Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ sa̱a̱ ko̱o̱ toto̱ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ sutu̱
28
’Ka̱na̱ Aarón,
ña̱ni̱ u̱nꞌ,
na ki̱xi̱n ra̱ xiinꞌ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ ra̱,
te̱ naniꞌ Nadab,
xiinꞌ Abiú,
xiinꞌ Eleazar,
xiinꞌ Itamar.
Te̱ sa̱siinꞌ u̱nꞌ sa̱kuuꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel,
te̱ ku̱ndu̱u̱ ra̱ sutu̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ nuu̱ꞌ i̱.
2 Ka̱sa̱ꞌa̱ siinꞌ u̱nꞌ toto̱ su̱ꞌu̱n ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ Aarón,
ña̱ni̱ u̱nꞌ.
Te̱ toto̱ ja̱a̱nꞌ nduuꞌ ña̱ niaꞌa̱ ña̱ te̱ kaꞌnuꞌ nduuꞌ ra̱,
te̱ ki̱ꞌi̱n kaꞌnuꞌ tu̱ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ xaꞌa̱ꞌ a̱ ña̱ nda̱tu̱nꞌ toto̱ niꞌnuꞌ ra̱.
3 Kaꞌa̱n u̱nꞌ xiinꞌ sa̱kuuꞌ te̱ naku toto̱,
te̱ ni̱ ta̱xi̱ yuꞌu̱ ña̱ ndityi xiinꞌ ña̱ tyu̱u̱n va̱ ra̱ xiinꞌ tyu̱u̱n ja̱a̱nꞌ,
te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ ra̱ toto̱ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ Aarón.
Te̱ xiinꞌ toto̱ ja̱a̱nꞌ na̱ku̱ni̱ ne̱ yivi̱ꞌ ña̱ te̱ ja̱a̱nꞌ nduuꞌ sutu̱,
te̱ ni̱ na̱ka̱xi̱n yuꞌu̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ nuu̱ꞌ i̱.
4 Te̱ toto̱ ña̱ kuní a̱ ka̱sa̱ꞌa̱ ra̱ ndii,
ña̱ yo̱ꞌo̱ꞌ nduuꞌ a̱:
i̱i̱n toto̱ kukunꞌ ña̱ ku̱na̱nduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ i̱i̱n soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ ra̱,
xiinꞌ i̱i̱n toto̱ nani̱ꞌ ndi̱ꞌeꞌ ku̱i̱ꞌnu̱ ra̱,
xiinꞌ i̱i̱n toto̱ ndiká ña̱ nakú nda̱ꞌaꞌ ña̱ nani̱ꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n xini̱ꞌ siee ña̱ ku̱nduꞌu̱ꞌ xíniꞌ ra̱,
xiinꞌ i̱i̱n toto̱ ña̱ ko̱tii̱n to̱koꞌ ra̱.
Te̱ sa̱kuuꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ ka̱sa̱ꞌa̱ ra̱ ku̱i̱ꞌnu̱ ña̱ni̱ u̱nꞌ,
Aarón,
xiinꞌ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ ra̱,
te̱ ku̱ndu̱u̱ ra̱ sutu̱,
te̱ ka̱ka̱ nu̱u̱ nuu̱ꞌ i̱.
5 Te̱ toto̱ ja̱a̱nꞌ ka̱sa̱ꞌa̱ ra̱ xiinꞌ yuꞌva̱ oro ndi̱ꞌeꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndu̱kunꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa níiꞌ,
te̱ sa̱kanꞌ tu̱ xiinꞌ yuꞌva̱ lino va̱ꞌa̱ va̱.
Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ siee ña̱ niꞌnuꞌ sutu̱ xiinꞌ toto̱ níiꞌ ña̱ tiín to̱koꞌ ra̱
6 ’Te̱ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ sutu̱ kaꞌnuꞌ ndii,
nda̱tu̱nꞌ xa̱va̱ꞌa̱ kuní a̱ naku̱ a̱ sa̱a̱ ra̱ xiinꞌ yuꞌva̱ oro,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndu̱kunꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa níiꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ lino va̱ꞌa̱ va̱ ña̱ ni̱ sa̱kuiyoꞌ nda̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
7 Te̱ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
ko̱o̱ uvi̱ taꞌan toto̱ níiꞌ uvi̱ sa̱aꞌ taꞌviꞌ nuu̱ꞌ a̱ ña̱ ka̱nuꞌ soko̱ sutu̱,
te̱ ku̱vi̱ ko̱tii̱n a̱.
8 Te̱ toto̱ ña̱ ko̱tii̱n to̱koꞌ ra̱ ndii,
i̱i̱n nda̱a̱ꞌ ku̱ndu̱u̱ a̱ xiinꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ ra̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ i̱i̱n katyi tu̱ naku̱ a̱,
te̱ xiinꞌ i̱i̱n nda̱a̱ꞌ nuu̱ꞌ tu̱ yuꞌva̱ na̱ku̱ ra̱ a̱,
yuꞌva̱ ña̱ oro,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndi̱ꞌeꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndu̱kunꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa níiꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ lino va̱ꞌa̱ va̱ ña̱ ni̱ sa̱kuiyoꞌ nda̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
9 ’Te̱ ki̱ꞌi̱n u̱nꞌ uvi̱ taꞌan yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ ónice,
te̱ ke̱ꞌi̱ u̱nꞌ xata̱ꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kivi̱ꞌ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ te̱ velo Israel.
10 Te̱ ke̱ꞌi̱ u̱nꞌ kivi̱ꞌ i̱ꞌi̱n ra̱ xata̱ꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ xa̱ꞌaꞌ a̱ xiinꞌ kivi̱ꞌ te̱ ni̱ tuvi̱ nu̱uꞌ,
te̱ kuꞌu̱n ndi̱koꞌ a̱ nde̱e̱ xiinꞌ kivi̱ꞌ te̱ la̱tunꞌ,
te̱ iñu̱ taꞌan iñu̱ taꞌan a̱ ku̱ndi̱e̱e̱ xata̱ꞌ i̱ꞌi̱n yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
11 Te̱ sa̱kuuꞌ kivi̱ꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
i̱i̱n te̱ tyu̱u̱n va̱ xatyuunꞌ xiinꞌ oro ka̱sa̱ꞌa̱ xata̱ꞌ uvi̱ sa̱aꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ nde̱e̱ naa xaaꞌ te̱ xaꞌa sello.
Te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ ra̱ uvi̱ sa̱aꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ nuu̱ꞌ oro,
te̱ ku̱ndi̱e̱e̱ a̱ soko̱ sutu̱.
12 Tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ uvi̱ sa̱aꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ xata̱ꞌ toto̱ níiꞌ ña̱ ka̱nuꞌ soko̱ sutu̱,
ña̱ ndondia nuu̱ꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ku̱ndu̱u̱ a̱ ña̱ sanakaꞌanꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel ña̱ Aarón ja̱a̱nꞌ nduuꞌ te̱ niꞌiꞌ i̱tyiꞌ nuu̱ꞌ ni̱a̱.
Ko̱ꞌni̱ꞌi̱ Aarón yuu̱ꞌ miiꞌ yoso̱ꞌ kivi̱ꞌ sa̱kuuꞌ te̱ uxi̱ uvi̱ siꞌe̱ Israel ja̱a̱nꞌ,
te̱ na̱ka̱ꞌanꞌ ra̱ xaꞌa̱ꞌ te̱ ja̱a̱nꞌ i̱ꞌi̱n i̱tyiꞌ kii̱ꞌ kuꞌu̱n ra̱ ti̱xi̱n yu̱kunꞌ nuu̱ꞌ yuꞌu̱ꞌ,
Yahvé.
