Efantu 28
Póol ti econ ya eti Malta
28
Ta nuufake ta upuciŋ,
nkasok unii nii econ ya nesokee Malta.
2 Keekine ka toko nkawanan unii pawananal peenape empa núuninkoolut nempo.
Nkacokan seemak senfakat nkayonkal unii písimo kamma neeyeniye hinup immon.
3 Póol naayesal miyaac kati awant mo ti seemak sa.
Fiye,
kaafepa nkúfulii temmo kamma pasowe pa,
nkulumoo ti epees nkínintoolo teyyo.
4 Ta pakati econ ya nkacuke ta fa kaafepa ka nkínintooliye fa ti epeesoo,
nkasokool:
“Híinihiini unaa nii áyiin aŋe amukala pakan.
Háati áfakiyoofak ti kaatii ka,
pale pútuun pa putuunaa peeyaale pa empa nkasok pa 'Ahína Kíiti Eecoonoole' etipucoonoo eloŋ.”
5 Pale Póol naayoŋ epeesoo,
kaafepa ka nkunow ti seemak sa apan waah úhinutoo.
6 Pakati econ ya nkayeno káamiilool manti anaay,
niŋ ekina tom naanow naaket tokotoko.
Pale nkakampan ti hítuulu kacukut waah núuhinoo,
nkayesan pámiiloolalii ti hisoku nii áyiin a aŋe,
akee ti ñútuun ña ñiteyii.
7 Pukol toko,
intaak etaam eti áhampaatiin a ati econ ya,
caacawoo Pupuliyus.
Naawanan unii pinapnap,
nuuyeno la teyoo fo kunoom káhaaciil.
8 Eehe nihitook paapaa ateyoo kahint kamma káakuuñu kiti pasowe-enii,
munowoo lompo katey meemak.
Póol naakaay pateyoo naalemp sipeesoo teyoo naaluum náakuuñanoo.
9 Ta eehuu nihitaakiye ta,
kéekuuñe ka púlooŋ keekine ka ti econ ya nkákey ti Póol,
naalompo ákuuñanii.
10 Nkámakiyan unii meemak.
Ta nuuñaŋe ta hiñaku,
nkawufan unii aŋa nuusoolahe ya púlooŋ ti kaakaawool ka.
Hicolu ha hiti Póol Room
11 Nuutaak kiim káhaaciil ti econ ya eti Malta,
ti pikelan núuyuuko ti piteen penfakat empa ammeya nii,
etiil ya toko neepaye po.
Piteen empuu péefulii ti saatee ya eti Alesantili,
hátikin etempo mpitaak énaati eyya nkasok “Máasupak ma miti Sás.”
12 Núuful Malta,
nuuciŋ ti saatee ya eti Silakus,
nuuyeno toko kunoom káhaaciil.
13 Púful toko,
nuunaaco kantant ka niŋ piteen pa nuucol ti saatee ya eti Lekiyo.
Eti kacom eteyyo,
eyam néeyaañ ésapii épufulii puson unii;
eti tanta eteyyo,
nuucol ti saatee ya eyya nkasok ya Pocol.
14 Nuutook toko pakakee kéeyinane,
nkasok unii uyeno neyii fo lóokuŋ.
Fiyuu nuukaaye Room.
15 Kéeyinane ka keeyem ka po kápisi kutoonii,
pakakee nkákey kapaakoolan unii la nkasok la “Malse ya eti Apiyus”,
pakakee paka la nkasok la “Sikumpaan Síwananuma Ekaawoola Síhaaciil”.
Ta Póol naacukii ta,
naasok Pútuun pa apalaka,
púsusoo mpulum.
16 Ta nuucole ta Room,
nkakatan Póol apiyeno ti ekumpaan lamayoo niŋ asoocaali aŋa afaafaasoo.
Káakup ka kiti Póol Room
17 Kunoom káhaaciil kupumuus,
Póol náayonkalii ñíhampaatiin Pusuwif pa pakati Room.
Ta nkáconcoolii ta naasokii:
“Pakanam,
laahut pakan unaa,
hínut héeciita ti cosaan ya eti símaama unaa.
Pale nkacokam Jerusalem nkawufanam pakati Room.
