Kusyʉka kwa Yesu
24
Ye kuhenga ɨkɨghono ɨkya kwasia mʉ mʉlʉngʉ,
avakɨjʉʉva vala vakalʉta kʉ mbiipa.
Avakɨjʉʉva avuo,
vakapɨndile fino valyalɨngʼhanisie:
amafuta nʉ nkota ʉghwa kʉsigha ʉmfimba ghʉleke kuvola.
2 Ye vafikile,
vakavona ɨlɨvue lɨno vakadindiile,
lɨbɨlʉsivue lɨlɨ palʉbale pa mbiipa.
3 Pepano,
vakingila mʉnkate,
vakavona ʉmʼbɨlɨ ghwa Mʉtwa ʉYesu,
namweghʉle,
vakadegha kyongo!
4 Ye videgha,
vakakenyemʉkɨla avakɨnhaata vavɨlɨ,
vano vafwalile amenda ghano ghivalatɨka fiijo,
vɨmile piipi na veene.
5 Avakɨjʉʉva avuo,
lʉkavakola ʉlʉdwesi.
Vakinama kuhanga kufika paasi.
Neke avakɨnhaata vala vakavavʉʉla vakati,
“Kɨki mʉkʉmʉlonda ʉmwʉmi kʉ vafue?
6 Napwale apa!
Asyʉkile!
Mʉkʉmbʉke amasio ghano alyavavʉlile ye alɨ kʉ Galilaya palɨkɨmo numue kuuti,
7 ‘Lʉnoghiile ʉne ne Mwana ghwa Muunhu nɨvɨkue mʉ mavoko gha vahosi,
na kubudua pa kɨkovekano,
ɨkɨghono ɨkya vʉtatu nisyʉka’!”
8 Avakɨjʉʉva vala,
vakakʉmbʉka amasio aghuo agha Yesu.
9 Pe vakahʉma mʉ mbiipa.
Vakalʉta kʉkʉvapangɨla imhola sila sooni avavʉlanɨsɨvua va Yesu kɨjigho na jʉmo,
palɨkɨmo na vavɨngɨlɨli avange vooni.
10 Neke avakɨjʉʉva avuo alyale ghwe:
Maliya ʉmhʉma mʉ lɨkaaja ɨlya Magidala,
nʉ Yoana,
nʉ Maliya ʉngʼina ghwa Yakovo,
palɨkɨmo na vakɨjʉʉva avange vano valyale palɨkɨmo na veene.
11 Avasungʼhuaa ye vipʉlɨka imhola sila,
vakavona nasikola,
navakɨtɨka.
12 Neke ʉPeteli akɨɨma ngʼhaningʼhaani,
akalʉta lʉvɨlo kʉ mbiipa.
Ye afikile,
akahʉngɨɨla mʉ mbiipa,
akaghaagha gha menda gheene ghano vansyɨlɨla ʉYesu.
Akavʉʉka pala,
idegha sino sihʉmiile.
ɄYesu ikuhʉfia kʉ vavʉlanɨsɨvua vaake vavɨlɨ
13 Ɨkɨghono kɨkio ɨkya pa Nywabaaha,
avavʉlanɨsɨvua vavɨlɨ va Yesu valyale vilʉta kʉ kɨkaaja ɨkya Emau.
Ɨkɨkaaja ɨkio,
kɨlyale patali,
ʉlʉghendo ʉlwa fivalɨlo fivɨlɨ kuhʉma kʉ Yelusalemu.
14 Neke mʉ sɨla,
avavʉlanɨsɨvua vala vakava vijova imhola sino sihʉmiile.
15 Ye vajiighe vijova isio,
ʉYesu jʉjuo akafika,
akava ighenda palɨkɨmo na veene,
16 neke ʉNgʉlʉve akavapela valeke kukagʉla kuuti ghwe Yesu.
17 ɄYesu akavaposia akati,
“Mujova ɨmhola nyɨki kʉmo mughenda?”
Avaanhu vala vakɨɨma,
kʉmo vasukuniile.
