9
Akɔl Yesu eet ci ruben kɛbɛrɛ
1 Ma iitene oman awɔ Yesu gɔla, ma acin eet ci da aritai kizi ruben nɔkɔ laadun. 2 Ma ajin nuyawa oginɛ nɔɔnɔ anek nɛ, “Alaan o demziinto, ŋɛnɛɛn ci abaca oŋec ci anyek eet nico kitiryai kizi ruben o? Oŋec cin doon yo oŋec da ci baatin ki yaatin?”
3 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔgɔ anek nɛ, “Rubenzɛt cin o alaŋ anyaa oŋɛci ci abaca niini karabɔŋ een oŋɛci ci baatin ki yaatin. Bar ruben o ka keyelizyai liŋliŋɔnti o dɔyiz o Joowo ŋaatin. 4 Abon zin kaliŋliŋ naana liŋliŋɔn ci eet o itoonanan aneet iŋaan waazin lɔɔci o. Eeci gɔɔn ma izi lɔɔci baalin, akɔm bodo eet ci aliŋliŋ. 5 Ma ŋinti ŋaan rak kaavɛ naana loota o keen vooritin ci loocu.”
6 Aduwa niini zɔɔz nico, ma oortek amot looc, ma aŋɔnya tɔdɔ amotɛ, ma aŋɔnyɛkɛ eet ci ruben noko kɛbɛrɛ. 7 Ma anek nɔɔnɔ nɛ, “Bitɔ toony ŋum lamurḏente o kazi Siloom.” (Ma kɛŋ ci zaar nicoko kazi nɛ itoonɛ.) Ook ni ɛɛti ci ruben noko ŋinaante. Mazi akɔ oony ŋum, izi kɛbɛrɛ oginɛ wak icinɔ. 8 Mazi akɔ abada, icinit nɔɔnɔ ɔl o abaawɔ kibeen nɔɔnɔ, ma ajinɔ anɔ nɛ, “Mayo nici alaŋ een eet o gɔɔn aavi loota alaye o nɛɛn?”
9 Ma azi ɔl ogɛnɛ nɛ, “Nɔɔnɔ ɛlɛ gi.” Maje ogɛnɛ azi nɛ, “Akɔm! Alaŋ een nɔɔnɔ, olla atobɔ.”
Abarzek ni niini alya nɔɔgɔ enek nɛ, “Aneeta ɛlɛ nɛɛn.”
10 Ma ajin niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Mã een ineet nɛɛn, okole zin kɛbɛrɛ ugune ku?”
11 Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Anyak eet ci kazi Yesu aŋɔnya tɔdɔ, ma aŋonyekan kɛbɛrɛ, ma anekan nɛ, Bitɔ toony ŋum lamurḏente o kazi Siloom. Mazi kakɔ koony ŋum, kicinɔ.”
12 Ma ajin niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Aavi inoko niini ŋaa?”
Ma anek niini nɔɔgɔ nɛ, “Alaŋ kaga.”
13 Ooti ni niigi eet ci baal ruben noko ole o Parici. 14 Maje iiteni ci baal akɔli Yesu eet ci ruben noko kɛbɛrɛ o iiten o yubzento. 15 Ma avɔ bodo ajin ɔl o Parici eet ci baal ruben noko anek nɛ, “Okole kɛbɛrɛ ku?”
Ma abarzek niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Aŋonyekan ɛɛti oman tɔdɔ ci acɔkcɔi kɛbɛrɛ. Mazi kakɔ koony ŋum, bar kicinɔ.”
16 Ma anɔ ɔl ogɛnɛ ole o Parici nɛ, “Ma ɛɛti ci agɔɔn gi nico noko alaŋ een eet ci aku Joowa, eeci alaŋ niini azooni iiten o yubzento een Sabit.”
Maje ogɛnɛ azi nɛ, “Ma ɛɛti ci anyak oŋec agɔɔn kaal ci atɛɛt ɔl biye ci ɛɛl ki nici koca ku?” Ɛŋɛrtɔ ni niigi maany kɔrgɛna daŋɔnta.
17 Ma ajin bodo ɔl o Parici eet nico anek nɛ, “Ma dim zin niina ci ona akolin ɛɛti nici kɛbɛrɛ o inoko azi nɛ eete nico?”
Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Bar naana kazi nɛ, Niini nyakaŋan gi.”
18 Maje bar alaata o Juz alaŋ arɔɔŋ kiziiyit zɔɔz ci baal rubenini ɛɛti nici, ma bodo icinɔi o. Makacin ɔɔt utuya baatin ki yaatin. 19 Ma avu ajin niigi nɔɔgɔ anek nɛ, “Nici logo cunooŋ gi? Aritai da niini kizi ruben noko laadun? Mazi bodo icinɔ ku?”