18 Payenkuu nkacakanoolam nkálafiyam kakatan kaatuko kacukut heewune kati mukee.
19 Pale Pusuwif pa kacoonut;
fiye,
inci míit fa inci fáhin,
insokii nii láfilafi Sesaal,
amansa ya enfakat a ati Room,
ápihinam kíiti.
Pale neetaat hisoku kati nook pakan unaa.
20 Eehuu hiwune inci iŋŋes hicuku niŋ káakup niŋ aluu.
Nímeyimeyi ayme pakati Israyel nkáhine ya cíki kati afakanii?
Ee!
Ekina ewune nkacenkam niŋ ñiseel eññe kamma inci lompo ínhine cíki teyoo.”
21 Ñíhampaatiin Pusuwif pa nkañahanoo:
“Usayut háati leetal éefulii ti mah ma miti Judaay éekupe kitii.
An unaa áfuliyoot po naakaman niŋ ekina tom naasok unii héeciita ti awe.
22 Pale úlafilafi aapikaman unii eeha ámmiiloole.
Kaatuko úmeyimeyi nii pan óo pan,
pakan paka kapookaapook pítin pa empa ayyem pa tempo.”
23 Fiye,
nkasiiŋan hinoom eeha efikacukool niŋ Póol.
Ta hinoom ha níhicolii ta,
hícump pakan nkákey ti ekumpaan ya la Póol naayeniye la.
Písik mpucom fo nkániim naayeniyii kakaman niŋ káatuunan kiti cáwii ca citi Pútuun pa.
Naacok ti hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ ti pakiical pa piti piyaamakoola pa,
apiŋes íhinuyii kápiyinan ti Yéesu.
24 Pakakee teyii nkáyinan kamma kilim enka naasoke ka pale pakakee paka káyinanut.
25 Páawoo kásiyoolut poko faŋii,
ta nkayeniye ta pikaayu,
Póol nene apenanii hisoku eehe:
“Kunuu ka keenape ka kusokaasok tooñaa ya,
ta nkúkupe ta niŋ símaama aluu pínapii ti ayaamakoola ya Esaaya:
26 'Kaay ti síi eyye insokii:
"Efínisiitan pitempo tak,
pale étinisi;
efinisincan pitempo tak,
pale etinicuk."
27 Kaatuko pakan paka payenke,
kapankaapank kunuuwii,
nkacot unuuwii,
nkámif ñíkinii.
Káhinaahin eehuu ancuk
timpi kacuk niŋ ñíkinii,
timpi kási niŋ unuuwii,
timpi kási lompo niŋ kunuuwii,
étikayesoonii lipe ti inci kati kúuñanii,
inci Pútuun pa.'a”
28 Póol naahankan ti hisoku:
“Ooto,
niñaŋaa kameye nii,
Pútuun pa pupoñaapoñ ekooŋan etempo eti kafakan ka ti keeneetaat ka Pusuwif.
Poko éfikasiitan.”
30 Póol sitiil súsupak naayeniye lati ekumpaan eyya naayeniye ya teyyo lúwaas,
nawanan payenka púlooŋ nkákeyyoo ka hiyoop.
31 Náatuunan cáwii ca citi Pútuun pa,
naakalaŋan kiti Ateeteyo Yéesu Krista niŋ híyiinate,
an akitutoo.
Ñomanaa aluu ti Pútuun pa.
Ñomanaa aluu ti hilim ha hiti panap etempo.
Hilim etempo hiyina aluu kapenan káyinan.
Hilim etempo hiyina aluu kawufan hisaanumate eeha mpimanke ha pakan etempo keesampanee ka.
Ñomanaa aluu ti Pútuun pa.
Ñomanaa aluu ti hilim ha hiti panap etempo.
Hilim etempo hiyina aluu kapenan káyinan.
Hilim etempo hiyina aluu kawufan hisaanumate eeha mpimanke ha pakan etempo keesampanee ka.
Ñomanaa aluu ti Pútuun pa.
Ñomanaa aluu ti hilim ha hiti panap etempo.
Hilim etempo hiyina aluu kapenan káyinan.
Hilim etempo hiyina aluu kawufan hisaanumate eeha mpimanke ha pakan etempo keesampanee ka.