No Yehu halkiri ɓiɓɓe Ahabi
10
1 Ahabi na woodunoo ɓiɓɓe worɓe 70 ley Samariya. Yehu winndi ɓataakiiji de neldi mawɓe e reenooɓe sukaaɓe Ahabi e ardiiɓe Yesre'el jooɗiiɓe ley Samariya*. Ley ɓataakiiji ɗiin na winndaa:— 2-3 Nde ɓataaki ki yottii on fu, ndaaron hakkunde sukaaɓe joomii on ɓeen kaanuɗo laataade kaananke de njoƴƴinon ɗum dow jooɗorgal laamu loomta bammum de ndaranoɗon suudu joomii on, sabo wo onon ngondi e ɓiɓɓe joomii on, e torkooji e pucci e kaɓitirɗe, wooɗi du, oɗon ngoni ley galluure semmbiɗinde.
4 Ɓe kuli sanne de ɓe mbi'i:
— Si kaanankooɓe ɗiɗo mbaawaay daraade yeeso Yehu, noy mbaawirɗen daraade yeeso muuɗum enen?
5 Saabe ɗuum de doomoowo laamordu e mawɗo galluure ndeen e mawɓe hokkaaɓe ɓataakiiji e reenooɓe sukaaɓe Ahabi ɓeen fuu kawriti neli Yehu wi'ee:
— Minen wo min maccuɓe maaɗa. Min ngaɗan ko njamirɗaa fuu. Min ngaɗataa fay gooto kaananke. Ngaɗaa ko kaajaɗaa fuu.
6 Yehu winndi ɓataaki ɗiɗaɓi wi'i ɓe:
— Si wo miin njokkuɗon, oɗon ɗowtanoo kam fu, itton ko'e ɓiɓɓe joomii on de jaango hono joonin, ngaddanon kam ɗe ley galluure Yesre'el.
Tawi ɓiɓɓe kaananke 70 ɓeen fuu na ngondunoo e reenooɓe muɓɓen mawɓe galluure ndeen. 7 Nde ɓataaki kiin yottinoo ɓe fu, ɓe nanngi ɓiɓɓe Ahabi 70 ɓeen fuu ɓe kirsi. Ɓe ngatti ko'e ɗeen ley kandeeje de ɓe neldi ɗe Yehu ley Yesre'el toon.
8 Nelaaɗo wari haalani Yehu wi'i:
— Ko'e ɓiɓɓe kaananke ɗeen fuu ngaddaama.
Yehu wi'i:
— Ɗe ngaɗee joore ɗiɗi dammbugal galluure toon faa weeta.
9 Nde weetunoo fu, o wurtii o darii o haaldi e jamaare fuu, o wi'i ɗum'en:
— Onon kaa on fuu wo on dartiiɓe. Wo miin tan haɓɓunoo dabare ittude yonki joomam Yoram de mbarumi ɗum, de ɓee fuu le, moy wari ɗum'en? 10 Ndelle paamon, ko Joomiraaɗo wi'unoo dow suudu Ahabi ɗuum laatataako ɓolum. Laamɗo waɗii no wiirunoo e hunnduko maccuɗo muuɗum Iliyaasa.
11 Yehu wari yimɓe suudu Ahabi heddinooɓe ley Yesre'el fuu. O wari mawɓe e yigiraaɓe e almaami'en muuɗum. Fay gooto o heddaay.
12 Ndeen o dilliri Samariya. Nde o yottinoo Bayti-Eked mo durooɓe fu, 13 o hawri e sakiraaɓe Ahajiya kaananke Yahuuda. O ƴami ɗum'en, o wi'i:
— Wo on ɓey?
Ɓe njaabii mo ɓe mbi'i:
— Wo min sakiraaɓe Ahajiya. Miɗen njaha jowtoyde ɓiɓɓe kaananke e ɓe Yesabel.
14 Ndeen Yehu wi'i:
— Nanngee ɓe fuu ɓe wuurɓe!
Ɓe nanngi ɓeen wo wuurɓe de ɓe kirsi ɗum'en ɗakkol luggere ndiyam Bayti-Eked. Iɓe ngaɗa 42 ammaa fay gooto maɓɓe hisaay.
15 O dilli ɗoon de o hawri e Yonadabu ɓii Rekab na wara faa jaɓɓoo mo. O jowti ɗum o ƴami ɗum o wi'i:
— Yalla aɗa hoolorii kam hono no koolorimaami ni naa?
Yonadabu jaabii wi'i:
— Ayyo, en fuu en ɓernde wootere.
Yehu wi'i mo:
— Ndelle hokkam junngo maaɗa.
— Njaadaa e am faa nji'aa no kiriranammi Joomiraaɗo.
Noon ɓe njaadiri ley torkooru nduun.
17 Nde o yottinoo Samariya fu, o wari yimɓe Ahabi heddinooɓe ley galluure ndeen fuu. O halki ɓe ɓe fuu fodde no Joomiraaɗo wiirunoo e hunnduko Iliyaasa.