20 Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔgɔ anek nɛ, “Kagaya naaga niini logo onaaŋ ɛlɛ nɛɛn. Aritai niini kizi ruben. 21 Bar zin alaŋ kagaya gɔl ci icinɔi inoko o. Alaŋ kagaya eet ci akɔl nɔɔnɔ kɛbɛrɛ o. Ijinit nɔɔnɔ ɛlɛ, eeci niini buk eet ci idikirun. Anycek kuduwayuŋ niini alya.” 22 Aduwa baatinɛ kibeen yaatin zɔɔz nico o, eeci aŋole niigi alaat o Juz. Eeci aga niigi mã azi ɛɛti nɛ, Yesu niini Kiristo nɛɛn, atɔɔk koca alaata o Juz nɔɔnɔ ceeze o lotento. 23 Gi ci zin anɛ niigi nɛ, “Ijinit nɔɔnɔ,” o nɛɛn.
24 Ma bodo vurta ivita utuya alaata o Juz eet ci baal ruben noko, ma avu anek nɔɔnɔ nɛ, “Duwa gi ween didi ŋume o Joowo, eeci kagaya naaga ɛɛti ci akolin kɛbɛrɛ o eet ci oŋecu.”
25 Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Alaŋ zin naana kaga mã een niini eet ci oŋecu karabɔŋ alaŋ anyak oŋec. Olla naana kaga gi codoi. Baale keen ruben, ma inoko kicinɔ.”
26 Ma ajin niigi bodo nɔɔnɔ anek nɛ, “Agoonekin dim gitaz? Akolin kɛbɛrɛ ku?”
27 Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Uyene rak naana kuduwayuŋ, bar alaŋ arooŋnyu niiga iziiyit. Mazin yo bodo arooŋnyu ka kuduwayuŋ naa? Arooŋnyu bɔŋ iziti nuyak cigin buk?”
28 Ma adɔm niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Ŋaan een nuyai cin niina. Keegina naaga nuyak o Mosis. 29 Kagaya baale naaga azɔɔzɔ Jooi kibeen Mosis. Maje eet nico alaŋ naaga ŋinti akuni o kagaya.”
30 Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔgɔ anek nɛ, “Abiirnan aneet ɔɔ zooze calaŋ agayu niiga eet nico ŋinti akuni o. Bar zin okolan niini aneeta kɛbɛrɛ. 31 Kaga ri naaga niini Jooi alaŋ azii ŋaryiin ci ɔl o oŋenu. Mazi adiŋdiŋan ɛɛti Jook, ma agɔɔn kaal o arɔɔŋ niini, azii Jooi nɔɔnɔ. 32 Ŋaan laadun kinatamma kiziiyit eet ci akɔl kɛbɛrɛ ci gɔn ci aritai kizi ruben. 33 Matɛ ɛɛti nici calaŋ aku Joowa, alaŋ waan kaal nicoko dook agɔɔn.”
34 Ma abɛdɛkɛ niigi nɔɔnɔ anek nɛ, “Aritai niina oŋeca izi ruben nɔkɔ, ma bar arooŋ ija demezet ageeta.” Otooyit ni niigi nɔɔnɔ kudun ceeze ci lotento noko.
35 Mazi akɔ azii Yesu otooyit ɔl eet baal akɔl niini kɛbɛrɛ e ceeze o lotento, ook urumtɔ niini kibeen nɔɔnɔ, ma ajin anek nɛ, “Mayo inoko niina atu Ŋɛɛrti Eeto?”
36 Ma abɛdɛkɛ niini nɔɔnɔ anek nɛ, “Alaan, duwayan da, niini ŋɛnɛɛn ka kutu.”
37 Ma abɛdɛkɛ Yesu nɔɔnɔ anek nɛ, “Icinu niina nɔɔnɔ uyene laadun. Nɔɔnɔ nɛɛn zin ci azoozonu ki ineet noko.”
38 Ma anek ɛɛti Yesu nɛ, “Manyi, inoko kutuwɔ.” Ma akani kozoŋti looc nɔɔnɔ ŋuma.
39 Ma azi Yesu nɛ, “Kakunai naana looc nico o ka kanyaa payiin ka kanyek ɔl o ruben kicintɔ, maje o acinɛ ka kiziti rubenɛ.”
40 Mazi azii ɔl ci Parici ona aromɛ ki nɔɔnɔ o gi ci aduwa niini noko, ijinit niigi nɔɔnɔ enektek nɛ, “Bɔŋ buk naaga keegina rubenɛ?”
41 Ma anek Yesu nɔɔgɔ nɛ, “Waan tɛ iziti rubenɛ, akɔmnuŋ waan oŋɛ. Bar zin giye o aniyu niiga nɛ, acinenu, amɛnanu anyaku oŋɛ nɔkɔ.”