5
1 Suleymaana na laaminoo dow kaanankooɓe illa maayo Efrat yaade leydi Filistiyankooɓe faa hewti keerol Misira fuu. Leyɗe ɗeen fuu na njoɓanno Suleymaana lampo, iɗe ngollana ɗum haddi balɗe muuɗum fuu. 2 Nyalooma fuu kaananke Suleymaana na haajanoo bootooji conndi niisaandi 330, e bootooji conndi ngarsaandi 660. 3 Ɗum ɓeydi e na'i paynaaɗi sappo, e dureteeɗi noogay e baali hemre e siyiiji lewli feere feere, e pooli payɗi. Ɗum fuu iɓe kaajaa ley nyalaande wootere. 4 Imo dawrananno leyɗe gorgal maayo Efrat gilla Tifsa faa yottoo Gaaja. Tawi jam waɗii leyɗe piiliiɗe ɗeen fuu. 5 Wakkati laamu Suleymaana, yimɓe Yahuuda e yimɓe Israa'iila fuu na njooɗii e jam. Mono fuu na sori ley cabiihi maa ƴibbi muuɗum e jam. Noon ɗum laatorii illa leydi Dan faa yaade leydi Beerseba haddi duuɓi Suleymaana fuu. 6 Imo woodani pucci makko ceŋeteeɗi ɗiin cuuɗi 40 000. Imo jogii du waɗɗotooɓe pucci 12 000. 7 Dawrooɓe ɓeen na kawjana nguurey kaananke e nyaamdooɓe e muuɗum ley suudu laamordu, mono fuu na jogii lewru ndu jeyi gollude, mono e maɓɓe fuu na hiilnii golle muuɗum taa fay huunde ŋakka. 8 Iɓe ngaddana pucci karwuɗi e pucci keddiiɗi fu gawri e huɗo, iɓe ndesa ɗum nokku majjum. Mono fuu na hiilni ko halfina.9 Laamɗo hokki Suleymaana hakkillo e paamal manngal, hokki mo du anndal faa walaa haddi. Kujje ɗe o woodi anndal muɓɓen na ɗuuɗiri hono njaareendi maayo. 10 Hakkillo Suleymaana na ɓuri hakkillooji yimɓe lettugal e yimɓe Misira saahiiɓe fuu. 11 Imo ɓurnoo neɗɗo fuu hakkillo, fay Etan Ejraahiijo. Imo ɓuri du Himaan e Kalkol e Darda ɓiɓɓe Mahola fuu. Innde makko nanaama nder leyɗe piiliiɗe ɓe fuu. 12 O waɗi banndi 3 000. Limgal jimi makko du wo 1 005. 13 O haali haala leɗɗe, illa lekki cemmbiɗinki mbi'eteeki seddere ngonki Liban faa e haako hisop wurtotooko e kokuwol. O janngini kabaaru kujje e pooli e kujje ladooje e liƴƴi. 14 Yimɓe ƴuuri leyɗe fuu ngari faa kettindoo hakkilantaaku Suleymaana. Kaanankooɓe ley adunaaru fuu nani kabaaru hakkilantaaku makko de nelii yimɓe to makko.