13 Te̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro ka̱sa̱ꞌa̱ u̱nꞌ ndiaꞌviꞌ ka̱a̱ yaxinꞌ miiꞌ ku̱ndo̱ndi̱a̱ yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ ja̱a̱nꞌ soko̱ sutu̱.
14 Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ tu̱ u̱nꞌ uvi̱ taꞌan yuꞌva̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro va̱ꞌa̱ va̱ ña̱ iinꞌ nde̱e̱ naa laso xíniꞌ ne̱ yivi̱ꞌ,
te̱ sa̱tiín u̱nꞌ u̱n xíki̱ꞌ ka̱a̱ yaxinꞌ miiꞌ ndondia yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ ja̱a̱nꞌ.
Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ sa̱a̱ ku̱a̱ꞌa̱ toto̱ siee ña̱ ku̱na̱nduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ miiꞌ ku̱ndo̱ndi̱a̱ uxi̱ uvi̱ taꞌan yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ
15 ’Te̱ toto̱ kukunꞌ ña̱ ku̱nda̱nduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ña̱ niꞌnuꞌ ra̱ kii̱ꞌ kuni ku̱nda̱ni̱ ra̱ ndee ña̱ kuní Ndiosí sa̱a̱ ra̱ ndii,
i̱i̱n te̱ tyu̱u̱n va̱ kuní a̱ ka̱sa̱ꞌa̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ.
Te̱ i̱i̱n katyi kuní a̱ ku̱a̱ꞌa̱ a̱ xiinꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ niꞌnuꞌ sutu̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ ra̱ xiinꞌ yuꞌva̱ lino va̱ꞌa̱ va̱,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndi̱ꞌeꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndu̱kunꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa,
xiinꞌ yuꞌva̱ lino ña̱ ni̱ sa̱kuiyoꞌ nda̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
16 Toto̱ kukunꞌ ña̱ ku̱nda̱nduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
ndi̱e̱eꞌ ko̱o̱ a̱,
te̱ ko̱o̱ titutunꞌ tu̱ a̱,
te̱ ña̱ ndiká a̱ ndii,
i̱i̱n kuarta kanuꞌ i̱i̱n nuu̱ꞌ nda̱ꞌaꞌ ta̱taꞌviꞌ a̱.
17 Te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ ku̱miꞌ taꞌan yuku̱n yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ xata̱ꞌ toto̱ kukunꞌ ja̱a̱nꞌ.
Yuku̱n nu̱uꞌ ndii,
i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ sárdica tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ topacio tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ carbunclo tyi̱ndikún u̱nꞌ.
18 Te̱ yuku̱n ña̱ uvi̱ ndii,
i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ esmeralda,
tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ zafiro tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ diamante tyi̱ndikún u̱nꞌ.
19 Te̱ yuku̱n ña̱ uni̱ ndii,
i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ jacinto tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ ágata tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ amatista tyi̱ndikún u̱nꞌ.
20 Te̱ yuku̱n ña̱ ku̱miꞌ ndii,
i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ berilo tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ ónice tyi̱ndikún u̱nꞌ,
xiinꞌ i̱i̱n yuu̱ꞌ ña̱ naniꞌ jaspe tyi̱ndikún u̱nꞌ.
Te̱ sa̱kuuꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kuní a̱ ku̱ndo̱ndi̱a̱ nuu̱ꞌ oro.
21 Te̱ ña̱ sa̱kuuꞌ yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
uxi̱ uvi̱ taꞌan kuní a̱ ku̱u̱ a̱,
sa̱kanꞌ ña̱ uxi̱ uvi̱ taꞌan kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ Israel,
te̱ xata̱ꞌ i̱ꞌi̱n yuu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kuní a̱ na̱ko̱so̱ꞌ kivi̱ꞌ i̱ꞌi̱n te̱ uxi̱ uvi̱ ja̱a̱nꞌ.
