Ikniuan José oyajkej Egipto para okouatoj trigo
42
Ijkuak Jacob okimat ika onkaj trigo ipan on país Egipto,
okinmijlij itelpochuan:
“Nenkitaj ika xok tikpiyaj tlajkuajli.
Yejua ika tej,
¿Tline xitlaj* nenkichiuaj,
yej san nikan nemotlajtlatstokej?
2 Onechijlikej ika Egipto onkaj trigo.
Xuiyan ompa,
niman xkouatij para ijki uelis tinemiskej.”
3 Kemaj,
majtlaktlimej ikniuan José oyajkej Egipto okouatoj trigo.
4 Pero Jacob xokauilij ma uiya Benjamín yejuan kuajli ikniu José pampa okinemilij uelis itlaj xkuajli ipan nochiuas.
5 Kemaj itelpochuan Israel oyajkej inmiuan oksekimej yejuan no yayaj ontlakouaskej pampa nochiuiyan ipan nochi on tlajli Canaán onkatka mayantli.
6 José gobernador katka ipan on país Egipto,
niman yejua kinamakiltiaya trigo nochi tlakatl yejuan ajsiya de nochiuiyan países.
Ijkuak ikniuan José oajsikej ixpan,
onotlakuantelketskej niman onopachojkej hasta ipan tlajli.
7 José niman okinmixmat ikniuan ijkuak okintak,
pero onochiu ken xkimixmatiya.
Okinminots ikan tlauejli niman okinmijlij:
—¿Tline onenualajkej?
Niman okilijkej:
—Tiualeuaj Canaán,
niman otiualajkej para otikouakoj trigo.
8 Maski José okimixmat ikniuan,
yejuamej xokixmatkej.
9 Kemaj okelnamik on temiktli yejuan okipixka de ikniuan,
niman okinmijlij:
—Xnejli onenualajkej para nentlakouaskej.
Onenualajkej para onenkitakoj kenijkionkaj totlal niman kanika uelis nentechtlaniskej.
10 Niman yejuamej okinankilijkej:
—¡Ka toteko!
Tejuamej motekitkauan otiualajkej para otikouakoj trigo.
11 Tinochimej tiikoneuan san se tajtli.
Tejuamej tikuajkualtin.
Xkaman tiauij ipan sen kalpan san tonichtatlajtlachaj para kenijki uelis tiktlaniskej.
12 Niman José oksejpa okijtoj:
—¡Xnejli!
Nenuajlauij onenkitakoj kenijkitlajtlaonkaj,
niman kanika uelis nentechtlaniskej ipan totlal.
13 Pero yejuamej otlanankilijkej:
—Motekitkauan timajtlaktli uan omemej tiknijtin de san se tajtli,
niman tichantij Canaán.
Tokniu piten onokau iuan totataj,
niman okse xok nemi.
14 Pero José oksejpa okinmijlij:
—¡Ijki ken yonikijtoj!
Melauak nemejuamej san onentlaistlakokoj.
15 Ika in tikitaskej.
Niktestigotlalia on rey ika xnenueliskej nenkisaskej nikan hasta xkuajuikakan nemokniu piten.
16 Ma uiya yakaj de nemejuamej para ma kanatij nemokniu piten.
On oksekimej nokauaskej ipan cárcel.
Tikitaskej tla melauak on tlen nenkijtouaj.
Niman tla xnejli,
nejua niktestigotlalia inemilis on rey,
ika melauak nemejuamej san onentlajtlachakoj.
—Nejua nikmakajsi Dios.
Xchiuakan tlen nemechijlis niman xnenmikiskej.
19 Tla melauak nenkuajkualtin,
ma nokaua san se nemokniu ipan cárcel.
Niman nenoksekimej xkiktikan trigo para ma tlakuakan nemofamilias.
20 Pero noneki xnechajuikilikan nemokniu piten para tikitaskej tla nenkijtouaj on tlen melauak.
Pero tla xmelauak,
kemaj nenmikiskej.
Niman yejuamej onokalaktikej ijki.
21 Pero sakin*,
yejuamej okelnamikkej tlinon okichiuilikaj José on iminikniu,
niman ijkin kinojliayaj:
—Melauak xkuajli on tlen otikchiuilijkaj tokniu José.
Xotiknekkej otikakkej ijkuak sanoyej najmanaya niman techyemankatlajtlaniliaya ma tikiknelikan.
