Yohani 11

Kufua kwa Lasali

Kwealyale ʉmuunhu jʉmonga akatambʉlwagha Lasali. Ʉmwene palɨkɨmo na valʉmbʉ, ʉMaliya nʉ Malita vakikalagha mʉ kɨkaaja ɨkya Betania. Ʉmuunhu ʉjʉ alyale ntamu. 2 ɄMaliya ʉjuo, ʉlʉmbʉ ghwa Lasali jʉno alyale ntamu, ghwe jʉno alyampakile amafuta ʉMʉtwa ʉYesu mʉ maghʉlʉ, na kʉkʉmpulusia nɨ lɨnyele lyake. 3 Avalʉmbʉ avuo vakasuungʼha ɨmhola kwa Yesu kuuti, “Mʉtwa, ʉmmanyaani ghwako ʉLasali ntamu.” 4 ɄYesu ye apʉliike ɨmhola ɨjio akati, “Ɨnhamu ɨjio najɨkʉmpelela ʉLasali kuuti kufua kwa mwene vwe vʉsililo vwake, looli jɨmwaghile kuuti avaanhu vavʉvone ʉvʉvaha vwa Ngʉlʉve, neke ʉMwana ghwa Ngʉlʉve aghinisivue kukilila ɨnhamu ɨjio.”

5 ɄYesu alyamʉghanile ʉLasali palɨkɨmo na valʉmbʉ, ʉMalita nʉ Maliya. 6 Neke ye apʉliike kuuti ʉLasali ntamu, ʉmwene akajigha ifighono fivɨlɨ ikalile kʉkuo, kɨsila kʉlʉta kwa Lasali. 7 Pambele akavavʉʉla avavʉlanɨsɨvua vaake akati, “Tʉvʉʉke tʉgomoke kʉ kɨghavo ɨkya Yudea.” 8 Avavʉlanɨsɨvua vala vakamʼbʉʉla vakati, “Ghwe Mʼbʉlanɨsi, imihe bahaapa aVayahudi vamonga valondagha pikʉkʉtova na mavue, ʉve ghulonda kange pigomoka ʉkuo?” 9 ɄYesu akavamʉla akati, “Asi, ɨmwisi najɨlɨ ni fivalɨlo kɨjigho na fivɨlɨ? Ʉmuunhu angaghende pamwisi, naangakʉvale, ʉlwakʉva ʉlʉmuli lukummulikila, ɨkʉfyagha fyoni. 10 Neke angaghende pakɨlo ikʉvala, ʉlwakʉva nsila lʉmuli.”

11 ɄYesu ye amalile kujova isio, akavavʉʉla avavʉlanɨsɨvua vaake akati, “Ʉmmanyaani ghwitu ʉLasali aghoneliile, neke nilʉta kʉkʉnsisimula.” 12 Avavʉlanɨsɨvua vaake vakati, “Ghwe Mʉtwa, nave aghoneliile, isooka.” 13 ɄYesu alyale ijova kufua kwa Lasali, neke avavʉlanɨsɨvua vaake valyale visaagha kuuti ijova ɨmhola ɨja kʉghonelela itʉlʉ. 14 ɄYesu akavavʉʉla pa vʉvalafu akati, “ɄLasali afwile. 15 Neke ʉne nihovoka ʉlwakʉva nakwenɨveele ʉLasali ye ifua, kuuti ʉmue mʉnyɨtɨkaghe. Lɨno, tʉvʉʉke kwa Lasali.” 16 Pe ʉTomasi jʉno itambʉlua Mʉngʼhʉngʉ, akavavʉʉla avavʉlanɨsɨvua avajaake akati, “Na jʉsue tʉvʉʉke, tʉkafue palɨkɨmo nʉ mwene.”

ɄYesu ilʉta kʉ kɨkaaja ɨkya Betania

17 ɄYesu ye afikile mʉ kɨkaaja ɨkya Betania, akavona ʉLasali alɨ ni fighono fine mʉ mbiipa. 18 Ɨkɨkaaja ɨkya Betania kɨlyale piipi nɨ lɨkaaja ɨlya Yelusalemu, ikilomita itatu ndɨɨkɨ. 19 Avaanhu vinga valisile kʉkʉmhʉngɨla ʉMalita nʉ Maliya, ʉlwakʉva valyafwɨlilue nʉ lʉmbʉ.