18 Jʉmonga mʉ veene,
jʉno akatambʉlwagha Kileopa,
akamwamʉla akati,
“Neke ʉve ghwe mwene mʉ vaanhu vooni mʉ Yelusalemu,
veeve nʉkagwile sino sivombiike kʉla ifighono ifi?”
19 Ghwope ʉYesu akati,
“Kʉlɨ nongua nyɨki?”
Vakamwɨtɨkɨla vakati,
“Inongua sino vamʼbombile ʉYesu ʉghwa kʉ Nasaleti.
Ʉmuunhu ʉjuo akaale mʼbɨli,
kange akaale ni ngʉfu nyinga mʉ mbombele na mʉ masio ghaake,
neke ʉNgʉlʉve na vaanhu vakankeliile.
20 Neke avavaha va vatekesi,
na valongosi viitu vantavʉla,
kuuti ahɨghue kubudua.
Pe vamʼbuda pa kɨkovekano.
21 Ʉjuo ghwe mwene twahʉvɨlagha kuuti ilikʉtʉpoka ʉsue twe Vaisilaeli.
Lɨno,
ʉmʉsyʉghʉ kɨghono kya vʉtatu,
kuhʉma isio sooni sivombeka.
22 “Kange,
avakɨjʉʉva vamonga mʉ kɨpʉgha kiitu vatʉkenyemwile,
ʉlwakʉva ʉmʉsyʉghʉ ye kuhenga,
vaveele valʉtile kʉ mbiipa,
23 neke vavwene ʉmʼbɨlɨ namweghʉle.
Visile kʉkʉtʉvʉʉla kuuti,
vavaghile avanyamhola vano vavavʉlile kuuti ʉYesu mwʉmi.
24 Pe vamonga mʉ kɨpʉgha kiitu vaveele valʉtile kʉ mbiipa,
vavwene sili ndavʉle vaveele vapangile avakɨjʉʉva vala,
voope navamwaghile ʉYesu.”
25 Neke ʉYesu jʉjuo akavavʉʉla akati,
“Ʉmue mʉlɨ vajasu!
Kɨki mʉlɨ vasiiti kukwɨtɨka sooni sino silyajovilue na vavɨli!
26 Asi,
ʉKɨlɨsite naakanoghiile kukilila mʉ mhumuko sila sooni,
neke pambele kukwingila mʉ vʉvaha vwake?”
27 Pepano,
akavavʉʉla imhola sooni isa mʉ Malembe aMɨmɨke,
sino silyalembilue vwɨmɨla ʉmwene.
Akajovagha isio kutengʉlɨla ifitabu ifya Moose ni fitabu fyoni ifya vavɨli.
28 Ye valɨ piipi kufika ɨkɨkaaja kɨno valyale vilʉta,
ʉYesu akava hwene ajiighe nʉ lʉghendo,
ikilingʼhania.
29 Neke aveene vakampelepesia fiijo vakati,
“Ghukale apa palɨkɨmo nusue!
Ongo lukutaana,
ɨngʼhiisi jɨlɨ piipi.”
Pe ʉYesu akingila mʉ nyumba,
akikala na veene.
30 Ye vikalile palɨkɨmo pilia ɨkyakʉlia,
ʉYesu akatoola ʉnkate,
akamhongesia ʉNgʉlʉve,
akamenyʉlania,
akava ɨkʉvapeela.
31 Ʉnsiki ghʉghuo,
ʉNgʉlʉve akavapelela kukagʉla kuuti ghwe Yesu,
ʉmwene ye akasovanɨkagha pamaaso ghaave.
32 Pe vakiposania viiti,
“Fye nambe ʉnsiki ye ijova nusue mʉ sɨla,
ɨkʉtʉvʉʉla sino sili mʉ Malembe aMɨmɨke,
amoojo ghiitu ghaveele nʉ lʉkeelo!”
33 Ʉnsiki ghʉghuo,
vakavʉʉka vigomoka kʉ Yelusalemu.
Ʉkuo vakavaagha avavʉlanɨsɨvua va Yesu kɨjigho na jʉmo vakongʼhanile palɨkɨmo na vange.
34 Pe vikʉvavʉʉla vavɨlɨ vala viiti,
“Se seene,
ʉMʉtwa ghwitu lweli asyʉkile!