22 ’Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ tu̱ u̱nꞌ yuꞌva̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro va̱ꞌa̱ va̱ ña̱ kuꞌu̱n yu̱ꞌuꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ u̱nꞌ u̱n nde̱e̱ naa iinꞌ laso i̱xiꞌ xíniꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
23 Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ tu̱ u̱nꞌ uvi̱ taꞌan ka̱a̱ tivi̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro,
te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ uvi̱ taꞌan a̱ xiki̱ꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ.
24 Sa̱tiín u̱nꞌ uvi̱ sa̱aꞌ yuꞌva̱ ña̱ ka̱sa̱ꞌa̱ u̱nꞌ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ yuꞌva̱ oro ja̱a̱nꞌ,
ka̱a̱ tivi̱ ña̱ ndondia yu̱ꞌuꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ.
25 Te̱ uvi̱ sa̱aꞌ nuu̱ꞌ yuꞌva̱ ña̱ oro ja̱a̱nꞌ ndii,
sa̱tiín u̱nꞌ u̱n uvi̱ sa̱aꞌ taꞌviꞌ xiki̱ꞌ ka̱a̱ yaxinꞌ miiꞌ ndondia yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ,
te̱ ña̱ ja̱a̱nꞌ ko̱tii̱n toto̱ níiꞌ ña̱ kanuꞌ soko̱ sutu̱ nuu̱ꞌ ra̱ ña̱ kuaꞌa̱n nuu̱ꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ niꞌnuꞌ sutu̱ ja̱a̱nꞌ.
26 Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ tu̱ u̱nꞌ uvi̱ taꞌan ka̱a̱ tivi̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro,
te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ u̱n uvi̱ sa̱aꞌ taꞌviꞌ yu̱ꞌuꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ ja̱a̱nꞌ.
Te̱ yu̱ꞌuꞌ a̱ ninu̱ miiꞌ nduuꞌ iinꞌ a̱ xiinꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ niꞌnuꞌ sutu̱ tyi̱nduꞌu̱ꞌ u̱nꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ.
27 Ka̱sa̱ꞌa̱ ka̱ u̱nꞌ i̱nga̱ uvi̱ taꞌan ka̱a̱ tivi̱ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro,
te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ u̱n ti̱xi̱n toto̱ níiꞌ ña̱ kiꞌiꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ,
ña̱ niꞌnuꞌ sutu̱ kaꞌnuꞌ.
Te̱ ka̱a̱ tivi̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
kuní a̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ u̱nꞌ u̱n nuu̱ꞌ to̱koꞌ sutu̱ xi̱i̱nꞌ a̱ ni̱nu̱ miiꞌ xkaꞌndíá toto̱ níiꞌ ña̱ kiꞌiꞌ to̱koꞌ ra̱ miiꞌ ni̱ naku̱ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
28 Sa̱kanꞌ te̱ ndu̱i̱i̱n ka̱a̱ tivi̱ ña̱ ndondia yu̱ꞌuꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ꞌ xiinꞌ ka̱a̱ tivi̱ ña̱ ndondia toto̱ níiꞌ ña̱ ndondia nuu̱ꞌ soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ niꞌnuꞌ ra̱.
Te̱ ka̱a̱ ja̱a̱nꞌ ko̱tii̱n xiinꞌ i̱i̱n yuꞌva̱ ndi̱ꞌeꞌ,
sa̱kanꞌ te̱ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
xata̱ꞌ toto̱ níiꞌ ña̱ tiín to̱koꞌ ra̱ ndoo̱ a̱,
sa̱kanꞌ te̱ ndu̱i̱i̱n uvi̱ sa̱aꞌ a̱.