20 ɄMalita akapʉlɨka kuuti ʉYesu afiike, akalʉta kʉkʉmwʉpɨlɨla, neke ʉMaliya akajigha mʉ nyumba. 21 Pe ʉMalita akamʼbʉʉla ʉYesu akati, “Mʉtwa, peʉsava, ʉlʉmbʉlyango ngale naafwile. 22 Neke nambe lɨno nɨkagwile kuuti ʉngansʉʉme ʉNgʉlʉve kɨmonga, ɨkʉkʉpeela.” 23 ɄYesu akamʼbʉʉla akati, “Ʉlʉmbʉlio isyʉka.” 24 ɄMalita akati, “Nɨkagwile kuuti ilisyʉka ɨkɨghono ɨkya vʉsililo kɨno avaanhu vooni vilisyʉka.” 25 ɄYesu akamʼbʉʉla akati, “Ʉne neene lʉsyʉko kange neene vwʉmi. Jʉno ɨkʉnyɨtɨka ʉne, nambe afue, iiva mwʉmi. 26 Ghwope ʉmwʉmi jʉno ɨkʉnyɨtɨka ʉne, naangafue lʉsiku. Lɨno ghukwɨtɨka isio?” 27 ɄMalita akamwamʉla akati, “Eena Mʉtwa, nikwɨtɨka kuuti ʉve veeve Kɨlɨsite, Mwana ghwa Ngʉlʉve, ghwe jʉno twahʉvɨlagha kuuti ikwisa mʉ ɨɨsi muno.”

28 ɄMalita ye ajovile isio, akalʉta kʉkʉnkemeela ʉnnuuna ʉMaliya, akamʼbʉʉla kʉ vʉsyefu akati, “ɄMʼbʉlanɨsi isile, ɨkʉkʉkemeela.” 29 Pe ʉMaliya akavʉʉka ngʼhaningʼhaani, akalʉta kwa Yesu. 30 Ʉnsiki ʉghuo ʉYesu alyakyale kukwingila mʉ kɨkaaja ɨkio ɨkya Betania, alyale pala pala pano ʉMalita akalʉtile kʉkʉmwʉpɨlɨla. 31 Avaanhu vala vano vakalʉtile kʉkʉmhʉngɨla ʉMaliya, ye vamwaghile ivʉʉka ngʼhaningʼhaani ihʉma kʉnji, vakamʼbɨngɨlɨla ʉlwakʉva vakava visaagha kuuti, ilʉta kulɨla kʉ mbiipa.

32 ɄMaliya akafika pa Yesu, akafughama, akamʼbʉʉla akati, “Mʉtwa, peʉsava, ʉlʉmbʉlyango ngale naafwile.” 33 ɄYesu ye avwene ʉMaliya ilɨla, voope vano vakava vikʉmʼbɨngɨlɨla vilɨla, akalemala na kupumuka mʉ mwojo ghwake. 34 Pe akavaposia akati, “Mʉmʼbɨkile kʉʉghi?” Vakamwamʉla vakati, “Ghwe Mʉtwa, ghwise ʉlole.” 35 ɄYesu akalɨla. 36 Pe avaanhu vala vakajova vakati, “Lolagha vʉle akamʉghanile ʉLasali!” 37 Neke vamonga vakati, “Ʉjʉ ghwe jʉno akansosisie ʉmʼbofu amaaso. Lɨno, kɨki naavombile kɨmonga kwa Lasali kuuti aleke pifua?”

ɄYesu ɨkʉnsyʉsia ʉLasali

38 ɄYesu ye ajiighe ipumuka mʉ mwojo ghwake, akafika pa mbiipa. Ɨmbiipa ɨjio jɨlyabughulue na kudindua nɨ lɨvue ɨlɨkome. 39 ɄYesu akavavʉʉla avaanhu vala akati, “Vʉsia ɨlɨvue ɨlio.” ɄMalita ʉlʉmbʉ ghwa Lasali ʉmfue akati, “Ghwe Mʉtwa, lɨno inuuka, ʉlwakʉva fikilile ifighono fine kuhʉma tʉkʉmʼbɨɨka mʉ mbiipa.” 40 ɄYesu akamʼbʉʉla akati, “Nanɨveele nɨkʉvʉlile kuuti ʉngɨtɨke, ghʉkʉvwagha ʉvʉvaha vwa Ngʉlʉve?”

41 Pe vakavʉsia ɨlɨvue lɨla. ɄYesu akalola kʉkyanya akati, “Ghwe Nhaata, nɨkʉkʉhongesia ʉlwakʉva ʉpʉliike ʉlufuunyo lwango. 42 Nɨkagwile kuuti ghʉkʉmhʉlɨka ifighono fyoni, neke nijova isi vwɨmɨla ɨlɨpʉgha lya vaanhu ava, neke vɨtɨke kuuti ʉve veeve ʉsungʼhile.”