No Suleymaana segilorani nyiɓugol Suudu Dewal Joomiraaɗo Mawndu
(2 Kabaaruuji 2:1-17)
15 Nde Hiram kaananke Tirus nannoo Suleymaana loomti bammum Daawda dow jooɗorgal laamu fu, neli yimɓe muuɗum to Suleymaana, sabo kanko e Daawda na njigondirno wakkati fuu. 16 Suleymaana neli Hiram wi'ee:
17 — Aɗa anndi baaba am Daawda walaano laawol nyiɓande Innde Laamɗo Joomiraaɗo muuɗum suudu saabe woldeeji hakkunde muuɗum e wayɓe fiiliiɓe ɗum, faa Joomiraaɗo watti ɓe ley njaaɓirdi koyɗe makko. 18 Joonin kaa, Joomiraaɗo Laamɗo am hokkii kam jam nokkuuje fuu. Ganyo fuu walaa, masiiba fuu walaa. 19 Ndelle, miɗo anniyii nyiɓande Joomiraaɗo, Laamɗo am Suudu Dewal Mawndu. Noon Joomiraaɗo haaldirnoo e baaba am Daawda nde wi'unoo: «Ɓiya gorko mo njoƴƴinammi dow jooɗorgal laamu maaɗa oon, kam nyiɓanta Innde am suudu.» 20 Jonle, njamiraa leɗɗe seddere coppee leydi Liban. Gollooɓe am ngollidan e gollooɓe maaɗa. Mi hokkan njobdi gollooɓe maa fodde no mbiiruɗaa. Sabo aɗa anndi, fay gooto amin waawaa soppirde leɗɗe hono Sidoninkooɓe ni.
21 Nde Hiram nannoo haalaaji Suleymaana ɗiin fu, seyii sanne, wi'i:
— Yettoore woodanii Joomiraaɗo hannden, kokkuɗo Daawda ɓiɗɗo jom hakkillo faa laamoo jamaare mawnde nde.
22 Hiram jaabii nelal Suleymaana ngaal, wi'i:
— Mi nanii ko nelɗaa ɗo am. Mi jaɓii ko mbiiɗaa. Mi waɗante ko muuyɗaa fuu. Mi neldete leɗɗe seddere e leɗɗe sipire ɗeen fuu. 23 Gollooɓe am kooƴan ɗe leydi Liban faa njottina ɗe maayo manngo. Ɓe ndekaɗe dow ndiyam maayo ngon de ɓe kuywina ɗe faa ɗe njottoo to kaajaɗaa. Toon leɗɗe ɗeen kaɓɓitetee de gollooɓe ma ngara ada ɗe. Aan du, ko kaajaami to maaɗa, wo nguurey ko mi nyaamna yimɓe suudu am laamordu.
24 Nii kaananke Hiram wallitiri Suleymaana e leɗɗe seddere e leɗɗe bi'eteeɗe sipire ɗe haaja fuu. 25 Suleymaana du hokki Hiram bootooji alkama 33 000 ko wuurnira yimɓe suudu muuɗum. O hokki du nebbam jaytun liitereeji 440 000. Noon Suleymaana hokkirta Hiram hitaande fuu. 26 Joomiraaɗo hokki Suleymaana hakkillo hono no wiirunoo ɗum noon. Hiram e Suleymaana na ndewri dewral kiɓɓungal, ɓe kaɓɓidi amaana.
27 Kaananke Suleymaana hooƴi gollooɓe ƴuuruɓe Israa'iila fuu, hokki ɗum'en golle tilsuɗe. Limgal gollooɓe ɓeen fuu wo worɓe 30 000. 28 Ley lewru fuu yimɓe 10 000 njeyi golloyde golle ɗeen faa dow baamle Liban, de ɓe ngarta, ɓe ngaɗa gure maɓɓe lebbi ɗiɗi. Adoniiram kam hawjanto golle ɗeen. 29 Suleymaana na woodi roondotooɓe 70 000 e sehooɓe kaaƴe 80 000 dow baamle toon. 30 Imo woodi ndaaranooɓe golle 3 300, kamɓe kawjanto gollooɓe ɓeen fuu. 31 Kaananke yamiri gollooɓe ɓeen mburtina kaaƴe mawɗe lobbe dow baamle, ɓe ceha ɗe faa ɗe laatoo joƴƴinirɗe Suudu Dewal Joomiraaɗo. 32 Sehooɓe Suleymaana e sehooɓe Hiram e worɓe wuro Gebal, moƴƴini leɗɗe e kaaƴe ɗeen fuu faa suudu Joomiraaɗo nduun nyiɓee.