Efantu 13
13
Intaako ti kéeyinane ka pakati Antiyok piyaamakoola niŋ pikalaŋana,
poko kayem:
Barnabas,
Sóol,
Simeyon aŋa nkasok ya Apáani,
Lusiyus ati Silen niŋ Manayen (akina ayem éekulee ya nantoonool niŋ amansa ya Helot Antipas).
2 Hikee hinoom,
poko ti suŋ niŋ kaanimpan Ateeteyo,
Kunuu ka keenape ka nkusok:
“Niyenan ti kaapii Barnabas niŋ Sóol,
hak páhin empa inci iyyonkalii pa.”
3 Fiye,
ta nkapaye ta suŋ niŋ kaluum nkalemp sipeesii ti Barnabas niŋ Sóol,
púful toko,
nkakatanii kapikaay.
Pikaayu pa piti Barnabas niŋ Sóol Siip
4 Fiye,
ta Kunuu ka keenape ka nkupoñe ta Barnabas niŋ Sóol,
nkakaay ti saatee ya eti Selusi.
Kápuful toko,
nkáyuuko ti piteen penfakat nkakaay ti econ ya eti Siip.
5 Ta nkacole ta Siip ti saatee ya eti Salamin,
nkátuunan ekooŋan ya éesuume ya ti púluumuma pa piti Pusuwif pa.
Saŋ Mark naayeniyii kayankanan.
6 Nkafiitan econ ya púlooŋ fo ti saatee ya eti Pafos.
Ta nkacole ta Pafos nkatook toko áyiin pátuuta aŋa nkasok Pal-Yéesu,
Asuwif eecokooliye nii ayaamakoola.
7 Améyooli-méyooli niŋ ati hikaw ha hiti econ ya aŋa nkasok ya Seesiyus Póolus,
áyiin eecohatiye.
Hikee hinoom,
ati hikaw ha naapoñ kápiyonkalii Barnabas niŋ Sóol,
kaatuko álafilafi káasiitan ekooŋan ya éesuume ya.
8 Pale pátuuta pa Elimas (caacawoo ti kaŋ ya eti Kilek) naapook Barnabas niŋ Sóol,
kaatuko álafiit ati hikaw ha kati áyinan ti Yéesu Krista.
9 Fiye,
Sóol aŋa nkasok ya lompo Póol naameeŋ niŋ Kunuu ka keenape ka.
Naasincanoo táh
10 naasokoo:
“Awe nincaama,
áhina heenaput,
añii Seetaani,
akamool heenape!
Teyme áafayekuno kaanakanool tooñaa ya eti Ateeteyo?
11 Fiye síitan,
Ateeteyo afaasapi,
aatinenecuk caanak ca,
áafafuum fo cikee caanak.”
Tokotoko Elimas náafuum,
naayeno ti énimaan.
Naayeno toko káamaaputool aŋa áfaatintiŋanoo.
12 Ta ati hikaw ha naacuke ta heetaakiye ha,
náayinan ti Ateeteyo Yéesu.
Eeha nkakalaŋanoo ha hinakiyoonako meemak.
Póol niŋ Barnabas lati éluumuma ya eti Antiyok ti mah ma miti Pisiti
13 Púful toko,
Póol niŋ pinapooloo nkáyuuko ti piteen penfakat ti saatee ya eti Pafos kapikaay Peek,
saatee eti mah ma miti Panfili.
Saŋ Mark náatahiyii toko náañohoonii Jerusalem.
14 Pale Póol niŋ pakakee paka,
kápuful Peek nkakaay Antiyok,
saatee eti mah ma miti Pisiti.
Ti hinoom ha hiti kayeno ka hiti Pusuwif pa nkanako ti éluumuma ya nkayeno.
15 Ta nkapaye ta kalaŋ hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ pakiical pa piti piyaamakoola pa,
ñíhampaatiin ña pakati éluumuma ya nkapoñ an apicaasokii:
“Aluu pakan unii,
niŋ nitaakaa eeha efinisok keeyem ka le kati nipenanii káyinan,
níyiniyini káakup.”
16 Póol naalito.
Náaseepin epeesoo,
naasok:
“Aluu pakati Israyel niŋ aluu lompo keeneetaat ka Pusuwif keefeye ka Pútuun pa,
nísiitanam!
17 Pútuun pa piti pakati Israyel,
pimamalaamamal símaama unii.
Mpíhinii kapimeeŋ ta nkayeniye ta ti mah ma miti Esipt.
Púful toko,
mpúfulaniyii po niŋ sempe etempo.
18 Fo sitiil áwii ésupak (40) mpumukutoolo neyii ti káahaaŋ tes.
19 Mpumukal sísii isak niŋ súsupak ti mah ma miti Kanaan,
mpuwufan pakan etempo etaam ya épiyenoonii eteyii.
20 Eehuu púlooŋ,
pifiyo eteeho pitaakaa fiye máamun sitiil sikeme sipaakiil niŋ áwii ésupak niŋ ŋaasuwan (450).
“Pamuusal eehuu,
