ɄMhepo ʉMwɨmɨke ɨkʉvisila avɨtɨki
2
Ɨkɨghono ɨkya Pentekositia ye kɨfikile,
avaanhu vooni vano valyamwɨtiike ʉYesu,
valyakongʼhanile mʉ nyumba jɨmonga.
2 Ye vikalile mula,
nakalɨngi lɨkapʉlɨkɨka ɨlɨsio kuhʉma kʉkyanya hwene mhepo mbaha jigugula.
Ɨlɨsio ɨlio lɨkakwɨla mʉ nyumba jooni.
3 Pe vakafivona ifiinu hwene ndape sa mwoto sipalasiine,
sikavisila avaanhu vooni vano pwevalyale pala.
4 Avaanhu vooni vakʉpɨla ʉMhepo ʉMwɨmɨke,
nʉjʉnge akatengʉla kujova ɨnjovele ɨjɨngɨ,
ndavʉle ʉMhepo ʉMwɨmɨke vʉle akavapeliile kujova.
5 Ʉnsiki ʉghuo,
kʉ Yelusalemu kwevalyale aVayahudi vano vakamwɨmɨkagha ʉNgʉlʉve.
Avaanhu avuo valyahʉmile mʉ ɨɨsi nyinga.b
6 Ye vapʉliike ɨlɨsio ɨlio,
avaanhu vinga vakakongʼhaana pa nyumba jɨla.
Vakakenyemʉka kyongo ʉlwakʉva nʉjʉnge akava ipʉlɨka ɨnjovele jaake jʉjuo,
jijovua na vɨtɨki vala.
7 Avaanhu va lɨpʉgha lɨla vakava videgha kyongo,
vakaposaniagha vakatisagha,
“Asi,
avaanhu vooni ava vano vijova,
naVagalilaya?
8 Lɨno lwandaani sino vijova,
ʉsue tupʉlɨka nʉjʉnge mʉ njovele jaake ɨja kʉholua?
9 Apa,
pwevale avaanhu vano vahʉmile mʉ ɨɨsi ɨja Vapaliti,
nɨ ja Vamedi,
nɨ ja Vaelami na mʉ ɨɨsi ɨja Mesopotamia.
Avange vahʉmile mʉ kɨghavoc ɨkya Yudea,
ɨkya Kapadokia,
ɨkya Ponto,
ɨkya Asia,
10 nɨ kya Pamfilia,
na vaanhu ava mʉ ɨɨsi ɨja Fuligia,
na mʉ ɨɨsi ɨja Misili.
Avange vahʉmile imbale isa ɨɨsi ɨja Libia sino sili piipi nɨ lɨkaaja ɨlya Kileene,
avange vahʉmile mʉ lɨkaaja ɨlya Looma.
11 Mʉ avuo mwevale aVayahudi na vange vano vahʉmile mʉ ɨɨsi isingi,
vano vivɨngɨlɨla ʉlwɨtɨko lwitu ʉlwa Kɨyahudi,
pwevale aVakilete na Valabu.
Lola,
ʉsue tweni tʉkʉvapʉlɨka vijova injovele siitu,
vikʉmʉghinia ʉNgʉlʉve kʉ mbombo imbaha sino avombile!”
12 Avaanhu vooni vala vakava videgha na kuuva ni nganighani,
viposania viiti,
“Inongua isi kwekʉti kɨki?”
13 Neke avange mʉ veene vakatengʉla kʉkʉvabenapʉla avɨtɨki vala,
vakajova vakati,
“Avaanhu ava vaghalile.”
ɄPeteli ilʉvʉlania vwɨmɨla ʉMhepo ʉMwɨmɨke
14 Pe ʉPeteli akɨɨma palɨkɨmo na vasungʼhua avange vala kɨjigho na jʉmo,
akatengʉla kʉkʉlɨvʉʉla ɨlɨpʉgha lɨla,
akajova fiijo akati,
“Mwe Vayahudi vajango,
na jʉmue mweni mwe vano mukukala mʉ Yelusalemu,
mʉmhʉlɨkɨsie vʉnofu nɨvoleke sino sihʉmiile.
15 Ʉmue musaagha kuuti avaanhu ava vaghalile,
jeeje,
navaghalile,
ʉlwakʉva ʉnsiki ʉghʉ lwakɨlo,
kavalɨlo ka vʉtatu!
16 Lɨno,
isi se sino ʉNgʉlʉve alyajovile kukilila kwa mʼbɨli ʉYoeli kuuti,
17 ‘Mʉ fighono ifya vʉsililo,
nilikʉvapeela avaanhu vooni ʉMhepo ghwango.