Yejua ika,
aman topan onkaj in castigo.
22 Kemaj Rubén okinminakilij ikniuan:
—Nejua onemechijlij para maka itlaj xchiuilikan,
pero xonenechkakkej,
niman aman noneki tiktlaxtlauaskej ipampa imikilis.
23 Pero xkimatiyaj ika José kajsikamatiya imintlajtol pampa José kinnojnotsaya ika imintlajtol on egipcios,
niman se tetlajtolpaleuijketl kitlajtolpatlaya.
24 Niman José onkintlalkauij ikniuan para xouel okitakej ijkuak opeu choka.
Sakin,
ijkuak yonoyoltlalij onokuep kampa nemij ikniuan para okiminnots.
Niman José okixeloj Simeón,
niman imixpan nochimej okinnauatij itekitkauan ma kisalokan.
25 Sakin,
okinnauatij itekitkauan ma kintemiltilikan imincostaluan ikniuan.
Niman okinichtakanauatij itekitkauan ma kinkuepilikan intomin cada se ijtik icostal.
No ijki,
otlanauatij ma kinmakakan tlakuajli para tlakuaskej ipan ojtli.
Niman itekitkauan ijki okichijkej.
26 Kemaj yejuamej on iknijtin okintlamamaltijkej iminpolokouan,
niman oyajkej de ompa.
Ikniuan José onokuepkej Canaán
27 Ijkuak oajsikej kampa noseuiskiaj on tlayoua,
se de yejuamej okitlapoj icostal para kitlamakas ipoloko* niman okitak ika itomin onkatka ipan itempan on icostal.
28 Kemaj okinmijlij ikniuan:
—¡Xkitakan!
¡Onechkuepilijkej notomin!
¡Nikan onkaj ipan nocostal!
Niman nochimej onomojtijkej sanoyej,
niman kuekuetlakayaj niman ijkin kinojliayaj:
—¿Tlinon otechchiuilij Dios?
29 Ijkuak oajsikej Canaán,
okitlajtlajtouilijkej Jacob imintataj,
nochi on tlen impan onochiu.
Ijkin okilijkej:
30 —On tlakatl yejuan tekiuaj ipan on país otechnots ikan tlauejli,
niman otechijlij ika san otiichtakatlajtlachatoj ipan ipaís.
31 Pero otikijlijkej ika tikuajkualtin tlakamej niman xotiichtakatlajtlachatoj.
32 Otikijlijkej ika tikatkaj majtlaktli uan ome tiknijtin de sa no yejua tajtli,
niman se xok nemi touan.
No ijki,
otikijlijkej ika on piten onokau mouan nikan Canaán.
33 Kemaj yejua otechijli ika noneki kitas tla melauak tikuajkualtin.
Okijtoj ika noneki se de tejuamej ma nokaua ompa,
niman tejuamej ma tiuajlakan ma tikuajkikan achijtsin trigo para tofamilias yejuan mayanaj.
34 Pero okijtoj ika noneki tikuikiliskej tokniu piten.
Ijkon okijtoj para melauak kimatis tla tikuajkualtin tlakamej noso san otiichtakatlajtlachatoj.
Niman okijtoj tla kitas ika tikuajualtin tlakamej,
kimakauas tokniu niman uelis titlakouaskej ipan ipaís ijkuak tiknekiskej.
35 Niman ijkuak ikniuan José okintsonokikej imincostal,
okitakej ika ipan cada se itempan imincostal onkatka on tomin yejuan okiktikaj.
Kemaj ijkuak yejuamej niman imintataj okitakej iminbolsas ika on tomin,
sanoyej onomojtijkej.
36 Kemaj Jacob okinmijlij:
—¿Nenkinekij nenechkuiliskej nochimej nokoneuan?
José xok nemi touan,
nion Simeón.
Niman aman nennechkuiliskej Benjamín.
Xitlaj kisa kuajli para nejua.
37 Kemaj Rubén okijlij itataj:
—Xkauili Benjamín ma uiya.
Nejua nicuidaros niman nimitskuepilis.
Tla xnimitskuepilia,
uelis tikinmiktis on omemej notelpochuan.
38 Pero Jacob okijlij:
—Nokoneu xyas nemouan.
Ikniu yomik niman aman sa yejua nokaua.
Tla kinamikis itlaj xkuajli ipan ojtli,
nennechchiuiliskej ma niajmankamiki.