Avakʉlʉ va Yosefu vilʉta kʉ Misili
42
ɄYakovo akapʉlɨka kuuti ɨkyakʉlia kwekɨlɨ kʉ ɨɨsi ɨja Misili, akavavʉʉla avanaake akati, “Kɨki mukalile apa mulolana, namusambasa? 2 Nɨpʉliike kuuti, kʉ ɨɨsi ɨja Misili kwekɨlɨ ɨkyakʉlia, mʉlʉte mʉghʉle ɨkyakʉlia, tʉkuluke kufua nɨ njala.”3 Pe avakʉlʉ va Yosefu kɨjigho vakavʉʉka vilʉta kʉ Misili kughʉla ɨkyakʉlia. 4 Neke ʉYakovo naakamwɨtɨkɨsia ʉmwanaake ʉnʼdebe ʉBenyamini valʉtanie na vakʉlʉ, akoghopa kuuti kyande ipumuka. 5 Avaana va Isilaelia vakava vamo mʉ vano vilʉta kughʉla ɨkyakʉlia kʉ Misili, ʉlwakʉva joope ɨɨsi ɨja Kanaani jɨlyale nɨ njala ɨngʼhali.
ɄYosefu ɨkʉvaghela avakʉlʉ vaake
6 Ʉnsiki ʉghuo ʉYosefu alyale mwɨmɨlɨli mʼbaha mʉ ɨɨsi ɨja Misili. Ghwe jʉno akaghʉsyagha ɨkyakʉlia kʉ vaanhu vooni. Avakʉlʉ vaake vakiisa kwa mwene, vakamfughamɨla kuhanga ʉvweni vʉkafika paasi. 7 ɄYosefu ye ɨkʉvalola, akakagʉla kuuti ve vakʉlʉ, neke akivɨɨka hwene naavamanyile, akava ɨkʉvahwetʉkɨla. Akavaposia akati, “Ʉmue mʉhʉmile kʉʉghi?” Vakamwamʉla vakati, “Tʉhʉmile kʉ Kanaani, twisile kughʉla ɨkyakʉlia.”
8 ɄYosefu alyavakagwile avakʉlʉ, neke aveene navalyankagwile. 9 Pe akakʉmbʉka injosi saake sino alyaghoniile vwɨmɨla aveene, akavavʉʉla akati, “Ʉmue mʉlɨ valʉgʉ, mwisile kuposelesia ɨɨsi jiitu kuuti mʉlole nave tʉlɨ vavotevote.” 10 Vakamʼbʉʉla vakati, “Ghwe ntwa, ndali! Ʉsue tʉlɨ vakami vaako, twisile kughʉla ɨkyakʉlia. 11 Ʉsue tweni tʉlɨ vaana va nhaata jʉmo, ʉsue tʉlɨ vaanhu va kyangʼhaani. Natwisile kuposelesia ɨɨsi jiinu!”
12 ɄYosefu akavavʉʉla akati, “Nafye lʉlɨvuo! Mwisile apa kuposelesia ɨɨsi jiitu kuuti mʉlole nave tʉlɨ vavotevote.” 13 Vakamʼbʉʉla vakati, “Ʉsue twe vakami vaako, tʉlyale kɨjigho na vavɨlɨ, twe vaana va nhaata jʉmo. Tuhʉma mʉ ɨɨsi ɨja Kanaani. Ʉngʼhwangu ajiighe nʉ nhaata kʉ kaaja, ʉjʉnge alyafwile.”
14 ɄYosefu akavavʉʉla akati, “Nafye nɨveele nɨjovile kuuti, ʉmue mwisile kuposelesia ɨɨsi jiitu! 15 Lɨno, nilonda nɨlole nave sino mujova sa kyangʼhaani: Nijɨɨgha mʉ lɨtavua lya Falao, namʉngavʉʉke apa kuhanga ʉngʼhwangu ghwinu iise. 16 Mʉnsuungʼhe jʉmonga mʉlyʉmue alʉte amʉleete ʉngʼhwangu ʉjuo, avange vajighe apa mʉ ndinde pano vikʉmʉghuula. Apuo pe kyanikagʉla kuuti mujova isa kyangʼhaani. Nave namʉkʉmʉleeta, nijɨɨgha mʉ lɨtavua lya Falao, ʉmue muuva mwisile kuposelesia ɨɨsi jiitu!”
17 Pepano ʉYosefu akavadindila mʉ ndinde ifighono fitatu. 18 Ɨkɨghono ɨkya vʉtatu ʉYosefu akavavʉʉla akati, “Ʉne nɨkʉmwɨmɨka ʉNgʉlʉve. Mʉvombe ndavʉle nijova, pe mujigha vʉʉmi. 19 Nave mujova isa kyangʼhaani, jʉmonga mʉlyʉmue ajighe mʉ ndinde, mwe vange mʉvatwalɨle ifyakʉlia avanyalʉkolo viinu vano vihangajɨka nɨ njala. 20 Looli mʉkagʉlaghe kuuti mʉnoghiile kʉkʉndetela ʉngʼhwangu. Apuo pe kyande nikagʉla kuuti mujova isa kyangʼhaani, pe namubudua.” Aveene vakɨtɨka kuvomba ndavʉle avavʉlile.
21 Pe vakava vijova vavuo mʉ njovele jaave viiti, “Kyangʼhaani tʉlyamhokile ʉnnunaviitu ʉYosefu. Tʉlyamwaghile vʉle asukuniile ye ɨkʉtʉsʉʉma tʉleke kʉkʉmʉlemasia, neke natʉlyampʉlɨkisie. Fye nambe imhumuko isi sikʉtwagha.”