Avaswambiinu na valɨviinu vilipʉlɨsyagha ɨmhola
kuhʉma kʉlyʉne,
avaana viinu avadɨɨmi nilikʉvapeela inyivonelo,
voope avagoyo viinu nilikʉvapeela injosi.
18 Mʉ fighono ifio na vavombi vango,
avakɨnhaata na vakɨjʉʉva,
nilikʉvapeela ʉMhepo ghwango,
kuuti voope vapʉlɨsyaghe ɨmhola kuhʉma kʉlyʉne.
19 Nilivomba ifidegho kʉkyanya,
ni fivalɨlo mʉ ɨɨsi muno.
Kwejiliiva ɨdanda nʉ mwoto,
nɨ lyosi linga lisukagha.
20 Ɨlɨjʉva lilihambʉka kuuva ngʼhiisi,
naghʉ mwesi ghuliiva mʉlangali hwene danda.
Isio sooni silivombeka
ye kɨkyale kufika ɨkɨghono ɨkɨvaha ɨkya Mʉtwa ʉNgʉlʉve.
21 Neke luliiva,
ʉmuunhu ghweni jʉno ɨkʉnsʉʉma
na kʉkʉmhʉvɨɨla ʉMʉtwa,
ipokua.’ ”d
22 ɄPeteli akafijovagha akatisagha,
“Ʉmue mwe vakɨnhaata Vaisilaeli,
mʉpʉlɨkɨsie amasio agha!
ɄNgʉlʉve akavahʉfisie ʉmue kuuti ivomba ɨmbombo kukilila ʉYesu ʉMʉnasaleti.
Ʉmue mʉkagwile kuuti,
mwa Yesu ʉjuo avombile ifidegho ni fivalɨlo fino fili papinga pakate palyʉmue.
23 ɄNgʉlʉve alyakagwile kuhʉma mʼbʉkʉʉlʉ sino silihʉmɨla.
Lɨno ndavʉle alyataviike,
akantavʉla ʉYesu ʉjuo iise kʉlyʉmue.
Ʉmue mʉkamʼbuda pano mʉkamʼbɨɨka mʉ mavoko gha vaanhu avaviivi,e
avuo vakankomelela pa kɨkovekano.
24 Neke ʉNgʉlʉve akamwavʉla mʉ lʉpumuko ʉlwa vʉfue,
akansyʉsia kuhʉma kʉ vafue,
ʉlwakʉva ʉvʉfue navwale ni ngʉfu isa kʉjigha sinkoleliile.
25 Ʉntwa ʉDavɨdi alyajovile isi vwɨmɨla ʉYesu kuuti,
‘Ʉne nɨkava nɨkʉmwagha ʉMʉtwa ʉNgʉlʉve
kuuti alɨ nuune ifighono fyoni.
Ʉlwakʉva ʉmwene alɨ palɨkɨmo nuune,
nakwekɨlɨ ɨkya kʉnyoghofia.
26 Pe ʉmwojo ghwango ghʉkahovoka,
kange nɨkalulutila nʉ lʉkeelo.
Ʉmʼbɨlɨ ghwango ghwope ghʉlɨ nʉ lʉhʉvɨɨlo ʉlwa vwʉmi,
27 ʉlwakʉva ʉve nʉngandeke kʉvʉfue,
nambe kʉkʉmʉleka ʉMwɨmɨke ghwako kuuti avole.
28 Ʉsonile isɨla isa vwʉmi.
Kange ghulikʉmheela ʉlʉkeelo,
pano niliiva palɨkɨmo nuuve.’f ”
29 ɄPeteli akavavʉʉla kange akati,
“Vanyalʉkolo vango,
nilonda nɨvavʉʉle kɨsila kʉfisa kuuti,
ʉnkʉʉlʉ ghwitu ʉDavɨdi alyafwile,
akasyɨlua,
najɨ mbiipa jaake pwejɨlɨ palyʉsue apa nambe lɨno.
30 ɄDavɨdi alyakagwile kuuti,
ʉNgʉlʉve alyajɨghile kʉkʉmwɨmɨka jʉmonga kuhʉma mʉ kɨsina kyake kuuva ntwa,
pa vʉtwa vwake.g
Kange alyale mʼbɨli,
31 alyasivwene sino silihʉmɨla,
fye nambe akajova isa kʉsyʉka ʉKɨlɨsite kuuti,
ʉNgʉlʉve naangamʉleke kʉvʉfue,
nambe ʉmʼbɨlɨ ghwake naghʉlyavolile.