43 ɄYesu ye ajovile isio, akakemeela fiijo akati, “Lasali, hʉma kʉnji kʉno!” 44 Pe ʉLasali ʉmfue, akahʉma kʉnji, amaghʉlʉ na mavoko ghaake ghaniengelilue nɨ sanda, kʉ maaso apinyilue nɨ kɨtambala. ɄYesu akavavʉʉla akati, “Mʉmhʉdʉle, mʉmʉleke alʉtaghe.”

Ʉvwʉvɨsi ʉvwa kʉmʼbuda ʉYesu

(Mataayi 26:1-5; Malɨka 14:1-2; Lʉʉka 22:1-2)

45 Avaanhu vinga vano valyalʉtile kʉkʉmhʉngɨla ɨfua ʉMaliya, ye vasivwene sino avombile ʉYesu, vakamwɨtɨka. 46 Neke vamo mʉ veene vakalʉta kʉ Vafalisayi kʉkʉvavʉʉla sino ʉYesu avombile. 47 Pe avavaha va vatekesi na Vafalisayi vakakongʼhania ɨkɨpʉgha ɨkya valongosi, vakaposania vakati, “Tʉvombe kɨki, ʉlwakʉva ʉmuunhu ʉjʉ ivomba ifidegho finga! Ifidegho ifio fivalɨlo, fihʉfia kuuti ʉmwene ghwe veeni. 48 Nave tʉkʉmʉleka, avaanhu vooni vikʉmwɨtɨka. Pe aValooma vilikwisa kunangania ɨnyumba ɨnyɨmɨke najɨ ɨɨsi jiitu.”

49 Pe ʉmo mʉ veene, jʉno akatambʉlwagha Kayafa, alyale ghwe ntekesi ʉmʼbaha ʉmwaka ʉghuo, akavavʉʉla akati, “Ʉmue namʉkagwile kɨmonga! 50 Asi, namʉkagwile kuuti lʉnoghiile kʉlyʉmue ʉmuunhu jʉmo afue vwɨmɨla avaanhu viitu, neke avaanhu vooni mʉ ɨɨsi jiitu valeke kutipulua?” 51 Amasio ghano alyajovile ʉntekesi ʉmʼbaha, naalyajovile mʉ lʉhala lwake jʉjuo. Ʉlwene ʉlwakʉva alyale ntekesi mʼbaha ʉmwaka ʉghuo, alyavɨlile kɨsila kʉkagʉla kuuti ʉYesu ilifua vwɨmɨla ɨkɨsina ɨkya Vayahudi. 52 Nakwekʉti ifua vwɨmɨla aVayahudi veene, looli na vaanhu avange vooni avaana va Ngʉlʉve vano vapalasiine valɨ mʉ ɨɨsi isingi, kuuti avakongʼhanie vaave palɨkɨmo.

53 Kuhʉma ɨkɨghono ɨkio, avalongosi va Vayahudi vakatengʉla kulonda ɨsɨla ɨja kʉmʼbuda ʉYesu. 54 Mʉ ʉluo ʉYesu akaleka kughenda pa vʉvalafu kʉ Vayahudi. Pepano akavʉʉka pala akalʉta kʉ kɨkaaja kɨmonga kɨno kɨkatambʉlwagha Efulaimu. Ɨkɨkaaja ɨkio kɨlyale piipi nɨ lɨhaka, akikala ʉkuo palɨkɨmo na vavʉlanɨsɨvua vaake.

55 Lɨno, ɨkyɨmɨke ɨkya Pasaka ɨja Vayahudi kɨlyale piipi. Avaanhu vinga kuhʉma mʉ fikaaja vakalʉta kʉ Yelusalemu kuuti vivalasie ye kɨkyale pifika ɨkyɨmɨke ɨkio. 56 Pe vakava vikʉmʉlonda ʉYesu. Ye valɨ mʉ nyumba ɨnyɨmɨke ɨja kufunyila, vakɨɨma viposania viiti, “Mwiti ndaani, ʉmuunhu ʉjʉ neke naikwisa kʉ kyɨmɨke!” 57 Avavaha va vatekesi na Vafalisayi valyavavʉlile avaanhu kuuti, ʉmuunhu ghweni angakagʉle pano pwale ʉYesu, alʉtaghe kʉkʉvavʉʉla, neke vankole.