No Yehu wariri ɗowtantooɓe Ba'al
18 Yehu hawrondini yimɓe fuu de wi'i ɗum'en:
— Ahabi kaa seeɗa tan ɗowtaninoo Ba'al, ammaa miin Yehu kaa mi ɗowtanto ɗum haddi semmbe am fuu. 19 Ndelle noddanee kam annabaaɓe Ba'al e ɗowtantooɓe ɗum e almaami'en muuɗum ɓeen fuu. Taa fay gooto nyaka sabo miɗo haajaa waɗande Ba'al sadaka mawɗo. Mo tawaaka e maɓɓe fuu wo bareteeɗo.
O wi'iri noon faa o heɓa o halka ɗowtantooɓe Ba'al fuu.
20 Yehu yamiri gooynee kawrital waɗee faa Ba'al teddinee. Gooyngol ngool waɗaa. 21 O neldi kabaaru oon ley leydi Israa'iila fuu.
Ndeen ɗowtantooɓe Ba'al fuu ngari. Fay gooto nyakaay. Ɓe naati ley suudu Ba'al faa ndu heewi pep. 22 Yehu haaldi e ndaaranoowo kaddule teddinirɗe Ba'al, wi'i ɗum:
— Mburtinanaa teddinooɓe Ba'al ɓeen fuu kaddule.
Gorko oon wurtini ɗe de hokki ɓe.
23 Ndeen Yehu e Yonadabu njottii suudu Ba'al toon. Yehu wi'i yimɓe Ba'al ɓeen:
— Ndaaree faa wooɗa, yalla ɗowtantooɗo Joomiraaɗo fuu walaa ley mooɗon, wo onon yimɓe Ba'al tan.
24 Caggal ɗuum, Yehu e Yonadabu naati ley suudu Ba'al nduun faa ngaɗana ndu kirsamaaji e sadakaaji buleteeɗi. Tawi Yehu darniinoo sordaasiiɓe 80 yaasin de wi'i ɗum'en:
— Mi wattii ɓe e juuɗe mooɗon. Joppuɗo gooto maɓɓe daɗi fuu yoɓiran yonki muuɗum.
25 Nde Yehu tilinoo waɗude sadaka muuɗum fu, wi'i sordaasiiɓe ɓeen e mawɓe muɓɓen:
— Naatee de mbaron ɓe fuu! Tinnoɗon taa fay gooto maɓɓe wurtoo!
Ɓe mbardi ɓeen fuu kaafaaje de ɓe ndaasi ɗum'en ɓe paɗɗi yaasin. Caggal ɗuum ɓe naati ley suudu yeesooru ndu Ba'al woni nduun. 26 Ɓe mburtini bimmbeere tooru Ba'al ndeen ɓe paɗɗi nde dow yiite. 27 Katin ɓe pusi bimmbeere mawnde e suudu Ba'al nduun fuu. Ɓe ngaɗi nokkuure ndeen bawlirde. Noon ɗum heddorii faa warde hannden.
No Yehu laamorii Israa'iila
28 Noon Yehu ittiri diina Ba'al oon ley Israa'iila fuu. 29 Ammaa o seedaay e hakkeeji ɗi Yerobo'am ɓii Nebat wattunoo Israa'iilankooɓe ɗiin. Iɓe keddii iɓe ɗowtanoo nga'oy kaŋŋe ɗiɗoy ndarnaakoy ley galluuje Baytila e Dan.
30 Joomiraaɗo wi'i mo:
— A waɗii ko wooɗi yeeso am, a halkirii suudu Ahabi nduun hono no podorinoomi noon. Saabe ɗuum ɓiɓɓe maaɗa njooɗoto dow jooɗorgal laamu Israa'iila faa e ɓiɓɓe taaniraaɓe maaɗa.
31 Ammaa fay e noon, o hiilnaaki jamirooje Joomiraaɗo, Laamɗo Israa'iila, e ɓernde makko fuu. O laaɓaay e hakkeeji ɗi Yerobo'am wattunoo Israa'iilankooɓe ɗiin.
32 Ley balɗe ɗeen, Joomiraaɗo fuɗɗi ɓuytude leydi Israa'iila. Hajayel kaananke Siiriya riiwi ɓe dow keerol leydi maɓɓe. 33 O teeti leyɗe gonɗe lettugal Urdun ɗe Gad e Ruben e Manasa, ɗum woni Galaad e Baasan. O teeti gilla galluure Aro'er to gooruwol Arnon faa yottii leydi Basan.
34 Kabaaru Yehu keddiiɗo e semmbe muuɗum e ko waɗi fuu na winndaa ley Dewtere Kabaaruuji Kaanankooɓe Israa'iila. 35 O maayi, o hawritowi e maamiraaɓe makko. O uwaa ley Samariya. Ndeen ɓiyiiko Yowakas loomti mo laamii.
36 Duuɓi 28 Yehu laamorii Israa'iila ley galluure Samariya.