mpuwufanii píhina kíiti kapiyeno pakati kikaw fo ti caanak ca citi Samiyel ayaamakoola ya.
21 Púful toko,
pakan paka nkasok nii kálafilafi hitaaku amansa.
Pútuun pa mpuwufanii Sóol añii ya ati Kis ati miin ma miti Benjamin,
akina ayeniye amansa ya ateyii fo sitiil áwii ésupak (40).
22 Pale Pútuun pa mpúfulanoo ti himansate ha mpíhin Dawid apiyeno amansa ya ateyii.
Mpúkup kiteyoo ti hisoku nii:
'Cukaacuk Dawid añii ya ati Yesaay,
áyiin eenowaam ti yaan,
áfaahin eeha púlooŋ inci íllafiye ha ápihin.'
23 “Ti miin ma miti Dawid aŋuu,
Pútuun pa mpúfulanii afakana ya ati Israyel,
samat nii fa mpíyinanane fa ta infiyye.
Akina ayem Yéesu.
24 Le niŋ Yéesu áfaakey,
Saŋ naayeno káatuunan pakati Israyel púlooŋ:
'Níhinee pátise nípiyisan nii níwunkaawunko umuuyen wa utaaluu.'
25 Ta páhin pa piti Saŋ mpulohane ta hipayu,
naasok:
'Ti aluu,
inci yem ayme?
Inci neetaat aŋa inniyem ya ti hítuulu.
Pale nísiitan:
aŋuu áfaakey pusonam,
inci yinaat fala káfulan pisamata pa piteyoo.'
26 “Aluu pakanam,
keeyem ka epuuk Abraham,
niŋ aluu lompo keeneetaat ka Pusuwif keefeye ka Pútuun pa,
unaa Pútuun pa mpúpoñii hilim ha hiti kafakan enke.
27 Pánipani,
pakati Jerusalem niŋ ñíhampaatiin ña pakateyii kakiiwut Yéesu nkamukoo.
Pale ta nkamukoo ta,
ti káameyaatiyii nkáhine heesokee ha ti pakiical pa piti piyaamakoola pa empa nkakalaŋ pa lóokuŋ óo lóokuŋ ti hinoom ha hiti kayeno ka.
28 Kacukut heewune kati áhinee kíiti naamukee,
pale háati fo,
nkaluum Pilaat apumukoo.
29 Ta nkapaye ta íhinu heekiicee ha púlooŋ teyoo ti hilim ha hiti Pútuun pa,
nkáwananiyoo ti kuluwaa ya,a
nkahokoo ti hiyaak.
30 Pale Pútuun pa mpílitaniyoo ti eket ya!
31 Fo kunoom keemeeŋe Yéesu náfulii ti pakan paka,
keeyeniyoo ka kanapan kápiliŋ ti mah ma miti Galilee fo ti saatee ya eti Jerusalem.
Poko kayem fiye ti káatuunan pakati Israyel eeha nkacuke ha.
32 Unii payenke,
úcoopiyoocoop aluu ekooŋan ya éesuume ya eyye:
Eeha Pútuun pa mpíyinanane ha símaama unii nii efihitaako,
33 fiye,
mpíhin ho unii epuukii,
ta mpilitane ta Yéesu ti eket ya,
samat nii fa nkiicee fa ti hícimu ha hísupiyenu ha hiti pakiical pa piti kícimu ka.
Mpusok:
'Awe yem añiinam,
písik fíyooy inci yem faafi.'b
34 “Pútuun pa mpusok nii éfipilitaniyoo ti eket ya,
eniinoo etefut.
Fiye mpusoke ho:
'Inci fawufan aluu weesampanee wa,
ewwa inci íyyinanane wa Dawid ta infiyye nii fawufanoo wo.'c
35 “Ekina ewune Dawid nene akiic ti hilim ha hiti Pútuun pa apusok po:
'Aatikat enii amiikan a atii eenape ya,
epufut ti hiyaak.'d
36 “Dawid ti caanak ca citeyoo,
ta naapaye ta íhinu waah wa púlooŋ ewwa Pútuun pa mpílafiye wa,
naaket.
Naahokee niŋ símaamayoo,
eniinoo neefut.
37 Pale aŋa Pútuun pa mpilitane ya ti eket ya,
afutut.
38-39 Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket ka kiti umuuyen wa.
Kéeyinane ka púlooŋ teyoo Pútuun pa pucokiicok nii keecoonoole ciit,
pale hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis hiyinaat íhinu aluu kati nicokee nii keecoonoole ciit.
40 Fiye,
nitah kunuu ancuk eeha piyaamakoola pa nkasoke ha timpi hitaako aluu.
Kasok:
41 'Nisincan,
aluu kéewiiniyanaam ka,
niyeno ti paliima inniket!
Kaatuko ti caanak ca citaaluu inci fáhin waah,
étiniyinan wo,
háati an naasok wo aluu.
'e
 
Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket.
 
Kéeyinane ka teyoo púlooŋ,
Pútuun pa pucokiicok nii keecoonoole.
 
Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket.
 
Pale hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis hiyinaat íhinu.
 
Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket.
 
Kéeyinane ka teyoo púlooŋ,
Pútuun pa pucokiicok nii keecoonoole.
 
Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket.
 
Pale hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis hiyinaat íhinu.
 
Yéesu awune núuyemi aluu ti káatuunan kaaponket.
 
42 Ta Póol niŋ Barnabas nkayeniye ta hífulu ti éluumuma ya,
pakan paka nkaluumii kati káñohoonii lóokuŋ eyya lupo,
ti hinoom ha hiti kayeno ka,
kati kátuunanii nene eehuu.
43 Ta nkahancooliye ta,
hícump Pusuwif niŋ keenanfe ka ti pítin pa piti Pusuwif pa nkanapool niŋ Póol niŋ Barnabas.
Pupoñapoñ pa pákasupak paka nkákup neyii,
nkasokii kákipen kati katowo ti kaasampan ka kiti Pútuun pa.
Pikaayu pa piti Póol niŋ Barnabas pati keeneetaat ka Pusuwif
44 Hinoom ha hiti kayeno ka hiti Pusuwif pa níhicolii,
máamun pakan paka púlooŋ pakati saatee ya kaconcooliye kati kásiitan hilim ha hiti Pútuun pa.
45 Ta Pusuwif pa nkacuke ta kayoŋ ka,
nkataak paheeka ti Póol niŋ Barnabas.
Ta Póol naayeniye ta káatuunan nkálaacinoo nkateñaloo.
46 Fiye,
Póol niŋ Barnabas nkañahanii niŋ híyiinate henfakat,
nkasokii:
“Ti aluu Pusuwif pa hilim ha hiti Pútuun pa nihiñaŋee hícooku káatuunanee.
Pale páawoo nipookaapook ho,
innicokoolo nii nítuuniit hitaaku eloŋ ya eepayantoo ya,
fiye,
unii efuuyeso ti keeneetaat ka Pusuwif.
47 Kaatuko eehe Ateeteyo naasoke unii.
Asok:
'Inci hínuu aapiyeno ecaaŋ ya
ti keeneetaat ka Pusuwif,
Aakati cóopii kafakan ka
pan óo pan ti púlunta pa.'f
48 Ta keeneetaat ka Pusuwif nkásiye ta eehuu,
ínsuumii meemak,
nkáyaañ hímulu hilim ha hiti Ateeteyo.
Nkáyinan,
poko púlooŋ payenka Pútuun pa mpimamale ka kati kataak eloŋ ya eepayantoo ya.
49 Hilim ha hiti Ateeteyo nihihancaloolo ti mah ma púlooŋ.
50 Pale Pusuwif pa nkanoŋan pakaal paka keemaka ka kéetuule ka Pútuun pa niŋ ñíhampaatiin saatee ya,
nkalito ti Póol niŋ Barnabas,
nkakallanii fo káfulanii ti mah ma miteyii.
51 Fiye,
Póol niŋ Barnabas nkahank haafol ha heeyeniye ha ti wootii kápiyisanii nii Pútuun pa efipisapii,
nkakaay ti saatee ya eti Ikoñum.
52 Pinapana pa nkameeŋ niŋ pásuuma niŋ Kunuu ka keenape ka.