Yaikʼoope Ho Laapanukki ghghoradhi
31
Ponkorre Laapay:
“Yaikʼoope kulay shorokunkko paappo haaninakki miinta sixi,
shorokunkussa iʼilla holsadhi kaasay kulay ho appa haanina.”
Kippayeppa isi qalladhanakki Yaikʼoope apaqhi.
2 Laapa qhamosi qharro kula qhamu ye uso cʼikadhisa Yaikʼoope iʼupadhi.
3 Xinkissana Haallikko Yaikʼoopena inna payi:
“Karo piyye appaadhdhe haahupa dhalitto haahu kula hol.
Anokka ho qale an kodhdhiniye.”
4 Hussa maallay Yaikʼoopekka xiskessi huusu lakki Rahelepa Liyasi xaytossi qeemmepa tale koshi kulaki ooqasipa
5 hasakka na payu:
“Paappo haahundhi qhamo qharro kula qhamu yeye cʼikadhisa an upadhi,
ikkodhdhitakka payini Waakossi Appa haayyuna yeyela kanta reehammukka.
6 Humna an sheeghi kaasattay qhama paappo haahundhi kʼarkʼaarisa hune Karay aʼaranku.
7 Paappo haahundhi kapay reero haayyuusi hudhdhatakki yela oohipa isiye tataka,
ikkodhitakka payni qhamu ye kottaninu Waako yenu payukka.
8 Usokka:
‹Parlawhe ho reero kodhdhina.›
Kiyyela payina irppankussa kaasay parlawhe pattakki dhale;
holuppa ‹Tooxawhe ho reero kodhdhina.›
Kiyyela payina irppankkossi kaasay tooxawhe pattakki dhale.
9 Waako onke hasa lighatakki irppankko paappo haahundhina akkipa yeesi teexu.
10 “Leeqidhdhe irppankussa ghaqqadhenna ghople usundhe ghaqqateesa tooxawhepa parlawhe pana purkʼawhe qhamu kodhdhesaki an ulsinkettay qila payipa hiʼa.
11 Erkampatte Waakitokka ‹Yaikʼoope,
Yaikʼoope!›
kippaytipa ye ooqi.
Anokka:
‹Hassaki an qaghi!›
Kannapayi.
12 Isekka hasi yela payti,
‹Ghople irpankaadhisa ghaqqateesa kaasay tooxawhepa parlawhe pana purkʼawhe qhamu kodhdhesa qila paypa eemoy,
moʼo maalla payni olho Laapa hola kodhdhi kaasasi an hiʼiye.
13 Awrukkossi aghghaqqitipa zaytettay shiinappa na silatadha Waako Peetele Ano,
hantukka waadhpa piyinna lighappa karo piyyessi anna dhalati kula holay.”
Kiyyela payti.
14 Raheelepa Liyakka hasi payeppa Yaikʼoopenu holasonki:
“Emma kodhatte appa haanina olho anna taynaani iʼqagha?
15 Paappo haani ineesi koro piyye pilenu okayisa iʼine dhihi qandhi?
Holuppa kulay iʼine lassadhi;
kodhdhesi aʼinena teexisikka yiʼoy.
16 Shorokunkossi paappo haanina Waako akkipa hoosi teexu kaasay haanipa ho dhelle haanina,
hussa maallay olho Waako ho qalli kaasaasi kodh.”
17 Xaysa tupettay Yaikʼoope miʼaadhepa xiske huususi kaalaadhdhe saappeemi hadhdhasipa
18 qholaadhdhe huususi kodhattesi piyye Mesopetʼomiyassa kodhatadhi kaasa illay sixadhuppa karo piyye paappo huusu Yisaakʼe na qaaki Keneaane kula ashshoy.
19 Laapa qeemme huusuna ufurkko qhitʼenukki ashshina,
Rahele killankossi ho paappo hiisina mannete qaghaasikki kerqtipa he kala ashshottay.
20 Yaikʼoopekka ashshanko huusuusi Laappa Soriyittosinu ye qallunaki bhadhdhamipa ashshoy.
21 Yaikʼoope kodhatte tuusu kaasaasi issixadhipa kolle Efratʼisenna tahxhxuppa karo ghadhdhe piyye Keleaadhe kula ashshoy.
