sankiti yiite hakkunde maɓɓe, nge nyaami senngo hoɗorde ndeen. 2 Ndeen yimɓe ɓeen mbullitii Muusaa. Kam du waɗi du'aare to Joomiraaɗo, de yiite ngeen nyifi. 3 Ɓe inndiri nokkuure ndeen Tabera ngam ɗoon yiite ƴuuri to Joomiraaɗo de saami hakkunde maɓɓe.Ŋurŋurtugol saabe nyaamdu
4 Yimɓe jaayɓe hakkunde maɓɓe cuunaa nyaamduuji feere feere. Ndeen Israa'iilankooɓe puɗɗiti woyude, na mbi'a:
— Toy teewu ƴuuranta en? 5 Inan eɗen cuunaa liƴƴi ɗi nyaamannoɗen leydi Misira ɓolum, e konkonburuuji*, e dene, e haakorooji kecci, e albacce e lay. 6 De hannden inan rafo na wara en sabo en nji'ataa fay huunde si wanaa nyaamduwa mbi'eteenga manna nga'a.
7 Manna oon wo alhaali ngabboy ndanehoy, nanndukoy e ɗakke. 8 Sanaa ɗum ɓoɓtee ɗum niisee maa ɗum unee de ɗum sa'e hono maasa. Mbela majjum wo hono maasaare waɗiraande nebbam. 9 Nde saawandere jippotoo jemma fuu, na jippodoo e manna oon dow hoɗorde maɓɓe.
10 Muusaa nani yimɓe ɓeen na mboya na kawriti dammbuɗe hukumuuji muɓɓen. Ndeen Joomiraaɗo tikki sanne. Muusaa du ɗum metti ɗum sanne de 11 wi'i Joomiraaɗo:
— Ɗume saabi de aɗa torra kam, miin maccuɗo maaɗa? Ko saabii a yurmataako kam? Ɗume ngaɗumaami de njowuɗaa donngal yimɓe ɓee ɓurngal kam semmbe ngal dow am? 12 Yalla wo miin reedi ɓe rimi de mbi'aa mi bammba ɓe hono no inniyo bammbirta ɓiyum faa mi yaada e maɓɓe leydi ndi kuniɗaa a hokkan maamiraaɓe maɓɓe ndiin naa? 13 Toy mbaawumi heɓude teewu faa mi hokka ɓe ɓe fuu? Inan iɓe mbullitoo kam, iɓe mbi'a mi hokka ɓe teewu ɓe nyaama! 14 Mi waawaa ronndaade torra maɓɓe oon katin, sabo ɗum ɓurii semmbe am. 15 Ndelle miɗo ŋaare Joomiraaɗo, si aɗa yurmoo kam fu, ittu yonki am. Mbaraa kam taa mi wuura ley torra mettorgal ɓernde ka katin.
16 Ndeen Joomiraaɗo wi'i Muusaa:
— Hawrondin mawɓe Israa'iila 70, ɓe annduɗaa wo nayeeɓe e ardiiɓe cuuɗi muɓɓen de ngardon dammbugal hukum Ceniiɗo. 17 Mi ɓangan mi haalda e maaɗa. Mi ittan Ruuhu gonɗo e maaɗa seeɗa mi wattana ɓe faa ɓe mballite e donngal ardaade lenyol ngaal tawee wanaa aan tan ronndotoo ngal.
18 Mbi'a yimɓe ɓeen du, laaɓina ko'e muɓɓen sabo jaango ɓe nyaaman teewu. Joomiraaɗo nanii bojji maɓɓe, iɓe mbi'a: «Moy hokkata en teewu nyaamen. Jooɗaade leydi Misira ɓurannoo en.» Ndelle joonin, Joomiraaɗo hokkan ɓe teewu, ɓe nyaama. 19 Wooɗi du, wanaa nyalaande wootere maa balɗe ɗiɗi, maa joy, maa sappo, maa 20 tan ɓe nyaamata teewu nguun. 20 Ɓe nyaaman ngu faa waɗa lewru, faa ɓe cawta ngu, ngu wurtoroo kine maɓɓe de ɓe tuuta. Ayyo, noon ɗum laatorto saabe ɓe tottitake Joomiraaɗo gonɗo hakkunde maɓɓe oon de iɓe mboya, iɓe mbi'a ko saabii de ɓe ndilli leydi Misira.