29 ’Sa̱kanꞌ te̱ kii̱ꞌ ndiꞌvi̱ Aarón ti̱xi̱n yu̱kunꞌ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Ndiosí ndii,
ku̱ndi̱a̱nduꞌu̱ꞌ toto̱ kukunꞌ ja̱a̱nꞌ ti̱a̱ꞌni̱ ra̱ miiꞌ yoso̱ꞌ kivi̱ꞌ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ Israel,
te̱ kaꞌnu̱ ra̱ ku̱a̱tyi̱,
sa̱kanꞌ te̱ na̱ka̱ꞌanꞌ ra̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Yahvé,
nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ.
30 Te̱ ta̱a̱nꞌ u̱nꞌ yuu̱ꞌ nda̱tu̱nꞌ ña̱ naniꞌ urim xiinꞌ ña̱ naniꞌ tumim,
ña̱ tiinꞌ sutu̱ te̱ kundani̱ ra̱ ndee ña̱ kuní yuꞌu̱,
Yahvé,
sa̱a̱ ra̱ nuu̱ꞌ toto̱ kukunꞌ ña̱ ndianduꞌu̱ꞌ ti̱a̱ꞌni̱ sutu̱ꞌ.
Sa̱kanꞌ te̱ i̱ꞌi̱n i̱tyiꞌ kii̱ꞌ kuꞌu̱n Aarón nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Yahvé ndii,
ku̱ndi̱a̱nduꞌu̱ꞌ toto̱ kukunꞌ ja̱a̱nꞌ ti̱a̱ꞌni̱ ra̱,
sa̱kanꞌ te̱ nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ ko̱ni̱ꞌi̱ Aarón yuu̱ꞌ ña̱ tiinꞌ ra̱ te̱ kundani̱ ra̱ ndee ña̱ kuní i̱ sa̱a̱ ra̱ xaꞌa̱ꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel.
Yoꞌoꞌ kaꞌán a̱ xaꞌa̱ꞌ i̱nga̱ nuu̱ꞌ toto̱ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ sutu̱ kaꞌnuꞌ
31 ’Te̱ toto̱ nani̱ꞌ ña̱ naá ti̱xi̱n soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ña̱ ku̱i̱ꞌnu̱ sutu̱ ndii,
xiinꞌ yuꞌva̱ ndi̱ꞌeꞌ ka̱sa̱ꞌa̱ u̱nꞌ ka̱niiꞌ a̱.
32 Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ u̱nꞌ yavi̱ suku̱nꞌ a̱ miiꞌ sa̱ndiꞌví sutu̱ ja̱a̱nꞌ xíniꞌ ra̱,
te̱ yu̱ꞌuꞌ yavi̱ suku̱nꞌ a̱ ja̱a̱nꞌ ndii,
kuní a̱ na̱kaꞌnu̱ u̱nꞌ te̱ na̱ku̱ kutu̱ꞌ u̱nꞌ u̱n,
sa̱kanꞌ te̱ ku̱ä̱tyi̱ a̱.
33 Te̱ yu̱ꞌuꞌ toto̱ nani̱ꞌ ja̱a̱nꞌ ndii,
nda̱sa̱nda̱tu̱nꞌ u̱nꞌ u̱n xiinꞌ nu̱ꞌni̱ yuꞌva̱ ndu̱kunꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa níiꞌ,
xiinꞌ yuꞌva̱ kuaꞌa ñuꞌu̱,
te̱ tyi̱ndo̱ndi̱a̱ tu̱ u̱nꞌ siki̱ ka̱a̱ ña̱ ni̱ ku̱a̱ꞌa̱ xiinꞌ oro yu̱ꞌuꞌ toto̱ nani̱ꞌ ja̱a̱nꞌ.