Laapa Yaikʼoope Kaleemi Ashshi
22 Yaikʼoope qhamu bhadhdhamipa ashshosa Laapanu kuyyaqako izzax tupettakki anu qalli.
23 Laapa dhalitto huususikki ooqipa Yaikʼoope kaleema ashoy,
kuyyaqako taxxanki na kala ashshipa piyyessi ghadhdheete Keleaadhenna hxafoy.
24 Nakala Waako ulsinkettakki Laapa Sooriyittosi kula okayipa na payu:
“Yaikʼoopeema olho maghakka ho xeesakka inna na qalladhu,
hetiqtadha.”
25 Yaikʼoope piyyessi ghadhdheete Keleaadhesa itunkaana ghaqqinaki Laapa na hxafi,
Laapapa dhalittossi huusukka haama tunkanaadhdhe ghuppatadhonki.
26 Xaysa tupettay Laapa Yaikʼoopena hasinna payi:
“Manhola kodhdhipa hasa yela xikkoyi?
Miʼaadhe haayyuusi qhamo koro orxankottay appojuyi kulaki assixtipa ashshottay?
27 Emma moonukki abhbhadhamtipa ashshoy?
Moonukki ayye takti?
Ayye qaliti payni ahxay hxasopa hiripkopa timpo pana sonqhottakki anho laaghghini.
28 Opope haayyupa miʼaadhe haayyuusi ammamayyi qhari laaghgha payni moʼo mala payna?
Kodhmo akkotti ho miʼadheete.
29 Olho maghaasi hola kodhe yeye malaalukka,
naqharray qandheray kallapo Waako paappo haahuna:
‹Yaikʼoopema olho magha taakki ho xeesakka innana qalladhu,
he tiqitadha› Kiyyela payi.
30 Ato manne paappo haahu kula hole qhooti hola oodhe maallakka ashshiti;
naqharray kilankidhdhe manne haayyuna qaghaasi moonukka kereqti?”
31 Yaikʼoopekka hasi payipa Laapanu holasu:
“Ihaadhdhe haahuusikka kittettay yela dhawrasinti qhoota payipa ghaapo maallay.
32 Naqharray inena kittate qhawho killankidhdhe haahu akkipa bhadhuki qagha payni iffara,
apayni olho haahu kodhdhi toʼokokaki yela kaanta tayami payni thisi hantu dhalitto haanikka hassa qaghina gheeqadhpa akkadhay.”
Yaikʼoope olhunna maallay hasa payi,
Raheele qhamu killankidhdhe paappo hiisina kereqtisa qhooti ye ari maallay.
33 Laapakka karo tunkaana Yaikʼoopeppa ho Liya pana ho hultaame lakki kaleemi xulli,
naqharray olho toʼokoka ye tayu.
Tunkaana Liyannu lighnittay ho Raheele kaleemi xulli.
34 Raheele kapay kilankidhdhesiisi iʼakkitipa korichcha kaleema bhadhippa na sappeema qakkadhi,
Laapakka tunkaana hiisina kittate maaxxe kaasasi ixxattuyipa olho toʼokoka taye ye alkasu.
35 Raheelekka paappo hisina inna payti:
“Ho miinta qhoota anu shikkaare alkasu maallay pogholho haayyu oloya miiroodhi,
kulay piishiko yella okayiye.”
Hussa maallay Laapa kilankidhdhesisi xayto kaasakki ghegheqipa dhapu.
36 Xinkisana Yaikʼoope immiiroodhi:
“Emma ollho an dhappi moʼo?
Cʼuppo an kodhi moʼopa isa hasa ye hamuyay?
37 Maahxe haayyu kaasaasi axattuyiti,
emma mahxatto haahu kodhdhi moosikka anna tayti?
Iqagha payni into dhalitto haahupa haayyu minteema okaspa usundhe iʼine qhaqhitte qhaqhe.