Avoniike kwa Simoni!”
35 Pepano voope vakavapangɨla sooni sino siveele sivahʉmiile mʉ sɨla,
na vʉle vaveele vantangʼhinie ʉYesu ye imenyʉla ʉnkate na kʉkʉvapeela.
ɄYesu ikuhʉfia kʉ vavʉlanɨsɨvua vaake
36 Avavʉlanɨsɨvua va Yesu ye vifijova isio,
ʉYesu jʉjuo akɨɨma pakate pa veene.
Akavavʉʉla akati,
“Mʉvisaghe nʉ lʉtengaano!”
37 Vakakenyemʉka,
vakoghopa kyongo,
ʉlwakʉva vakasaghagha kuuti vikʉlyagha ɨlɨsyʉka.
38 Neke,
ʉYesu akavavʉʉla akati,
“Kɨki muhangajɨka!
Kɨki mʉlɨ ni nganighani mʉ moojo ghiinu!
39 Mʉlole amavoko ghango na maghʉlʉ ghango,
pe mʉkagʉle kuuti neene.
Mʉnyabasie mʉlole,
ʉlwakʉva ɨlɨsyʉka lɨsila mʼbɨlɨ,
nambe mafupa.
Neke ʉne ndavʉle mulola,
nɨlɨ nafyo.”
40 ɄYesu ye ajovile ʉluo,
akavavonia amavoko na maghʉlʉ ghaake.
41 Apuo avavʉlanɨsɨvua vaake,
vakahovoka fiijo,
kʉmo videgha kuhanga lʉkavapelela kusaagha kuuti pamo nase seene!
Ye vajiighe vihovoka na kudegha,
ʉYesu akavaposia akati,
“Ndepoonu mʉlɨ nɨ kyakʉlia kɨmonga apa?”
42 Vakampeela ɨkɨmenyʉle ɨkya samaki ɨnyaanye.
43 Akʉpɨla na kulia pamaaso ghaave.
44 Neke akavavʉʉla akati,
“Isi,
se sino nɨkavavʉlile ʉnsiki ye nɨlɨ palɨkɨmo numue,
kuuti imhola sino silembilue mʉ ndaghɨlo sa Moose,
mʉ fitabu ifya vavɨli,
ni sa kɨtabu kya Sabuli sino sikwoleka vwɨmɨla ʉne,
sooni sihanga sivombeka.”
45 Pepano akavavʉlanɨsia mʉlwa kʉvapeela ʉvʉkagʉsi ʉvwa kʉghatangʼhania aMalembe aMɨmɨke aghuo,
46 akavavʉʉla akati,
“Lɨlembilue kuuti,
ʉKɨlɨsite ilipumusivua,
neke ɨkɨghono ɨkya vʉtatu,
ilisyʉka kuhʉma kʉ vafue.
47 Kange mʉ lɨtavua lyake,
avaanhu ava fisina fyoni,
kutengʉlɨla kʉ Yelusalemu,
vilipʉlɨsɨvua kuuti,
valaate inyɨvi saave,
neke ʉNgʉlʉve avapyanɨle.
48 Isi sino sivombiike,
ʉmue mʉlɨ volesi,
mʉvolekaghe avange.
49 “Pʉlɨkɨsia!
Lɨno,
ʉne nilisuungʼha kʉlyʉmue ʉMhepo ʉMwɨmɨke jʉno ʉNhaata ghwango alyavavʉlile kuuti ilikʉvapeela.
Lɨno,
mukalaghe mʉ lɨkaaja ɨlɨ,b
kuhanga pano mupelua ingʉfu kuhʉma kʉkyanya.”
ɄYesu itogha kʉkyanya
50 Pambele ʉYesu akahʉma navo mʉ lɨkaaja,
ilʉta ʉlʉbale lʉno lwale piipi nɨ kɨkaaja ɨkya Betania.
Ye vafikile pala,
akagholosia amavoko ghaake kʉkyanya,
akavafuunya.
51 Ye ajiighe ɨkʉvafuunya,
akaseghʉka padebe,
pe akatolua kulʉta kʉkyanya.