34 Sa̱kanꞌ na kuiiꞌ i̱i̱n siki̱ ka̱a̱,
ña̱ ni̱ ku̱a̱ꞌa̱ xiinꞌ oro ja̱a̱nꞌ,
ku̱i̱ta̱xkoꞌ yu̱ꞌuꞌ toto̱ ja̱a̱nꞌ,
i̱kanꞌ te̱ ku̱ta̱xkoꞌ i̱i̱n nu̱ꞌni̱ yuꞌva̱ ja̱a̱nꞌ,
i̱kanꞌ te̱ tu̱ku̱ ni̱ ku̱ta̱xkoꞌ i̱i̱n siki̱ ka̱a̱ ja̱a̱nꞌ,
i̱kanꞌ te̱ tu̱ku̱ ni̱ ku̱ta̱xkoꞌ i̱nga̱ nu̱ꞌni̱ yuꞌva̱ ja̱a̱nꞌ,
i̱i̱n sa̱kanꞌ sa̱a̱ ndo̱ꞌ xiinꞌ ka̱niiꞌ yu̱ꞌuꞌ toto̱ nani̱ꞌ ndi̱ꞌeꞌ ja̱a̱nꞌ.
35 Te̱ kuní a̱ ku̱i̱ꞌnu̱ Aarón toto̱ nani̱ꞌ ña̱ naá ti̱xi̱n soo̱ꞌ ti̱koo̱ꞌ ja̱a̱nꞌ kii̱ꞌ kuꞌu̱n sa̱a̱ ra̱ tyu̱u̱n nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Yahvé,
sa̱kanꞌ te̱ kii̱ꞌ ndiꞌvi̱ ra̱ ti̱xi̱n yu̱kunꞌ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Yahvé,
uun kii̱ꞌ ke̱ta̱ ra̱ ndii,
tiakú kaxanꞌ siki̱ ka̱a̱ ja̱a̱nꞌ,
te̱ kü̱vi̱ ra̱.
36 ’Te̱ ka̱sa̱ꞌa̱ tu̱ u̱nꞌ i̱i̱n ka̱a̱ yaxinꞌ xiinꞌ mi̱iꞌ ndiꞌiꞌ oro,
te̱ ke̱ꞌi̱ u̱nꞌ xata̱ꞌ a̱ nde̱e̱ naa keꞌi te̱ yivi̱ꞌ xata̱ꞌ sello ña̱ kaꞌán ndii:
“Ndi̱ti̱a̱ Yahvé”,
katyi a̱.
37 Te̱ sa̱tiín u̱nꞌ u̱n xiinꞌ yuꞌva̱ ndi̱ꞌeꞌ,
te̱ kutu̱ꞌ ku̱nduꞌu̱ꞌ a̱ tiꞌe̱ꞌ xíniꞌ ña̱ yoso̱ꞌ sutu̱.
38 Sa̱kanꞌ te̱ tiꞌe̱ꞌ Aarón ku̱na̱nduꞌu̱ꞌ a̱,
te̱ ku̱i̱so̱ ra̱ sa̱kuuꞌ ku̱a̱tyi̱ ña̱ xaaꞌ sa̱kuuꞌ ne̱ vi̱ꞌe̱ Israel nuu̱ꞌ ña̱ su̱ꞌu̱n,
ña̱ nduuꞌ ndi̱ti̱a̱ yuꞌu̱,
Ndiosí,
xiinꞌ kii̱ꞌ nasoko̱ꞌ ni̱a̱ ña̱ꞌa̱ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Ndiosí.
Te̱ sa̱kuuꞌ i̱tyiꞌ kuní a̱ ku̱nduꞌu̱ꞌ ña̱ ja̱a̱nꞌ tiꞌe̱ꞌ Aarón te̱ kuꞌu̱n ra̱ nuu̱ꞌ yuꞌu̱,
Yahvé,
sa̱kanꞌ te̱ na̱ti̱i̱n i̱ tu̱mani̱ꞌ ña̱ nasoko̱ꞌ ne̱ nduuꞌ kuenta i̱,
nuu̱ꞌ i̱.
39 Na̱ku̱ tu̱ u̱nꞌ i̱i̱n toto̱ ndiká,
te̱ nani̱ꞌ ko̱o̱ a̱ saa̱ u̱nꞌ xiinꞌ yuꞌva̱ lino va̱ꞌa̱ va̱.