21 Muusaa jaabii Joomiraaɗo wi'i:
— Worɓe 600 000 yahooɓe e koyɗe tawdaami, de mbi'aa a hokkan ɓe teewu faa waɗa lewru muɓɓuru! 22 Yalla fay si ɓe kirsanaa daabaaji mawɗi e pamari heƴan ɓe naa? Yalla fay si ɓe nannganaa liƴƴi maayo fuu heƴan ɓe naa?
23 Ndeen Joomiraaɗo jaabii Muusaa, wi'i:
— Ndelle junngo Joomiraaɗo na raɓɓiɗi naa? Joonin a faaman yalla konngol am wo tabitowol naa ngol tabitataa.
24 Muusaa wurtii holli yimɓe ɓeen ko Joomiraaɗo wi'i. O waddi mawɓe 70 ɓeen, o waɗi ɓe piilii hukum oon ɓe ndarii. 25 Joomiraaɗo ɓangi ley ruulde, haaldi e Muusaa. O itti seeɗa e Ruuhu gonɗo e Muusaa oon, o watti e maɓɓe. Nde Ruuhu oon naatunoo e maɓɓe fu, ɓe ngaɗi annabaaku. Ammaa wakkati oon tan ɓe ngaɗi ɗum.
26 Worɓe mawɓe ɗiɗo na keddinoo ley hoɗorde toon ngaraay kawrital ngaal. Inɗe maɓɓe wo Eldad e Medad. Ɓeen du kaaliri annabaaku ley hoɗorde toon. 27 Ndeen jokolle gooto doggi wari to Muusaa, wi'i ɗum:
— Eldad e Medad na ngaɗa annabaaku ley hoɗorde to.
28 Yoosuwa ɓii Nuun, balloowo Muusaa gilla cukaaku muuɗum oon wi'i ɗum:
— Joomam, haɗu ɓe waɗude ɗum!
29 Muusaa wi'i mo:
— Yoosuwa, ndelle a hiranan kam naa? Miin kaa, si na waawi laataade fu, miɗo yiɗi Joomiraaɗo watta Ruuhu muuɗum e yimɓe fuu de waɗa ɓe ɓe fuu annabaaɓe.
30 Ndeen Muusaa e mawɓe Israa'iila ɓeen njeccii hoɗorde toon.
No Joomiraaɗo hokkiri ɓe teewu
31 Caggal ɗuum Joomiraaɗo waɗi henndu ruuyni gerre piirooje dow maayooji, waddi dow hoɗorde ɗoon e piilol muuɗum fuu. Iɗe keewi nokku oon fuu, iɗe piilii hoɗorde ndeen tatteeji fuu. Nyallahiirawol hewtata to ɗe kaaɗi. Iɗe njowondiri faa tooweefi majje na waɗa piyanɗe ɗiɗi. 32 Yimɓe ndarii nyalooma oon e jemma oon e jaangoore majjum fuu na ɓoɓta ɗe. Ɓoɓtuɗo seeɗa woni keɓuɗo kilooji ujunaaje. Ndeen ɓe liili ɗe piilol hoɗorde ɗoon faa ɗe njoori. 33 Ɓe celaay waccaade kusee majje de tikkere Joomiraaɗo warani ɓe. Ndeen o fiyiri ɓe nyawu ndaaɓoowu mbonngu. 34 Ɓe inndiri nokkuure ndeen Kibirot-Hataawa (ɗum na fiirta caabeeje suuno). Sabo wo ɗoon suunaaɓe teewu ɓeen fuu mooɓaa. 35 Ɓe eggi Kibirot-Hataawa, ɓe njehi Hajerot, ɓe koɗowi toon.