22 ɄLubeni akavavʉʉla akati, “Asi, nanɨlyavavʉlile kuuti tʉleke kʉkʉmʉlemasia ʉnsoleka jʉla? Neke namʉlyamhʉlɨkisie! Lɨno tukopua vwɨmɨla ɨdanda jaake.”
23 Avakʉlʉ va Yosefu navakakagʉla kuuti ʉmwene ipʉlɨka sooni sino vijova, ʉlwakʉva ajovagha navo, kukilila ʉmuunhu jʉno amʉghanʉlɨlagha. 24 ɄYosefu akalʉta palʉbale, akatengʉla pilɨla. Pe akagomoka kange kujova navo. Akalaghɨla kuuti ʉSimoni akolue na kukʉngua pamaaso ghaave.
Avakʉlʉ va Yosefu vigomoka kʉ Kanaani
25 ɄYosefu akalaghɨla kuuti amagunila ghaave ghavɨkue ifiinu, nʉjʉnge vanʼgomokesie ɨndalama saake mʉ lɨgunila lyake, kange vapelue ifya kʉlia mʉ sɨla. Enendɨɨkɨ fye lʉkavombeka. 26 Avakʉlʉ va Yosefu vakatosia amasigho ghaave pa dogovi, vakavʉʉka vilʉta. 27 Vakafika pamonga apa kʉghona, ʉmo mʉ veene akavopola ɨlɨgunila lyake kuuti, ajɨpeele ɨdogovi jaake ɨkyakʉlia. Akavona ɨndalama saake sili pakyanya pa lɨgunila, akadegha fiijo. 28 Akavavʉʉla avanine akati, “Ɨndalama sango vagomwisie! Lolagha, isi muno mʉ lɨgunila ɨlyango.” Ye vapʉliike isio, vakoghopa na kutetema. Vakalolana kʉmo vitetema, viposania viiti, “Kɨɨnu kɨki kɨno ʉNgʉlʉve atʉvombiile?”
29 Ye vafikile mʉ ɨɨsi ɨja Kanaani kwa nhaata ghwave, vakamʼbʉʉla sooni sino sivaghile. 30 Vakati, “Ʉmuunhu jʉla, ʉmʼbaha ʉghwa kʉ Misili atʉfwelemʉkɨla, ʉmwene iiti ʉsue tʉlɨ valʉgʉ, tʉlʉtile kuposelesia ɨɨsi jaave. 31 Neke ʉsue twamʼbʉʉla kuuti, ʉsue tʉlɨ vaanhu va kyangʼhaani, natwisile kuposelesia ɨɨsi jiinu. 32 Twamʼbʉʉla kuuti, ‘Ʉsue tʉlyapapilue kɨjigho na vavɨlɨ kwa nhaata ghwitu, jʉmo alyafwile, ʉngʼhwangu alɨ nʉ nhaata ghwitu kʉ Kanaani.’
33 “Pe ʉmʼbaha jʉla atʉvʉʉla aati, ‘Lɨno nilonda nɨlole nave sino mujova sa kyangʼhaani: Mʉmʉleke palyʉne apa ʉnʼjiinu jʉmo, mwe vange mʉvatwalɨle ɨkyakʉlia avanyalʉkolo viinu vano vihangajɨka nɨ njala. 34 Looli mʉkagʉlaghe kuuti mʉnoghiile kʉkʉndetela ʉngʼhwangu ghwinu. Apuo pe kyande nikagʉla kuuti mʉlɨ vaanhu va kyangʼhaani, namwisile kuposelesia ɨɨsi jiitu. Neke pe kyanɨkʉmʉlekesia ʉnʼjiinu, kange nɨkʉvɨtɨkɨsia kughʉla na kughʉsia ifiinu fino mulonda mʉ ɨɨsi muno.’ ”
35 Ye vikilivʉla ifyakʉlia kuhʉma mʉ magunila ghaave, vakadegha kuvona vooni vavagomokisie ɨndalama saave, sivɨkilue mʉ magunila ghaave. Ye vikʉsivona isio, vooni palɨkɨmo nʉ nhaata ghwave lʉkavakola ʉlʉdwesi. 36 Ʉviise ʉYakovo akavavʉʉla akati, “Mʉtolile avanango! ɄYosefu napwale, ʉSimeoni napwale, ʉBenyamini ghwope mulonda kʉkʉntoola. Sinyaghile ʉne!”
37 Pe ʉLubeni akamʼbʉʉla ʉviise akati, “Ʉmheele ʉBenyamini tʉlʉtaniaghe, nɨkʉmʉlolelela vʉnofu na kʉkʉnʼgomosia kʉlyʉve vʉnofu. Nave nanɨkʉnʼgomosia kʉlyʉve, ʉbudaghe avanango vavɨlɨ avadɨɨmi.”
38 Neke ʉYakovo akamʉla akati, “Ʉmwanango nailʉta numue. Ʉnkʉlʉ ʉYosefu afwile, ʉjʉ mwene ghwe jʉno ajiighe mwa ngʼina. Ʉne nɨghosiipe fiijo, lɨno ʉlʉtalamu lʉngamwaghe ʉngʼhwangu ʉjʉ mʉ lʉghendo lwinu, apuo kyande nisukunala na kufua.”