38 Perko hudhanko lakki anho qale qaaki,
perrisa kaasanna kittate qeemmepa tale haahuusi an koshana the kʼurashiti ye qaghti,
holuppa piqqatakko toʼokokaki anuna saqhadhu.
39 Te aghitakko yiʼi kakki qagha payni anho mura dhishoy hiʼaasenu qullo qhutʼtʼami anu dhooqhipa isan qaakittay,
he kuyyaqate taakkinti awne kerqamessikka aye murrasti.
40 Kuyyaqate oqhqhayettay awnatte oshonkotakki an qootʼo hiʼi,
piʼaatekka yela pati.
41 Perkussa hudhanko lakki anho qale qaaki kaasay onke hasa lighattakki allikasi:
perko hudhdhappa salaxa qhoota ihaadhdhe haahu lakki maallakki anho kodhadhi,
perko tappi qhoota qeemme haahu maallakki anho kodhadhi,
ikkodhdhaka payni reero haayyusi hudhdhatakki ayyela oʼohti.
42 Waako paappo haayyuna Waako Aprihaameppa Waako Yisaakʼe ghaapiki yeye qale kodhdhu payni ahxay xarghe heneqite ayye ghortti,
Waako kapay rakkopa qootʼo haayyuusi hiʼipa keera kallapo ho dheehu.”
43 Laapakka Yaikʼoopena hasi na payi:
“Ihaadhepa miʼaadhekka haayyu,
qeemmepa talekka haayyu,
olissa armadha kaasay haayyu,
emma ihaadhippa miʼaadhissa usundhe dhalenna kuyyu moʼo anna kodhe alkasni?
44 Hantu lammi katape illa xulli,
katapisakka ihholapa yela kitteema misikire kodhdhita.”
45 Hussa maallay Yaikʼoope awrukkosikki akkipa ghaqqu.
46 Nakala dhalitto huusuna na payu:
“Awrughghe sooqindha.”
Usundhekka awrughghesiisi issooqeppa illeema huulonki,
awrughghesi illa thuule kapeema yiito yionki.
47 Laapakka awrughghessi aʼilla thuulina Yeghar-Sahadhutaa kinna payipa nu makaxko kodhu,
Yaikʼoopekka Keleaadheb inna payipa nu makaxko kodhu.
48 Laapakka inna payi “Awrughghi ailla thuuli kuyyu yelapa hola kitteema misikire,”
olho anna maallay Keleaadh payikka hussa maallay.
49 Laapakka:
“Lammi An illena kalla reehamnaaniye anopa hola kittate Haallikku eemi” kippayipa xaytusana Mitʼipac payuppa nu makaxko kodhu.
50 Laapakka qalliite tuususi ittiyisipa hasa payu:
“Miʼaadhe haayyusiki apirtawsatti taakkinti xiske pile na saappa sixa payni,
isi hantu yaxakka ye ine qale qaghi payni Waako qhamu holapa yela kittate qaghisa inna taymoodhu.”
51 Holuppa Laapa Yaikʼoopena inna payi:
“Awrughessi aʼilla thuulikka haadhi,
awrukossi an holapa yela kitteema shikkarashi haadhi,
52 ano qhama anu awrughghi huulamenna lighinippa hooma maghno kodhanu,
athokka qhamu atu awrughghi thuulameppa awrukku aghghaqina lighghintippa yeema maghno kodhannu,
awrughghi athuulipa awrukkusa aghghaqikka iʼine milikite kodhdha.
53 Oliisi ini kodhooni payni Waako Aprihaameppa Waako Nakkore pana Waako paappo huusundhina iʼina qhaqhitte qhaqhe.”
Hussa maallay Yaikʼoope Haallikkosi paappo huusu Yisaakʼe ghaapitakki akutadhi.
54 Yaikʼoope piyyisa ghadhdhadheetesa itteexakko itʼtʼoosi,
dhalitto huusukka qhamu yiito yiinenu ooquy,
usundhekka iyyie tupettay xaytusaasa rafonki.
55 Sinkankusana Laapa ihhaqipa opoppe hususi pa ihhadhdhe hususi mamayoppa sako tupettay karo piyye thuusu kula holi.