32 ɄNgʉlʉve akansyʉsisie ʉYesu ʉjuo,
na jʉsue tweni tʉlɨ volesi va mhola ɨjɨ.
33 ɄNgʉlʉve akantosia ʉYesu kuuti ateme palɨkɨmo nʉ mwene,h
akampeela ʉMhepo ʉMwɨmɨke.
Pe ʉYesu atʉletiile ʉsue ʉMhepo ʉMwɨmɨke,
jʉno ʉNgʉlʉve alyalaghile kʉkʉtʉpeela.
ɄMhepo ʉjuo ghwe jʉno avombile isi sino mʉkʉsivona lɨno na kʉkʉsipʉlɨka.
34 ɄDavɨdi jʉjuo naalyatoghile kʉkyanya,
looli alyajovile kuuti,
‘ɄMʉtwa ʉNgʉlʉve akamʼbʉʉla ʉMʉtwa ghwango,
“Ʉʉve nʉ vʉtavʉlɨlua palɨkɨmo nuune,
35 kuhanga nɨkʉtange ʉvaleme avalʉgʉ vaako,
ʉvateme.” ’ ”ij
36 ɄPeteli akava ifijova iiti,
“Lɨno,
aVaisilaeli vooni vakagʉlaghe vʉnofu kuuti,
ʉYesu ʉjuo jʉno ʉmue mʉkankomeliile pa kɨkovekano,
ʉNgʉlʉve amʼbɨkile kuuva ghwe Mʉtwa,
kange ghwe Kɨlɨsite.”k
37 Avaanhu vala ye vapʉliike amasio aghuo,
ghakavakola mʉ moojo ghaave.
Vakamposia ʉPeteli na vasungʼhua avange vakati,
“Vanyalʉkolo viitu,
lɨno tʉvombe kɨki?”
38 ɄPeteli akavamʉla akati,
“Nʉjʉnge alataghe inyɨvi saake,
na kukwofughua mʉ lɨtavua ɨlya Yesu Kɨlɨsite,
neke apyanɨlue inyɨvi saake,
pe mukwʉpɨla ʉMhepo ʉMwɨmɨke.
39 Ʉlwakʉva ʉNgʉlʉve alyalaghile kʉkʉvapeela ʉMhepo ʉMwɨmɨke.
Alyalaghile kʉkʉvapeela ʉmue na vaana viinu na vaanhu vooni vano valɨ kʉ vʉtali,
kwekʉti ʉmuunhu ghweni jʉno ʉNgʉlʉve ʉMʉtwa ghwitu ɨkʉnkemeela.”
40 ɄPeteli akava ifikʉvavʉʉla avaanhu vala amasio aghange minga agha kʉvapavɨla akatisagha,
“Mʉnsʉʉme ʉNgʉlʉve avapoke,
kuuti mʉleke kutipulua palɨkɨmo na vaanhu ava kɨsina ɨkɨ ɨkɨhosi.”
41 Ɨkɨghono ɨkio avaanhu vano valyʉpiile ɨmhola ɨjio,
vakofughua.
Avaanhu imbilima itatu ndɨɨkɨ vakongelela mʉ kɨpʉgha ɨkya vɨtɨki.
42 Avɨtɨki vooni vakakongʼhanagha palɨkɨmo,
vakavɨngɨlɨlagha imbʉlanɨsio isa vasungʼhua,
kange vakahangagha ʉnkatel na kukufuunya.
Ʉvʉhangɨlanɨsi vwa vɨtɨki
43 Avaanhu vooni vakava vikʉmwoghopa ʉNgʉlʉve,
ʉlwakʉva avasungʼhua vakavombagha ifidegho ni fivalɨlo finga.
44 Avaanhu vooni vano valyamwɨtiike ʉYesu,
valyale kɨɨnu kɨmo,
kange nʉjʉnge kɨno alɨ nakyo,
vakahangagha.
45 Vakaghʉsyagha ifiinu fyave,
neke indalama vakaghavanagha kulɨngʼhana nʉ vʉfumbue vwa muunhu.
46 Ifighono fyoni vakakongʼhanagha mʉ nyumba ɨnyɨmɨke ɨja kufunyila,m
kange vakahangɨlanɨlagha palɨkɨmo mʉ nyumba saave.
Vakavombagha ʉluo nʉ lʉkeelo nʉ mwojo ʉmʼbalafu.
47 Vakamʉghiniagha ʉNgʉlʉve,
nava vaanhu vooni vakavahovokelagha.
Ifighono fyoni ʉMʉtwa ʉYesu akavapokagha avaanhu,
ɨkɨpʉgha ɨkya vɨtɨki kɨkongelelagha.