Te̱ xiinꞌ yuꞌva̱ lino ja̱a̱nꞌ tu̱ na̱ku̱ u̱nꞌ i̱i̱n xíniꞌ siee ku̱nduꞌu̱ꞌ xíniꞌ sutu̱,
te̱ xiinꞌ yuꞌva̱ ja̱a̱nꞌ tu̱ na̱ku̱ nda̱tu̱nꞌ va̱ u̱nꞌ i̱i̱n toto̱ níiꞌ ña̱ ko̱tii̱n to̱koꞌ sutu̱ ja̱a̱nꞌ.
40 ’Te̱ sa̱kanꞌ tu̱ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ Aarón ndii,
na̱ku̱ u̱nꞌ kiꞌinꞌ toto̱ nani̱ꞌ ndiká,
xiinꞌ kiꞌinꞌ toto̱ níiꞌ ña̱ ko̱tii̱n to̱koꞌ ra̱,
xiinꞌ kiꞌinꞌ xíniꞌ siee ña̱ ko̱so̱ꞌ ra̱,
sa̱kanꞌ te̱ nda̱tu̱nꞌ ko̱o̱ ra̱,
te̱ ki̱ꞌi̱n kaꞌnuꞌ ña̱ꞌaꞌ ne̱ yivi̱ꞌ.
41 Toto̱ ja̱a̱nꞌ sa̱na̱kuiꞌnú u̱nꞌ Aarón,
ña̱ni̱ u̱nꞌ,
xiinꞌ sa̱kuuꞌ tiaa̱ siꞌe̱ ra̱.
Ndi̱ꞌi̱ ja̱a̱nꞌ te̱ sa̱kaaꞌ u̱nꞌ xa̱ꞌa̱n oliva xíniꞌ ra̱ te̱ ta̱xi̱ u̱nꞌ ndi̱e̱e̱ꞌ ra̱,
te̱ sa̱na̱duuꞌ tu̱ ña̱ꞌaꞌ u̱nꞌ sutu̱ ndi̱ti̱a̱ yuꞌu̱.
42 Na̱ku̱ tu̱ u̱nꞌ ndiaꞌviꞌ xa̱tu̱ kualiꞌ xiinꞌ yuꞌva̱ lino ku̱i̱ꞌnu̱ ra̱ ko̱tii̱n a̱ nde̱e̱ to̱koꞌ ra̱,
te̱ kuꞌu̱n ndi̱koꞌ a̱ nde̱e̱ kondo̱ ra̱.
43 Te̱ Aarón xiinꞌ tiaa̱ siꞌe̱ ra̱,
kii̱ꞌ ko̱ꞌni̱ ra̱ yu̱kunꞌ toto̱ miiꞌ ndu̱i̱i̱n ra̱ xiinꞌ yuꞌu̱,
Ndiosí ndii,
kuní a̱ ku̱i̱ꞌnu̱ ra̱ toto̱ ja̱a̱nꞌ uun kii̱ꞌ ku̱ya̱ti̱n ra̱ nuu̱ꞌ altar te̱ sa̱a̱ ra̱ tyu̱u̱n sutu̱ nuu̱ꞌ i̱ miiꞌ su̱ꞌu̱n xa̱va̱ꞌa̱.
Sa̱kanꞌ te̱ sä̱a̱ ra̱ ku̱a̱tyi̱ nuu̱ꞌ i̱ te̱ ku̱vi̱ ra̱.
Nde̱iꞌ yoꞌoꞌ ndii,
ña̱ ndoo̱ nuu̱ꞌ Aarón ja̱a̱nꞌ xiinꞌ ne̱ si̱a̱niꞌ xikaꞌ ra̱ nde̱e̱ ndiꞌiꞌ ni̱ kivi̱ꞌ nduuꞌ a̱ ―ni̱ katyi̱ Ndiosí xiinꞌ Moisés.